Kunnallissanomat perustettiin palvelemaan omaa aluettaan

Terhi Rintala

Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella oli molemmilla omat lehtihankkeensa 1950-luvulla. Peräseinäjoen lehtihanke jäi kolmeen näytenumeroon, jotka ilmestyivät vuosina 1953–54. Jalasjärvelle perustettiin vuonna 1955 Jalasjärvi-lehti, josta tuli paikkakunnalla jo aikaisemmin ilmestyneen Jalasjärven ja Kurikan Kunnallislehden kilpailija.

Jalasjärvi-lehden syntyminen ei ollut hetken mielijohde. Muistitietojen mukaan lehden perustamisesta puhuttiin jo useiden vuosien ajan. Hanketta oli puuhaamassa aktiivisten järjestömiesten ryhmä, paikallisia kauppiaita ja kunnallismiehiä.

Kunnallismiehistä erityisen aktiivinen oli N.K. Nuotio, joka Jalasjärvi-lehden näytenumerossa 15.9.1955 kertoo lehden perustamiseen johtaneista syistä. Hän oli saman vuoden helmikuussa lähettänyt kunnanhallitukselle kirjeen, jossa hän perusteli oman lehden tarvetta.

Jalasjärvi-lehden perustajiksi tuli lopulta neljän miehen ryhmä. Kaikki olivat järjestömiehiä, jotka olivat käytännössä todenneet oman lehden tarpeen. Kurikasta tehdyn Kunnallislehden tarjonta koettiin liian Kurikka-keskeiseksi. Omaan alueeseen liittyviä juttuja ei tahtonut saada läpi. Lisäksi lehdessä pyörivät markat haluttiin jättää omalle paikkakunnalle.

Ryhmän muodostivat Jalasjärvellä metsänhoidonneuvojana toiminut Ahti Mäntylä, pienviljelijäjärjestön neuvoja Eino Kankaanpää, kauppias Ilmari Isokangas sekä kansakoulunopettaja ja kansakoululautakunnan sihteeri Lauri Mäkelä.

Alkuvaiheessa yhtiön taustajoukkoihin kosiskeltiin myös Jalasjärven kuntaa, mutta se ei lähtenyt mukaan. Yhtiön nimi on Jalasjärvi Oy, mutta kunta ei omista yhtäkään osaketta. JP Kunnallissanomien taustalla on yksityinen osakeyhtiö, jonka osakkaat ovat jalasjärveläisiä tai peräseinäjokelaisia tai joiden juuret ovat alueellamme.

Merkittävä osa osakkaista on edelleen paikallisia yrittäjiä tai yhdistyksiä, mikä takaa paikallisuuden jatkossakin. Yhtiön hallituksen jäsenet valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.

Reilut viisi vuotta lehden perustamisen jälkeen alkoi silloisten johtomiesten ajatuksissa elää ajatus lehden laajentamisesta Peräseinäjoelle, mistä silloin vielä puuttui oma paikallislehti. Alavutelainen Viiskunta-lehti oli jonkin verran suuntautunut sinne, mutta käytännössä Peräseinäjokea käsitteleviä juttuja oli lehdessä satunnaisesti.

Helmikuussa 1961 lehden nimi muutettiin Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomiksi. Vähitellen myös omistuspohja laajeni Peräseinäjoelle. Kunnallissanomien toiminta vakiintui paremmin Peräseinäjoelle vuosina 1964–65.

Kunnallissanomat ilmestyi ensin kerran viikossa, tiistaisin. Ilmestymispäivä vakiintui jo 1960-luvulla torstaiksi.

Syksystä 1984 lähtien lehti ilmestyi kaksi kertaa viikossa. Ilmestymispäivät olivat tiistai ja torstai. Vuosina 1989–1991 julkaistiin myös erityisesti jalasjärveläisen päivittäistavarakaupan tarpeita palvellut ilmaisjakelulehti Lipares. Vuoden 1992 alusta lähtien ilmestymispäivät ovat olleet maanantai ja torstai.

Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitoksen yhteydessä nimenmuutoksesta tuli ajankohtainen. Lehden nimeksi tuli vuonna 2004 JP-Kunnallissanomat.

Seitsemän vuosikymmenen aikana Kunnallissanomilla on ollut kymmenen päätoimista päätoimittajaa.

Alkuvuosina käytettiin usein termia vastaava toimittaja. Monet ensimmäisinä vuosina tässä tehtävässä työskennelleet olivat lehden palveluksessa muutaman vuoden ajan. Seitsemän ensimmäistä päätoimittajaa hoiti tehtävää vajaan 18 vuoden ajan.

Juhani Köykkä toimi päätoimittajana vuosina 1973-1981. Matti Käkelästä tuli päätoimittaja vuonna 1982. Tammikuussa 2011 päätoimittajana aloitti Terhi Rintala.

Tammikuussa 2016 lehden keskeiset omistajat myivät omat osakkeensa Kurikka-lehti Oy:lle. Sen jälkeen uusi omistaja hankki omistukseensa myös pienosakkaiden osakkeet. Nykyisin JP Kunnallissanomat kuuluu Ujaisten lehtiperheeseen ja on kokonaisuudessaan heidän omistuksessaan.

JP Kunnallissanomien toimitusjohtajana on vuodesta 2022 lähtien toiminut Johannes Ujainen.

Eräänlaisia taitekohtia ovat olleet kuntaliitokset. Niiden yhteydessä on kyselty, mitä lehdelle tapahtuu. Kurikan alueella toimii kolme paikallislehteä. Ne kirjoittavat varmasti samoistakin asioista, mutta näkökulma on erilainen. Jurvan Sanomat katsoo asioista jurvalaisten näkökulmasta, Kurikka-lehti kanta-Kurikan vinkkelistä ja me JP-Kunnallissanomissa jalasjärveläisten näkökulmasta.

Seinäjoella paikallislehtiä on kaksi, Pohjankyrö ja Kunnallissanomat. Nurmolaisilta oma paikallislehti puuttuu ja ajoittain sen puute tulee vastaan. Useampien paikallislehtien olemassaolo takaa sen, että kunkin alueen omat yhdistykset ja yritykset saavat äänensä kuuluviin. Kaupunkien ja seurakuntien päätöksentekoa tarkastellaan paikallisten vaikutusten kautta.

JP Kunnallissanomat on ollut vuosikymmenten ajan korostetun paikallinen lehti. Se linja jatkuu edelleen, kohti seuraavaa vuosikymmentä kuljettaessa.