Kun koulussa keskitytään hyvään

Sari Haapala

Kun ongelmalähtöisyyden sijaan keskitytään oppilaan vahvuuksiin, oppimistulokset paranevat. Tällainen näkemys ja myös kokemus on Alaviitalan koulun johtaja Heli Yliselällä.

Heidän 61 oppilaan koulussaan on käytetty positiivista pedagogiikkaa aktiivisesti viitisen vuotta. Myönteiset tulokset ovat Yliselän mukaan nähtävissä jo nyt.

– Viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä oppilailtamme kysyttiin, ovatko he osallistuneet koulun asioiden suunnitteluun. Oppilaiden myönteiset vastaukset kasvoivat aiemman kyselyn 33 prosentista 67 prosenttiin, Yliselä taustoittaa.

Samalla tavoin myös oppilaiden kokema kouluinnostus on kasvanut 22 prosenttia.

– Koko koulun henkilöstö on sitoutunut kehittämään positiivista pedagogiikkaa osaksi koulumme toimintakulttuuria. Samalla on luotu toimivia rakenteita oppilaiden osallisuudelle, koulunjohtaja kiteyttää.

Yliselän mielestä näillä eväillä luodaan kouluun hyvän ilmapiiri. Nyt keskitytään moitteiden sijaan kaikkeen hyvään lapsessa.

– Kun yrittämistä ja onnistumisia korostetaan, se antaa lapselle itselleen uskoa, että hän on hyvä. Hän kokee, että hänen mielipiteitään arvostetaan ja että myös toisten mielipiteet ovat arvokkaita.

– Juuri se lisää osallisuutta. Lapset haluavat osallistua oppilaskunnan hallituksen toimintaan, ruokailutoimikuntaan ja kummitoimintaan, hän listaa.

Keskeistä ovat luonteen vahvuudet, joita on 24 erilaista. Ne ovat Yliselän mukaan samoja riippumatta kulttuurista tai uskonnosta.

– Meillä on käytössä luonteenvahvuuskortit. Jokaisessa ihmisessä on niistä kaikista ainakin ripaus. Sen lisäksi jokaisella on omat ydinvahvuutensa.

Kun luonteenvahvuuksia sanallistetaan lapselle ja hän sisäistää vahvuutensa itse, ne alkavat voimistua.

– Noita vahvuuksia voi harjoittaa ja kehittää ihan kuten kuntosalilla lihaksia. Kun onnistumisia tulee, niitä tulee yhdessä lapsen kanssa ihastella.

– Se synnyttää lapsessa tunteen kehittymisestä ja osaamisesta. On tärkeää kehua lasta yrittämisestä ja harjoittelusta älykkyyden tai lahjakkuuden sijaan, Yliselä painottaa.

Alaviitalassa positiiviselle pedagogiikalle on listattuna neljä tavoitetta.

– Lapsi tuntee olevansa hyvä. Hän tuntee osaavansa ja kehittyvänsä. Hän tuntee kuuluvansa ryhmään ja hän näkee hyvän muissa sekä arvostaa muita.

Yliselä kertoo esimerkin tutkimuksesta, jossa oppilaat tekivät matematiikan tehtäviä. Osaa kehuttiin älykkyydestä, koska he olivat saaneet niin hyvän tuloksen. Toisia kehuttiin kovasta yrittämisestä, jonka vuoksi he olivat onnistuneet tehtävässä.

– Uudessa, vaikeammassa tehtävässä älykkyydestä kehutut empivät vastaamista epäonnistumisen ja statuksen menettämisen pelossa, kun taas yrittämisestä kehutut ottivat rohkeasti haastavampia tehtäviä vastaan.

Yliselällä on omassa luokassa lapuilla erilaisia tervehtimistapoja, joista luokkaan tuleva lapsi saa valita juuri sille aamulle sen parhaimmalta tuntuvan. Välillä halataan, välillä vaan heilautetaan kättä.

– Minusta on ihanaa, että lapsi huomataan heti, kun hän tulee kouluun.

Luokassa on myös kehutaulu, johon valitaan kaksi oppilasta viikoksi kerrallaan.

– Muut oppilaat kirjaavat, mitä luonteenvahvuuksia he ovat kehuttavissa sinä aikana havainneet.

Koulun päivänavauksissa puhutaan usein luonteenvahvuuksista ja viikoittain annetaan jokin niihin liittyvä, vaihtuva haaste. Koulun ruokalassa on Alaviitalan sankarit -taulu, jossa on kaikkien oppilaiden kuvat ja juuri ne heidän luonteenvahvuutensa.

– Kyllä tämä positiivinen pedagogiikkaa näkyy meillä joka päivä. Siihen ja toiminnallisuuteen me panostamme vahvasti.

– Ensin mainittu on kasvatuksellista ja jälkimmäinen taas tuo paljon iloa ja mielekkyyttä opiskeluun, Yliselä summaa.