Kivistönkylään yhdistyy nyt monta asiaa

Lyhyttä esityslistaa korvasivat maanantaina kaupunginvaltuustolle tehdyt esittelyt biokaasuhankkeesta ja Kivistönkylän risteyksestä. Niille on yhteistä sijainti.

Terhi Rintala

Kurikan Energia on kaupungin omistama lämpölaitos. Se on hakenut jo parin vuoden ajan tukirahoitusta bioenergiahankkeelleen. Sitä varten perustettiin Lännen Biokaasu Oy, jonka nimissä on jo tehty toimenpiteitä, jotka mahdollistavat etenemisen, jos tukirahoitus löytyy.

– Kurikka on maatalousvaltaista aluetta, joten potentiaalia biokaasulle on. Jalasjärvellä on jo muutamia tiloja, jotka ovat rakentaneet biokaasulaitoksia, toimitusjohtaja Petri Viinikainen taustoitti.

Viinikainen painotti, että biokaasun kohdalla haasteena on sen jalostaminen ja tuominen markkinoille.

– Se vaatii pääomaa, jota pienemmillä tiloilla ei ole.

Suunnitelman ytimessä on 26 kilometriä pitkä biokaasun keräyslinja, joka kulkisi Ikarista Kivistönkylään. Raakabiokaasu kerättäisiin maatiloilta putkeen. Tällä hetkellä Lännen Biokaasulla on sopimus jo kuuden maatilan kanssa.

Jalastuulen kohdalle sijoittuisi biokaasun puhdistuslaitos.

– Jotta biokaasu nesteytyy, se pitää jäähdyttää -170 asteeseen. Prosessissa syntyvä ylijäämälämpö voitaisiin ajaa Jalasjärven kaukolämpöverkkoon, Viinikainen kaavailee.

Nesteytetty biokaasu on Viinikaisen mukaan nimenomaan raskaan liikenteen tulevaisuutta. Vilkkaana liikenteen solmukohtana Kivistönkylän risteys on ihanteellinen paikka tankkausasemalle.

– Tankkaus ei ole kuitenkaan Lännen Biokaasun liiketoimintaa. Siihen on erillinen toimija, Viinikainen rajasi.

Toistaiseksi tukirahoitusta ei ole löytynyt. Lähetystö kävi viimeksi viime viikolla Helsingissä työ- ja elinkeinoministeriössä esittelemässä asiaa.

– On realistista arvioida, että 3-6 miljoonan euron tuella saadaan fasiliteetit 30 miljoonan euron investoinnille maaseudulle.

Viinikainen painotti, että maatalouden näkökulmasta asian ytimessä on se, miten kaasu voidaan parhaiten tuoda markkinoille.

– Kyse on siitä, että toteutuessaan hanke tuottaa myös alueellista huoltovarmuutta. Se luo elinvoimaa alueen maatalouteen ja parantaa kannattavuutta.

Kurikan kaupunginvaltuustolle jaettiin tietoisku myös Kivistönkylän risteyksestä ja siihen liittyvistä suunnitelmista, joihin valtion lisätalousarviossa on luvattu 11 miljoonaa euroa. Asian päättää lopullisesti eduskunta.

– Rahoitus on aikamoisen työn tulos. Risteysaluetta on yritetty uudistaa 40 vuoden ajan. Tämä on malliesimerkki siitä, mihin lopulta päästään, kun kaikki tekevät yhteistyötä, elinkeinojohtaja Juha Luukko linjasi.

Jalasjärven kunta ja myöhemmin Kurikan kaupunki ovat hankkineet omistukseensa maa-alueita risteyksen ympäriltä.

– Niitä päästään nyt kaavoittamaan Kivistönkylän asemakaava-alueeksi.

Jossakin vaiheessa alueelle suunniteltiin kiertoliittymää, mutta siitä luovuttiin.

– Ei ole järkevää, että 10 000 ajoneuvoa päivässä jarruttaa ja kiihdyttää siinä.

Lyhyellä esityslistalla oli lähinnä talousasioista ja loppuunkäsiteltyjä aloitteita. Vt. talousjohtaja Marjukka Kätevä esitteli valtuustolle talouden toteutumista ensimmäisellä neljänneksellä.

Kurikan musiikkiopisto on siirtymässä kaupungin omaksi toiminnaksi, mikä näkyy jo sivistyslautakunnan kustannuksissa. Alkuperäinen talousarvio sisältää vain Kurikan maksuosuuden Alajärvelle vanhaan tapaan. Syksyllä palvelujen ostot vähenevät, mutta henkilöstö- ja toimintakulut kasvavat.

Kätevä totesi, että harvinaista kyllä, hän oli laatinut optimistisen ennusteen loppuvuodelle. Tulosennusteissa Kätevä noudattaa yleensä varovaisuuden periaatetta.

– Tulosennuste on silti alijäämäinen investointien vuoksi. Pitää kuitenkin punnita huolella, jos talousarvioon tuodaan tulosvaikutteisia lisämääräraha-anomuksia, Kätevä varoitti.

Valtuustossa on huolta kaupungin kiihtyvästä velkaantumisesta. Margit Parkkamäki (sd.) kyseli, miten pitkään velkaa voidaan kasvattaa.

– Kun valtionrahoitus on heikentynyt, palveluverkkoa ja rakenteita on mietittävä tarkemmin, Kätevä vastasi.

Parkkamäki kaipasi selkeää suunnitelmaa siitä, mitä seurauksia investoinneilla on. Taisto Leppälän (sd.) mukaan investoinnit pitäisi jaksottaa pidemmälle aikavälille, jotta velka ei kasvaisi liikaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin (kesk.) vastasi kritiikkiin ja totesi, että korvausinvestointien myötä päästään eroon nykyisistä tiloista.

– Esimerkiksi tuleva Kurikka-talo korvaa 9-10 toimipistettä, joissa kaupungin henkilöstö nyt toimii.

Parkkamäki muistutti, että pitäisi pohtia, mikä rakentamisen vaikutus on koko konserniin.

– Suurin osa nykytiloista on Kurikan kaupungin tytäryhtiöiden omistamia. Ei tämä niin yksinkertaista ole. Täytyy miettiä, mitä niille tapahtuu Kurikka-talon rakentamisen jälkeen.