A-
A+
Jari Vierula
Seinäjoen kaupunginvaltuutetut kuulivat valtuustonkokouksen aluksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Tero Järvisen ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen toiminnasta. Hyvinvointialueille on valtiolta tulossa ylimääräinen 350 miljoonan euron erä, joka on tarkoitettu kehittämiseen ja toimintojen uudelleen muokkaamiseen. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä erästä on noin 14 miljoonaa euroa.
– Ministeriö on antanut varsin laajat mahdollisuudet tämän rahan suuntaamiseen. Esimerkiksi sitä voisi käyttää digitaalisten palveluiden toteuttamiseen, Järvinen sanoi.
Järvinen muistutti, että E-P:n hyvinvointialueen talous on 32,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Seuraavan kahden vuoden kuluessa alijäämä on katettava. Talousarvio on Järvisen mukaan jouduttu tekemään täysin arviopohjalta. Nyt toiminnan käynnistyttyä nähdään muutamien kuukausien kuluessa tarkentuneet hyvinvointialueen kulut, joista voi paremmin päätellä kustannusten vuositason.
Järvinen arveli, että Seinäjoen valtuutettuja saattaa kovasti kiinnostaa hyvinvointialueen investointiluonteiset vuokrasopimukset, johon liittyy myös Seinäjoen aseman alueelle nouseva Aallokko-kiinteistö. Siihen liittyvä vuokrasopimus on noussut keskustelun aiheeksi.
– Hyvinvointialueen luottamushenkilöillä on huoli, että kyseinen hanke tulee nostamaan vuokrakulujamme. Huoli on, että seiniin panostaminen johtaa palveluista tinkimiseen, kun alijäämää on jo valmiiksi.
Asiaan liittyvä investointisuunnitelma on palautettu valmisteluun. Tarkoitus on analysoida hankkeet ja niiden vaihtoehdot. Järvisen mukana tiedossa on, että Aallokkoon on suunniteltu kasvunvaraa kasvavassa kaupungissa. Hyvinvointialue saa toiminnoillaan talon täyteen siirtämällä toimintoja muualta.
– Haluamme kuitenkin tehdä vaihtoehtoisia laskelmia perhepalvelukeskus Aallokon osalta. Sekin vaihtoehto pitää katsoa, että olisiko perhepalvelukeskuksen paikka sairaalaan mäellä.
Järvinen totesi aikataulusta, että investointisuunnitelma, jossa asiat ratkotaan viedään toukokuun aluevaltuustoon.
Valtuusto merkitsi tiedokseen konserniraportoinnin, eli kaupungin tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien raportoinnin viime vuoden osalta. Seinäjoen Energia liiketulos on 9,9 miljoonaa euroa. Yhtiö on korottanut yleismaailmallisesta tilanteesta johtuen sähkön hintaa. Rahoitusjohtaja Mika Itänen muistutti, että Seinäjoen Energian sähkön hinta on maltillisten korotusten jälkeen edelleen Suomen edullisimpien joukossa.
Itänen totesi, että koronapandemian taloudelliset vaikutukset näkyvät joidenkin tytäryhtiöiden tuloksissa, mutta kokonaisuudessaan konsernin tilikauden tulos on positiivinen.
Eniten puhetta aina äänestämiseen asti aiheutti pykälä, jossa päätettiin kaupungin ja Lakea Oy:n omistaman Asunto Oy Seinäjoen Pohjan Akan välisestä tonttikaupasta.
Kaupunki ostaa tontin 434 000 eurolla lisättynä yhtiön kaupungille kaupan yhteydessä maksamalla maankäytön kehittämiskorvauksen 220 000 euroa määrällä. Kaupunki vuokraa tontin 50 vuoden sopimuksella Sevas Kodit Oy:lle, joka rakentaa tontille vuokra-asuntoja. Sevas Kodit on kokonaan kaupungin omistama yhtiö.
Mikko Aila (kok.) on Sevas Kodit Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän ihmetteli, miksi nyt ollaan päättämässä tontin vuokraamisesta, vaikka Sevas Kodit Oy:n ykkösvaihtoehto on tonttikauppa. Vuokraus on Ailan mukaan kallis ratkaisu yhtiölle.
– Kukaan tässä salissa ei tiedä, mitä tontti tulee todellisuudessa 50 vuoden kuluessa Sevas Kodille maksamaan. Teen pykälään muutosesityksen, jossa kaupunki myy tontin 434 000 eurolla.
Hallintojohtaja Jari Jokinen piti vuokrasopimusta kaupungin kannalta parempana vaihtoehtona, sillä 434 000 euron kauppahinnalla kaupungille tulisi tappiota maankäytön kehittämiskorvauksen 220 000 euron verran. Hän muistutti, että Sevas Kodit on kaupungin oma yhtiö, joten kaupunki ei tee sellaista vuokrasopimusta, joka ajaisi yhtiön talousvaikeuksiin.
Seuranneessa äänestyksessä Ailan esitys hävisi äänin 36–11, kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jari Vierula
Seinäjoen kaupunginvaltuutetut kuulivat valtuustonkokouksen aluksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Tero Järvisen ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen toiminnasta. Hyvinvointialueille on valtiolta tulossa ylimääräinen 350 miljoonan euron erä, joka on tarkoitettu kehittämiseen ja toimintojen uudelleen muokkaamiseen. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä erästä on noin 14 miljoonaa euroa.
– Ministeriö on antanut varsin laajat mahdollisuudet tämän rahan suuntaamiseen. Esimerkiksi sitä voisi käyttää digitaalisten palveluiden toteuttamiseen, Järvinen sanoi.
Järvinen muistutti, että E-P:n hyvinvointialueen talous on 32,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Seuraavan kahden vuoden kuluessa alijäämä on katettava. Talousarvio on Järvisen mukaan jouduttu tekemään täysin arviopohjalta. Nyt toiminnan käynnistyttyä nähdään muutamien kuukausien kuluessa tarkentuneet hyvinvointialueen kulut, joista voi paremmin päätellä kustannusten vuositason.
Järvinen arveli, että Seinäjoen valtuutettuja saattaa kovasti kiinnostaa hyvinvointialueen investointiluonteiset vuokrasopimukset, johon liittyy myös Seinäjoen aseman alueelle nouseva Aallokko-kiinteistö. Siihen liittyvä vuokrasopimus on noussut keskustelun aiheeksi.
– Hyvinvointialueen luottamushenkilöillä on huoli, että kyseinen hanke tulee nostamaan vuokrakulujamme. Huoli on, että seiniin panostaminen johtaa palveluista tinkimiseen, kun alijäämää on jo valmiiksi.
Asiaan liittyvä investointisuunnitelma on palautettu valmisteluun. Tarkoitus on analysoida hankkeet ja niiden vaihtoehdot. Järvisen mukana tiedossa on, että Aallokkoon on suunniteltu kasvunvaraa kasvavassa kaupungissa. Hyvinvointialue saa toiminnoillaan talon täyteen siirtämällä toimintoja muualta.
– Haluamme kuitenkin tehdä vaihtoehtoisia laskelmia perhepalvelukeskus Aallokon osalta. Sekin vaihtoehto pitää katsoa, että olisiko perhepalvelukeskuksen paikka sairaalaan mäellä.
Järvinen totesi aikataulusta, että investointisuunnitelma, jossa asiat ratkotaan viedään toukokuun aluevaltuustoon.
Valtuusto merkitsi tiedokseen konserniraportoinnin, eli kaupungin tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien raportoinnin viime vuoden osalta. Seinäjoen Energia liiketulos on 9,9 miljoonaa euroa. Yhtiö on korottanut yleismaailmallisesta tilanteesta johtuen sähkön hintaa. Rahoitusjohtaja Mika Itänen muistutti, että Seinäjoen Energian sähkön hinta on maltillisten korotusten jälkeen edelleen Suomen edullisimpien joukossa.
Itänen totesi, että koronapandemian taloudelliset vaikutukset näkyvät joidenkin tytäryhtiöiden tuloksissa, mutta kokonaisuudessaan konsernin tilikauden tulos on positiivinen.
Eniten puhetta aina äänestämiseen asti aiheutti pykälä, jossa päätettiin kaupungin ja Lakea Oy:n omistaman Asunto Oy Seinäjoen Pohjan Akan välisestä tonttikaupasta.
Kaupunki ostaa tontin 434 000 eurolla lisättynä yhtiön kaupungille kaupan yhteydessä maksamalla maankäytön kehittämiskorvauksen 220 000 euroa määrällä. Kaupunki vuokraa tontin 50 vuoden sopimuksella Sevas Kodit Oy:lle, joka rakentaa tontille vuokra-asuntoja. Sevas Kodit on kokonaan kaupungin omistama yhtiö.
Mikko Aila (kok.) on Sevas Kodit Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän ihmetteli, miksi nyt ollaan päättämässä tontin vuokraamisesta, vaikka Sevas Kodit Oy:n ykkösvaihtoehto on tonttikauppa. Vuokraus on Ailan mukaan kallis ratkaisu yhtiölle.
– Kukaan tässä salissa ei tiedä, mitä tontti tulee todellisuudessa 50 vuoden kuluessa Sevas Kodille maksamaan. Teen pykälään muutosesityksen, jossa kaupunki myy tontin 434 000 eurolla.
Hallintojohtaja Jari Jokinen piti vuokrasopimusta kaupungin kannalta parempana vaihtoehtona, sillä 434 000 euron kauppahinnalla kaupungille tulisi tappiota maankäytön kehittämiskorvauksen 220 000 euron verran. Hän muistutti, että Sevas Kodit on kaupungin oma yhtiö, joten kaupunki ei tee sellaista vuokrasopimusta, joka ajaisi yhtiön talousvaikeuksiin.
Seuranneessa äänestyksessä Ailan esitys hävisi äänin 36–11, kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jari Vierula
Seinäjoen kaupunginvaltuutetut kuulivat valtuustonkokouksen aluksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Tero Järvisen ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen toiminnasta. Hyvinvointialueille on valtiolta tulossa ylimääräinen 350 miljoonan euron erä, joka on tarkoitettu kehittämiseen ja toimintojen uudelleen muokkaamiseen. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä erästä on noin 14 miljoonaa euroa.
– Ministeriö on antanut varsin laajat mahdollisuudet tämän rahan suuntaamiseen. Esimerkiksi sitä voisi käyttää digitaalisten palveluiden toteuttamiseen, Järvinen sanoi.
Järvinen muistutti, että E-P:n hyvinvointialueen talous on 32,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Seuraavan kahden vuoden kuluessa alijäämä on katettava. Talousarvio on Järvisen mukaan jouduttu tekemään täysin arviopohjalta. Nyt toiminnan käynnistyttyä nähdään muutamien kuukausien kuluessa tarkentuneet hyvinvointialueen kulut, joista voi paremmin päätellä kustannusten vuositason.
Järvinen arveli, että Seinäjoen valtuutettuja saattaa kovasti kiinnostaa hyvinvointialueen investointiluonteiset vuokrasopimukset, johon liittyy myös Seinäjoen aseman alueelle nouseva Aallokko-kiinteistö. Siihen liittyvä vuokrasopimus on noussut keskustelun aiheeksi.
– Hyvinvointialueen luottamushenkilöillä on huoli, että kyseinen hanke tulee nostamaan vuokrakulujamme. Huoli on, että seiniin panostaminen johtaa palveluista tinkimiseen, kun alijäämää on jo valmiiksi.
Asiaan liittyvä investointisuunnitelma on palautettu valmisteluun. Tarkoitus on analysoida hankkeet ja niiden vaihtoehdot. Järvisen mukana tiedossa on, että Aallokkoon on suunniteltu kasvunvaraa kasvavassa kaupungissa. Hyvinvointialue saa toiminnoillaan talon täyteen siirtämällä toimintoja muualta.
– Haluamme kuitenkin tehdä vaihtoehtoisia laskelmia perhepalvelukeskus Aallokon osalta. Sekin vaihtoehto pitää katsoa, että olisiko perhepalvelukeskuksen paikka sairaalaan mäellä.
Järvinen totesi aikataulusta, että investointisuunnitelma, jossa asiat ratkotaan viedään toukokuun aluevaltuustoon.
Valtuusto merkitsi tiedokseen konserniraportoinnin, eli kaupungin tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien raportoinnin viime vuoden osalta. Seinäjoen Energia liiketulos on 9,9 miljoonaa euroa. Yhtiö on korottanut yleismaailmallisesta tilanteesta johtuen sähkön hintaa. Rahoitusjohtaja Mika Itänen muistutti, että Seinäjoen Energian sähkön hinta on maltillisten korotusten jälkeen edelleen Suomen edullisimpien joukossa.
Itänen totesi, että koronapandemian taloudelliset vaikutukset näkyvät joidenkin tytäryhtiöiden tuloksissa, mutta kokonaisuudessaan konsernin tilikauden tulos on positiivinen.
Eniten puhetta aina äänestämiseen asti aiheutti pykälä, jossa päätettiin kaupungin ja Lakea Oy:n omistaman Asunto Oy Seinäjoen Pohjan Akan välisestä tonttikaupasta.
Kaupunki ostaa tontin 434 000 eurolla lisättynä yhtiön kaupungille kaupan yhteydessä maksamalla maankäytön kehittämiskorvauksen 220 000 euroa määrällä. Kaupunki vuokraa tontin 50 vuoden sopimuksella Sevas Kodit Oy:lle, joka rakentaa tontille vuokra-asuntoja. Sevas Kodit on kokonaan kaupungin omistama yhtiö.
Mikko Aila (kok.) on Sevas Kodit Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän ihmetteli, miksi nyt ollaan päättämässä tontin vuokraamisesta, vaikka Sevas Kodit Oy:n ykkösvaihtoehto on tonttikauppa. Vuokraus on Ailan mukaan kallis ratkaisu yhtiölle.
– Kukaan tässä salissa ei tiedä, mitä tontti tulee todellisuudessa 50 vuoden kuluessa Sevas Kodille maksamaan. Teen pykälään muutosesityksen, jossa kaupunki myy tontin 434 000 eurolla.
Hallintojohtaja Jari Jokinen piti vuokrasopimusta kaupungin kannalta parempana vaihtoehtona, sillä 434 000 euron kauppahinnalla kaupungille tulisi tappiota maankäytön kehittämiskorvauksen 220 000 euron verran. Hän muistutti, että Sevas Kodit on kaupungin oma yhtiö, joten kaupunki ei tee sellaista vuokrasopimusta, joka ajaisi yhtiön talousvaikeuksiin.
Seuranneessa äänestyksessä Ailan esitys hävisi äänin 36–11, kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely