Kylissä riittää elämää

Terhi Rintala

Lauantaina vietettiin Avoimet kylät -kylätapahtumaa, jonka myötä meidän alueellamme järjestettiin kuusi eri tapahtumaa. Ne osoittivat, että kylissä riittää edelleen virtaa ja elämää. Kattaus oli monipuolinen ja tarjosi runsaasti vaihtoehtoja. Jos et tänä vuonna lähtenyt liikkeelle, pistäpä mieleen, että osallistut ensi vuonna!

Kihniänkylässä vietettiin kesäpäivää

Kihniänkylän kesäpäivä aikana Sampolan pihamaalla rapsuteltiin lampaita, ihailtiin tipuja ja kaneja. Lapsenlapsensa Iisakin kanssa kesäpäivään saapunut Tiina Jykelä suuntasi heti pojan lammasaitaukseen.

– Minulla on itsellänikin ollut joskus kaksi lammasta hevoselle kaverina. Ne ovat yhtä seurallisia kuin koirat, Tiina Jykelä kertoi.

Lampaat ovat ystävällisen oloisia ja uteliaita.

– Moni lapsi uskaltaa silitellä niitä, vaikka arkailisi muuten eläimiä.

Vieressä fribeegolfkori oli kovassa käytössä.

– Lapset jo kyselivät, koska voidaan tulla heittelemään. Onhan tässä kesän mittaan hyvin aikaa, Päivi Uusi-Pohjola jutteli.

Kihniänkylän nuorisoseuran puheenjohtaja Pertti Saarinen iloitsi siitä, että paikalla oli paljon lapsia.

– Se ilahduttaa erityisesti, kun lapset ja heidän perheensä osallistuvat tapahtumaan aktiivisesti.

Kihniänkylän kesäpäivässä ratkottiin jälleen mestaruudet hitausajossa ja saappaanheitossa. Seuraavan vuoden ajan hitausajon mestarin viittaa kantaa Teemu Hakala-Rahko. Saapasta heitti pisimmälle Jari Kallio-Kujala.

Ilvesjoella esiteltiin kilpa-autoja

Pramian pihamaalla pääsi lauantaina tutustumaan Ilves-Joet Racing Teamin ajokkeihin.

– Toiminta alkoi kesäkuussa 2002 neljän kuskin voimin. Aluksi ajettiin kestävyysajoja, jotka olivat kuuden tunnin kilpailuja, Jorma Peltokoski kertasi tiimin historiaa.

Kestävyysajoja vedettiin samalla autolla.

– Tiimin parhaan ja hitaimman välinen aikaero oli 0,18 sekuntia. Todettiin yhdessä, että aika hyvin osataan jo tämä auto ajaa.

Pate Mustajärven biisin mukaan nimensä saaneella tiimillä on historiansa aikana ollut melkein 20 kuskia. Tällä hetkellä mukana on jo ensimmäinen toisen polven kuski.

– Meitä yhdisti alkuvaiheessa se, että kaikkien juuret olivat Ilvesjoella. Tietynlainen liima se on ollut myöhemminkin. Meidän porukkaan kyllä mahtuu muutenkin.

Vanhan viehätys

Nykyisin Peltokoski ajaa Historic-luokkaa.

– Se on hieno yhteisö, jossa autetaan muita. Hyvä henki vaikuttaa paljon.

Sen Peltokoski myöntää, että välillä harrastamiseen puutuu.

– Täysin ei kyllästy. Historic-luokassa on neljä kisaviikonloppua vuoden aikana, joten muutakin elämää mahtuu rinnalle.

Historicin yksi viehätys on siinä, että tietyissä luokissa autoissa noudatetaan tarkasti juuri sitä varustelua, joka autoissa on alkuperäisesti ollut.

– Silloin vanhaan autoon ei voi tuoda uutta elektroniikkaa. Tietty vanhan viehätys säilyy.

Ilmaista harrastusta ei ole

Peltokoski sanoo, että usein kysellään, mitä harrastaminen maksaa - kilpa-autoja kun pitää ruuvata jatkuvasti.

– Ilmaista harrastusta ei ole, mutta tavallisen työssäkävijän lompsalla pystyy kyllä harrastamaan. Omalla lompsalla on menty niin kauan ja niin paljon kuin on päästy.

Paljon on kyse siitä, mitä pystyy itse tekemään ja millaista luokkaa ajaa.

– Rata-autoilussa Historic on halvimpia luokkia. Toki on niin, että ylärajaa ei ole, jos haluaa rahaa käyttää.

Peltokoski viihtyy myös huollon puolella.

– Enää ei ole pakko saada ajaa, vaikka se on aina mukavampi vaihtoehto.

Etelän markkinoilla kolme kylää yhdistivät voimansa

Koskuen kylätalolla järjestettävät Etelän markkinat olivat nyt ensimmäistä kertaa Avoimet kylät -tapahtuman yhteydessä. Paikoituksessa liikennettä ohjannut Ilvesjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tero Vuorenmäki arvioi, että vasta päivän kokemukset näyttävät, onko ajankohdan siirto hyvä.

– Kun paljon tapahtumia on päällekkäin, se voi olla joko hyvä tai huono asia. Riippuu ihan siitä, miten ihmiset lähtevät liikkeelle.

Etelän markkinat järjestävät Koskuen, Ylivallin ja Ilvesjoen kylät yhdessä. Paikkana on ollut koko ajan Koskuen kylätalo. Sen alakerrassa toimii Akkaan taivas.

– Kyllä tuntuu hyvältä, että saadaan taas pitää markkinat ja ovia auki, Heli Luoto totesi.

Kudonnat ovat lähteneet viime vuosina uuteen nousuun ympäri Suomea.

– Toivotaan, että saadaan nuoria innostumaan. Täällä harrastuksen pääsee aloittamaan edullisesti, kun täytyy maksaa vain materiaaleista.

Nostalgisia löytöjä

Ylhäällä Koskuen koulun myyntipöydällä oli koulun kirjastosta poistettuja kirjoja, joiden joukosta moni löysi nostalgisia aarteita.

– Kansakouluajat tulevat mieleen. Tästä minunkin kulttuurintutkijan taipaleeni lähti liikkeelle, Jaana Tahvanainen esitteli omaa löytöään.

Ulkona Kai Paloluoto veisti moottorisahalla karhua. Työhön sisältyy monta vaihetta ennen kuin on valmista.

– Lempiaiheitani ovat karhut ja linnut. Niihin moottorisaha sopii hyvin välineeksi, sillä sen jälki muistuttaa karhun turkkia ja linnun höyhenpeitettä.

Kyläkirpparilta tehtiin löytöjä Keskikylässä

Keskikylän Harjulan pihamaalla järjestettiin lauantaina kyläkirppis.

– Sitä suunniteltiin jo aikaisemmin. Kylätapahtuman osuminen kesäkuulle oli hyvä konsti yhdistää nämä kaksi, kertoi tapahtumaa organisoinut Sirkka Finnilä.

Monen kirppispöydän takana seisoi saman suvun tai perheen jäseniä. Se pätee Sirkka Finnilänkin kohdalla.

– Me tehdään siskoni Leenan kanssa oikeastaan kaikkea yhdessä. Myös serkuksilla kemiat sopivat yhteen, joten porukka laajenee myös sitä kautta.

– Kaikki on mukavampaa yhdessä, Leena Isoniemi täydentää.

– Viime viikolla oltiin yhdessä Tampereella. Naisväen lisäksi mukana oli meidän Niilo, lisää Leenan tytär Tuija Kallio.

Harjulan pihassa yhteistä kirpparia pyörittivät myös Sirkan puoliso Harri ja heidän tyttärensä Piia perheineen. Piian lapsilla Venla ja Veera Leppäkoskella oli myös omaa kirppismyyntiä. Etenkin Venla oli todella innokas myyjä.

– Tytössä virtaa kyläkauppiaan veri, Sirkka arvioi hymyillen.

Eniten menekkiä tällä myyntipöydällä olikin Viertolan kyläkaupan esineistöllä. Sirkan ja Leenan vanhemmat pitivät aikoinaan kauppaa.

– Meillä oli sekatavarakauppa, jossa oli vähän kaikenlaista. Kun kauppa loppui, tavaraa jäi. Hyvä, kun menevät hyötykäyttöön!

Naisten laatuaikaa

Toisen myyntipöydän takaa löytyivät äiti ja tytär -pari Arja ja Sanna Kujala.

– Me tultiin sillä teemalla, että jotain muuta kuin vaatetta, Arja summasi tarjontaa.

Kujalan naiset olivat ensimmäistä kertaa itse myymässä.

– Kirpparit ovat meidän laatuaikaa kaksistaan, Sanna paljastaa.

– On kiva kokeilla välillä myymistäkin. Täällä oli helppo aloittaa, kun myyntipöytä oli ilmainen, Arja jatkaa.

Kumpi on parempi tekemään löytöjä?

– Sanna, sanoo Arja heti.

– Löydän hyvin vaatetta, käsityötarvikkeita ja pientä mukavaa, Sanna sanoo.

Arjan piikkiin menee kuitenkin perheen paras kirppislöytö.

– Bongasin meidän isännälle traktorin. Kotoväen mielestä se on paras löytö.

Honkakylässä pääosassa olivat lapsiperheet

Honkakylän kyläseura järjesti lauantaina vaka-keskuksen pihamaalla perhepäivän ja peräkonttikirppiksen. Tarjolla oli musiikkiesityksiä, liikunta- ja luontotehtäviä lapsille sekä ohjattuja musiikkituokioita lapsille. Musiikista huolehtivat Ahokkaan veljekset.

– Lapsiperheitä on ollut hyvin liikkeellä. Se oli meidän tarkoituksemmekin, että järjestämme ohjelmaa nimenomaan heille, Päivi Mäki-Kihniä kertoi.

Honkakylän kyläaseura osallistui Avoimet kylät -tapahtumapäivään ensimmäistä kertaa.

– Kaikki ovat tietenkin tervetulleita, mutta ensisijaisesti olemme päivää suunnitellessa ajatelleet oman kylän väkeä.

Tapahtumien suhteen on ollut pitkä tauko. Mäki-Kihniän mukaan se innosti osallistumaan Avoimet kylät -tapahtumaan.

– Pari tuntia riitti tapahtuma-ajaksi hyvin. Vaikka aikaa olisi venyttänyt, kävijämäärä olisi pysynyt samana.

Pihasaunat ovat Jokipiin kylän oma juttu

Lauantai-iltana saunat lämpenivät jälleen eri puolilla Jokipiitä, kun kylällä järjestettiin Sauna open. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös Marjo ja Kai Niemisen upouusi pihasauna.

– Meillä on paljon kavereita, joilla on pihasauna. Tämä on ollut Kaitsun haaveena jo varmaan 15 vuotta. Nyt tuli viimein päätös, että tehdään oma, Marjo Nieminen kertoo.

Yrittäjäperheessä ei ole mahdollista irrottautua omalle kesämökille, joten pihasauna korvaa myös sitä.

– Pihasaunan voi lämmittää vaikka joka ilta. Kesämökille lähteminen ei olisi yhtä helppoa, Kai Nieminen sanoo.

– Tämä on meidän kesämökki. Tykkään touhuta täällä, Marjo lisää.

Mummun askelissa

Niemiset puhuvat kotoplassistaan rakastavasti Puutteenperänä. Se on vanha nimitys.

– Tässä asuivat aikoinaan isovanhempani. Mummun kuoleman jälkeen me tulimme tähän ja olemme vuosien varrella tehneet taloa, pihaa ja muuta ympäristöä oman näköiseksi, Marjo kuvailee.

Asioita on tehty pikkuhiljaa, pala kerrallaan.

– Lapsuudesta lähtien muistan, miten tärkeä tämä piha oli mummulle. Olen halunnut säilyttää saman hengen, mikä täällä oli hänen aikanaan.

Pihaa rajaa Marjon paapan istuttama koivikko. Vanhoista rakennuksista jäljellä on puori ja aitta.

– Tässä on paljon muutakin kuin näkyvä. Olemme tehneet asioita pala palalta oman näköisiksi, mutta kuitenkin vanhaa kunnioittaen. Seuraava tässä asuva sukupolvi tekee taas omansa näköiseksi.

Pihapiirissä taapertaa kanalauma, joka sai alkunsa, kun Marjo sai äitienpäivälahjaksi pari kanaa.

– Väinö-kukko johtaa laumaa.

Puukiukaan lämmössä

Pihasauna valmistui toukokuussa ja on sen jälkeen lämmennyt lähes joka ilta.

– Siellä on puukiuas kuten sisälläkin. Sen verran ajateltiin mukavuutta, että myös pihasaunalle tulee vesi. Talvella pihasaunalle on enemmän käyttöä, kun siellä pääsee kunnolla suihkuun.

Pihasaunalla on myös saunakamari, jossa voi vaikka yöpyä.

– Mökin korvike tämä on siinäkin asiassa.

Yläterassi on saanut kaverikseen alaterassin, jolla sijaitsee kesähuone.

– Halusin ensin jonkinlaisen seinämän, sillä Kauhajoentien suunnasta tuulee. Lopputulos alkoi muotoutua, kun ylisiltä löytyivät tuvan vanhat lasit, joita käytettiin kesähuoneen tekemiseen.

Koko kylän tapahtuma

Jokipiin Sauna Openilla alkaa olla jo perinteitä, sillä saunat ovat lämmenneet eri puolilla kylää jo vuosien ajan.

– Tämä on hirveän kiva tapahtuma. Ekaa kertaa isännöimme itsekin, kun saatiin sauna valmiiksi.

Marjo fillaroi aluksi saunalta toiselle.

– Sitten rohkaistuin myös saunomaan. Tällä tavalla näkee tosi kivoja paikkoja ja tapaa ihmisiä. Pihasaunoissa on sama idea, mutta sen voi toteuttaa niin monella tavalla. Tämä on koko kylän tapahtuma.