Koronan takia keskeytynyt hävikkiruokajakelu käynnistyi

Terhi Rintala

Jalasjärven kappeliseurakunnan hävikkijakelu on ollut tauolla koronakeväästä 2020 lähtien. Syyskuun alusta lähtien hävikkiruokaa jaetaan jälleen tiistaisin. Diakoniatyöntekijä Virpi Skytte sanoo, että tauko tarjosi tilaisuuden arvioida jakelua uudelleen.

– Kauppojen kanssa neuvoteltuamme hävikkijakelu päätettiin sijoittaa tiistai-iltapäivälle. Kaupoille alkuviikon nouto sopii parhaiten. Me seuraamme nyt, miten asiakkaat löytävät uuden ajankohdan.

Aikaisemmin hävikkiruokaa jaettiin kahtena päivänä viikossa. Kahden ja puolen vuoden aikana kaupat ovat itsekin tehneet toimia hävikin vähentämiseksi. Yksi esimerkki on laputettujen tuotteiden alempi hinnoittelu juuri ennen ovien sulkeutumista.

– Lähtötilanne on siis hieman erilainen kuin ennen koronaa. Kyse on siitä, että löydetään hyvä toimintamalli, joka sopii kaikille. Hävikkijakelu on nimenomaan yhteistyötä.

Hakujärjestys arvotaan

Virpi Skytte korostaa vapaaehtoisten merkitystä. Koronatauon jälkeen vastuuta hävikkiruoan jakelusta ottaa hyvin pitkälle sama vapaaehtoisten joukko.

– Meillä on tosi hyvä porukka, jolla on rutiinia tähän hommaan. Joka kerta paikalla on myös seurakunnan työntekijä.

– Meillä on käytössä kaksi pakastinta ja jääkaappia, joista ruokaa jaetaan, Jukka Saarela kertoo.

– Tarvittaessa seurakunnan puolelta löytyy lisätilaa jakopäivänä, Pia Kusnetsoff lisää.

Virpi Skytte jakaa hävikkiruokaa hakeville numerot, jonka ottamalla arvotaan hakujärjestys.

– Ensimmäisenä ruokaa ottava ei silti saa enempää kuin viimeisenä valitseva. Parhaat lihapalat ovat jo saattaneet mennä, mutta viimeisimmät saavat ehkä useamman pienen jutun.

Joissakin seurakunnissa hävikkiruoka pussitetaan valmiiksi. Siihen ei Jalasjärvellä ole ryhdytty, sillä Virpi Skytte sanoo, että se voi osaltaan lisätä hävikkiä.

– Jos saa sellaisia tuotteita, joista ei osaa, halua tai tykkää valmistaa ruokaa, lopputulos ei vastaa tavoitetta. Kun saa valita tuotteita, jotka tulevat varmasti käytetyiksi, hävikkiä ei synny.

Skytte muistuttaa, että ruokahävikki täytyy ajatella myös hävikkijaon ja hakijan kannalta.

– Perimmäinen tavoite täyttyy, kun ruokahävikkiä ei synny missään vaiheessa.

Taloudellinen apu

Seurakunnalle kyse on myös isosta taloudellisesta avusta.

– Jos tämä raha täytyisi sijoittaa ruokaan tai jakaa hakijoille muussa muodossa, meillä ei olisi siihen mahdollisuuksia.

Ruoka on monelle se ensimmäinen, josta säästetään.

– Kun meillä on jaettavana hyvää ruokaa, asiakas voi käyttää siihen tarvitsemansa rahat esimerkiksi sähkölaskun maksamiseen. Silloin diakoniatyön vastaanotolle ei tule ihmisiä, jotka tarvitsisivat apua laskunsa kanssa.

Uusi jakopaikka

Ennen koronaa hävikkiruokaa hakemassa oli keskimäärin 40–50 asiakasta. Jokaisesta perhekunnasta voi hakea vain yksi henkilö.

Skytte muistuttaa, että hävikkijakelussa ei ole tavoitteena, että pakastimet tyhjätään joka tiistai.

– Hävikkijakelu järjestetään päiväsaikaan tiistaisin, eikä kaikilla ole mahdollisuutta tulla hakemaan silloin. Jos hävikkijakelusta jää ruokaa, pakkaseen jääneillä tuotteilla voidaan täydentää vastaanotolla käyvien ruoka-apua.

Hävikkijakelu on tauon jälkeen siirtynyt uuteen paikkaan. Se on nyt ns. Kamarissa eli seurakuntatalon aulassa olevassa pienessä huoneessa. Sinne tullaan eteisen kautta.

– Tähän tilaan saadaan hyvä kulkusuunta tehtyä, mikä sujuvoittaa hävikkijakelua. Hakupäivänä jääkaapit ja pakastimet on helppo täyttää, kun tilaan päästään suoraan erillisestä ulko-ovesta. Hävikkiruokaa hakevat asiakkaat poistuvat samaa kautta.