Haukinevalla on aloitettu rahkasammaleen viljelykokeilu

Neova, entiseltä nimeltään Vapo, kokeilee ensimmäistä kertaa Suomessa, voiko rahkasammalta kasvattaa laajassa mittakaavassa siirrettävän kylvömateriaalin avulla. Rahkasammaleen kasvatuskokeet toteutetaan entisellä Haukinevan turvetuotantoalueella Peräseinäjoella.

Rahkasammalta on kylvetty tänä talvena ja viime syksynä yhteensä noin kahdeksan hehtaarin alueelle Haukinevalla. Alustavan arvion mukaan alueelta päästään keräämään rahkasammalta kasvualustamateriaaliksi viimeistään noin kymmenen vuoden kuluttua.

Aiemmin rahkasammaleen kasvatusta on Neovassa kokeiltu pienimuotoisesti tutkimusmielessä. Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan rahkasammal alkaa luontaisesti kasvaa ja monistua, kun sillä on otolliset kasvuolosuhteet.

– Rahkasammal on nopeasti uusiutuvaa biomassaa, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ja jota voidaan käyttää ruuantuotannossa kasvualustamateriaalina. Neovan turvetuotannosta poistuu vuosittain alueita, joilla rahkasammaleen viljely on yksi potentiaalinen seuraava maankäyttömuoto, kertoo viljelykokeesta vastaava Neovan erityisasiantuntija Ari Erkkilä.

Rahkasammaleen kasvatusalueen tärkeimmät ominaisuudet ovat alueen tasaisuus, sopivan paksuinen kerros jäljellä olevaa turvetta, mahdollisuus järjestää ihanteelliset kosteusolot ja läheltä saatava kylvömateriaali.

– Kylvettävän rahkasammaleen ”siemeneksi” käytettiin kylvöalueen reunan vihreää, kasvavaa pintarahkasammalta, josta irrotettiin kylvökokeen materiaaliksi noin kymmenen senttimetrin paksuinen kerros. Neova noudattaa keruuvaiheessa toimialalla sovittuja sammaleen kestävän keruun periaatteita. Ennen kylvösammaleen keräämistä keruusta tehtiin ilmoitus ely-keskukselle ja käytiin läpi keräämiseen liittyvät asiat, Erkkilä kertoo.

Rahkasammal kylvetään levittämällä se ohueksi kerrokseksi viljelyalueelle traktorin vetämällä lannan levitysvaunulla. Viljeltävä alue on levityksen jälkeen suojattava esimerkiksi oljella, jotta rahkasammal saisi mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet ja lähtisi kasvamaan ja monistumaan. Olki vähentää kesällä auringon aiheuttamaa paahdetta ja kuivumista. Se suojaa kasvustoa myös kylmältä.

Rahkasammaleen kasvulle ja uudistumiselle erityisen tärkeää on sopivan korkuinen vedenpinta ja kasvuston kuivumisen välttäminen. Sen vuoksi viljelyalueella Haukinevalla valmiina olleisiin sarkaojiin asennettiin säädettäviä putkipatoja. Niiden avulla kasvatusalueen vesitaso saadaan säädettyä halutulle korkeudelle.

Rahkasammal tarvitsee kasvaakseen erityisesti valoa ja vettä, mutta pitkäaikaista paahdetta ja kuivumista se ei kestä. Haukinevan koealueella testataan vaihtoehtoisia suojaus- ja viljelykeinoja sekä viljelyjä ilman suojausta, jotta saadaan tietoa, mikä vaihtoehdoista on paras viljelmän perustamistapa viljeltävälle rahkasammaleelle.

– Näemme jo tämän talven jälkeen, miten vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat kylvettyyn rahkasammaleeseen ja suojakerrokseen. Toivomme saavamme tietoa myös siitä, onko kylvöajankohdalla vaikutusta rahkasammaleen kasvun nopeuteen, Erkkilä kertoo.

Rahkasammaleen talvikylvöt Haukinevalla saatiin päätökseen helmikuun puolivälissä. Talvikylvön tavoitteena oli kokeilla kylvöä routaantuneeseen kenttään, jolloin kentän kantavuus on riittävä myös pehmeämmillä alueilla. Laajamittainen viljely edellyttää tehokkaan kaluston käyttöä, mutta sammaleen kasvun kannalta maan pitää olla riittävän kostea. Raskailla koneilla liikkuminen viljelyalueella sulan maan aikana on haastavaa. Viime syksynä kylvö toteutettiin Haukinevalla ennen veden pinnan nostoa viljelyalueelle, jolloin viljelyalue oli vielä liikkumiskelpoinen painaville koneille.

Väestönkasvun, kaupungistumisen ja viljelymaan köyhtymisen seurauksena kasvihuoneviljelyssä käytettävien kasvualustojen kysynnän odotetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Yksi Neova-konsernin tärkeimmistä tuotekehitysalueista on uudet kasvuturvetta täydentävät materiaalit kasvualustoissa.

Rahkasammalta käytetään kasvualustojen raaka-aineena usein yhdessä turpeen ja muiden seosmateriaalien kanssa. Sen ominaisuuksista on hyötyä erityisesti uusien kierrätettävien kasvualustamateriaalien yhteydessä. Jo pieni määrä rahkasammalta kasvualustassa parantaa sen vedenpidätys- ja kasvatusominaisuuksia.