Jalasjärvi ja kolme muuta vuodeosastoa aiotaan sulkea

Lakkautuslistalla ovat Jalasjärven lisäksi Ilmajoen, Kurikan ja Lapuan vuodeosastot. Hyvinvointialue hakee palvelurakenneuudistuksilla yhteensä 5,2 miljoonan euron säästöjä vuositasolla.

Terhi Rintala

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen kuvailee virkamiesvalmisteluna laadittua esitystä luonnokseksi. Lopullinen esitys valmistuu torstaina, kun aluehallituksen esityslista tulee julki.

– Aluehallitus käsittelee asiaa 2. joulukuuta ja uudelleen talousarvion yhteydessä 8.12. Lopulliset päätökset tekee aluevaltuusto, joka kokoontuu 15. joulukuuta.

Järvinen käyttää uudistuksesta nimeä tarveperusteinen palveluverkko. Sen ytimenä on viisi sosiaali- ja terveyskeskusta, jotka esityksen mukaan olisivat Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava ja Seinäjoki. Ilmajoki, Kurikka ja Lapua menettäisivät asemansa sotekeskuksina. Jatkossa ne olisivat sosiaali- ja terveysasemia.

– Ainoa ero näiden kahden välillä on se, että sotekeskuksissa on vuodeosasto, johtava ylilääkäri Tiina Perä linjaa.

Aikaisemmat sote-asemat Jalasjärvi, Ähtäri, Isokyrö ja Teuva muuttuvat sosiaali- ja terveyspisteiksi.

– Väkiluku on näissä isompi kuin seuraavassa ryhmässä, joihin viedään liikkuvia palveluita ja vuokrataan tarpeen mukaan tiloja hyvinvointialueen käyttöön.

Tähän ryhmään kuuluvat Evijärvi, Kortesjärvi, Alahärmä, Ylihärmä, Lehtimäki, Jurva, Isojoki, Karijoki, Ylistaro, Peräseinäjoki, Soini, Kuortane, Vimpeli ja Lappajärvi.

– Nurmossa ja Töysässä päättyvät sosiaali- ja terveysasemayksiköt. Nurmon suun terveydenhuolto siirtyy Aallokkoon ja Töysän toiminnot kuusiokuntien muihin toimipisteisiin.

Perä sanoo, että palvelut tulevat yhtenäistymään eri kategorioissa.

– Alkuvaiheessa toimipisteiden palveluvalikoima voi olla samantasoisissa toimipisteissä erilainen.

Säästöjä haetaan erityisesti kiinteistöistä. Hajallaan olevat palvelut keskitetään, jolloin päästään luopumaan osasta kiinteistöistä.

Vuositasolla palveluverkkosäästöt olisivat 3,4 miljoonaa euroa. Näistä tilavuokrien osuus on 2,7 miljoonaa euroa, henkilöstösäästöjen osuus 380 000 euro, puhtauspalveluiden 260 000 euroa, huoltokustannusten 54 000 euroa ja ostopalveluiden 130 000 euroa.

Palveluverkkouudistuksen rinnalla on viety toista uudistusta, vuodenverkkoon liittyvää suunnitelmaa. Perä painottaa, että uudistuksen onnistuminen ja potilaspaikkojen riittävyys sairaalahoitoa tarvitseville edellyttävät kotihoidon, ikäihmisten asumispalveluiden, kotisairaalan sekä erikoissairaanhoidon osastojen toimintojen tehostamista.

– Jotta sairaalahoitoa tarvitsemattomat potilaat eivät joudu odottamaan jatkohoitoa tarpeettoman pitkään vuodeosastoilla, perustetaan ikäihmisiä varten arviointiyksikkö.

Se on tarkoitus perustaa Ilmajoelle, vuodeosastolta vapautuviin tiloihin. 25-paikkaisessa yksikössä tehdään kokonaisarviointi asiakkaan tilanteesta.

Kurikan sotekeskuksen vuodeosaston tiloihin aiotaan perustaa 25-paikkainen yhteisöllisen asumisen yksikkö, jonne tukipalvelujen ja kotihoidon kautta saadaan erilaisia palveluja.

Hyvinvointialue suunnittelee Jurvan 20-paikkaisen vuorohoitoyksikön siirtämistä Jalasjärven vuodeosastolta vapautuviin tiloihin.

– Säästöä tulisi sitä kautta, että Jurvan terveysaseman tilojen vuokraamisesta voitaisiin luopua, Perä sanoo.

Keskussairaalan yhteyteen perustettaisiin yleislääketieteen osasto. Kotisairaalatoimintaa vahvistetaan.

Vuodeosastojen potilaspaikkoja on nyt 679. Uudistuksen jälkeen niitä olisi 606.

Järvinen sanoo tiedostavansa hyvin, että vuodeosastot ovat koko maakunnalle merkittävä asia.

– Uudistustarve kytkeytyy suoraan hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen. Tämän vuoden lopussa meillä on todennäköisesti 130 miljoonaa kattamattomia alijäämiä. Lain mukaan ne pitäisi pystyä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Siihen emme pysty.

Valtion kanssa käydyissä neuvotteluissa ja erilaisissa hyvinvointialueita koskevissa selvityksissä on jatkuvasti toistettu sitä, että Etelä-Pohjanmaalla on liian raskas palvelurakenne ja liian tiheä palveluverkko.

– Etelä-Pohjanmaa on jäänyt jälkijunaan. Pelastaako tämä meidät arviointimenettelyltä? Siihen emme vielä tiedä vastausta. Lainsäädäntö ei tunne sellaista käsitettä kuin hakeutuminen arviointimenettelyyn. Nyt keskustellaan enemmän siitä, mikä on uskottava ohjelma. Tämä on, Järvinen vakuuttaa.