Kestävää kasvua maatilalle

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) tutustui Jalasjärvellä Farmikaasu Oy:n biokaasulaitokseen. Ministeri korosti huoltovarmuuden merkitystä. Farmikaasun kaltaiset yritykset ovat askeleita kestävään alueelliseen elinvoimaan.

Terhi Rintala

Elinkeinoministeri Wille Rydman on kiinnostunut uusien elinvoimaa kasvattavien elinkeinojen synnyn tukemisesta. Osana Länsi-Suomeen suuntautuvaa vierailua ministeri vieraili viime viikolla Jalasjärven Hirvijärvellä.

Rydman painotti, että maaseutu ja suomalainen ruoantuotanto ovat huoltovarmuuden selkäranka.

– Ruoantuotantoon se tärkein, mutta sen täytyy olla kannattavaa. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on keskeistä, että pystytään monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja hyödyntämään kaikkea sivuvirtaa. Siitä tämä on erinomainen esimerkki.

Rydmanin mukaan Farmikaasussa vaikuttavinta oli paikallisuus.

– Tämä on juuri sellaista, mitä on totuttu näkemään isoissa ketjuissa. Kaikki paikallisuus antaa askeleita kestävämpään alueelliseen elinvoimaisuuteen. Tässä on mallia muillekin.

Rydman muistutti, että mitä keskitetympi järjestelmä on, sitä alttiimpi se on haavoittumaan.

– Se näkyy etenkin energiataloudessa.

Toimitusjohtaja Timo Viinamäki esitteli ministerille oman tilalaitoksensa toimintaa, jonka kakkosvaihe on parhaillaan työn alla. Sijoitus on 3,6 miljoonan luokkaa. Ensimmäisen reaktorin kaasu on saatu pääosin omaan käyttöön, kuten lämmitykseen. Toisesta reaktorista tuleva kaasu menee suoraan myyntiin.

– Nämä pienemmät laitokset eivät saa jäädä isompien vetyhankkeiden jalkoihin. Tilalaitoksista saadaan elinvoimaa suoraan tiloille.

Viinamäki painotti tilalaitosten tehokkuutta investoituihin euroihin nähden.

– Siksi asiat eivät saa pysähtyä luvitukseen tai rahoitukseen. Näissä tehdään aitoja ilmastotekoja hyvin kustannustehokkaasti.

Viinamäen omistama Farmikaasu Oy on perustettu vuonna 2019 tuomaan perhetilalle elinvoimaa ja lisätuloja.

– Raaka-aine tulee Viinamäen Farmin eli oman tilan lannasta sekä suojavyöhykenurmesta. Siihen lisätään ruokintajätteitä, epäkuranttia rehua sekä jatkossa myös kasvihuoneiden sivuvirtoja ja Juustoportin rasvoja.

Timo Viinamäki viljelee sukutilaa seitsemännessä polvessa. Viinamäen Farmi Oy työllistää 15 henkilöä. Kun lypsävät ja nuoret eläimet lasketaan yhteen, tilalla on yhteensä 940 nautaa. Maitoa tuotetaan vuosittain 5,5 miljoonaa litraa. Maito päätyy Hirvijärven Osuusmeijerin kautta Juustoportille ja liha Snellmannille.

– Omaa peltopinta-alaa on suhteessa vähän, mutta teemme paljon yhteistyötä lähialueen tilojen kanssa. Se on sujunut mutkattomasti, Viinamäki kiittää.

Farmikaasu Oy oli 20 vuoden haaveilun tulos. Takana oli yli 30 kannattavuuslaskelmaa ennen kuin luvitus käynnistyi vuonna 2018.

– Vasta siinä vaiheessa alkoi näyttää, että sivuvirroista saadaan kannattavaa liiketoimintaa. Muitakin hyötyjä on, kuten ravinnekierto, hiilinegatiivinen maatalous ja yhteistyökumppaneillekin saatavat referenssit maailmalle.

Rahoitus järjestyi vuonna 2019, mutta sitten taivaalle nousi pilviä. Ensin korona, sitten pankkien uudet vaatimukset omasta rahoitusosuudesta ja lopulta laitostoimittajan konkurssi. Valoa alkoi näkyä, kun uudet kumppanit saatiin avuksi.

Farmikaasun vähemmistöomistajana on kotimainen sijoitusyhtiö Sontek. Sen osuus on 20 prosenttia.

– Toimimme kumppanuusmallin mukaan. Yhteisenä tavoitteena on kannattava liiketoiminta. Vastuut ovat selkeät. Tilalla on operointi, kuljetukset ja syötteet. Me tuomme mukaan rahoitusta, teknologiaa ja osaamista sopimusjuridiikasta, Markus Tuukkanen linjasi.

– Minulle kumppanuus tarkoittaa sitä, että saan tukea myös ideointiin ja sen pohtimiseen, mihin suuntaan toimintaa viedään. Se vie innovatiivisuutta eteenpäin, Timo Viinamäki painotti.

Biokaasusta tilalla jalostettua biometaania myydään vihreäksi energiaksi teollisuudelle ja energiantuottajille fossiilista maakaasua korvaamaan sekä polttoaineeksi liikenteen käyttöön.

– Kaasuautoa pääsee tankkaamaan täällä meillä. Lisäksi toimitamme konteissa kaasua Keskisen yhteydessä olevalle tankkausasemalle.

Kaikki muu viedään Juustoportille höyryn tuotantoon. Jatkossa, kun kakkosreaktorin tuotanto on täysillä, lisätuotanto ajetaan Juustoportille.

Biokaasua jalostuu biometaaniksi noin 500 000 kiloa vuodessa. Se vastaa 910 000 litraa dieseliä.

– Myymme sitä, mikä on kulloinkin kannattavinta.