A-
A+
”Lähialueelta vieraat voisivat tulla pyörällä tai kävellen, sillä parkkitilaa on yksityispihassa vähän.”
Katja Korkiakoski
Peräseinäjoella Ville Ritolantieltä sillankupeesta kääntyy Poutasten puutarhoihin johtava pihatie. Erja ja Martti Poutasen kaksi pihamaata ovat mukana sunnuntain Avoimet puutarhat -tapahtumassa, ja he toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan puutarhaan iltapäivän aikana.
–Ystäväni kannusti meitä osallistumaan tempaukseen, ja ilmoittauduimme mukaan melkein viime tingassa. Meillä ei ole luksuspuutarhaa, mutta paikka joen rannassa on mukava, ja haluan antaa mahdollisuuden tutustua siihen, kertoo Erja Poutanen.
Valtakunnallista Avoimet puutarhat -tapahtumaa on vietetty aiemmin kesäkuussa, mutta puutarhanystävien toiveesta se pidetään nyt sunnuntaina 7. elokuuta.
Poutaset toivovat, että lähialueelta vieraat voisivat tulla pyörällä tai kävellen, sillä parkkitilaa on yksityispihassa vähän.
Kihniänjoen rannassa sijaitsevalla alueella toimi aiemmin saha ja mylly. Yhteismaana ollut alue toimi kasvoi leppää, pajua, vadelmaa ja muita joutokasveja.
Poutaset lunastivat tontin 1990-lopussa, sillä se rajoittuu heidän tonttiinsa. Erjalla oli siellä ”siirtolapuutarha” kesällä 2001, kun Poutaset rakensivat saunan.
–Kukkapenkkejä peratessa jäi vuorenkilpiä, jotka kävin istuttamassa tänne.
Kasvien määrä lisääntyi ja parhaimmillaan alueella oli puut mukaan lukien 158 kasvilajia.
–Paljon kukkia on tullut ja mennyt. Nyt ovat jäljellä ne, jotka kestävät, vaikka ei niin hoitaisikaan.
Jokirannassa tulva on vienyt pari kertaa mennessään lähes kaikki jokitörmille istutetut kasvit. Puutarhurin arki on muutenkin jatkuvaa huoltamista ja luonnonkasvien kanssa taistelemista.
–Vadelmaa nousee sieltä täältä, mutta nyt piha on siinä mallissa, että paremmaksi en taida sitä enää saada.
Poutasten puutarhassa kasvaa hyöty- ja koristekasveja.
–Viime vuodet olen keskittynyt hyötypuutarhaan. En viljele niinkään hyödyksi kuin kokeillakseni uutta. Toisaalta perunat riittivät helmikuuhun saakka.
Avomaalla Erja kasvattaa muun muassa mukula- ja varsiselleriä, maa-artisokkaa, sipuleita ja kyssäkaalia, jonka taimet hän kasvatti keväällä itse.
–Laitan perunat keväällä sisällä multaan kasvamaan, ennen kuin siirrän ne ulos puutarhaan. Niitä saa syödä jo juhannuksena.
Kahdessa kasvihuoneessa kasvaa muun muassa kurkkua, salaatteja, erilaisia tomaattilajikkeita sekä lapsenlapsen istuttama ananaskirsikka.
Erja Poutanen on ollut aina puutarhaihminen, vaikka lapsuuskodissa ei juuri ollut puutarhaa.
–Tädilläni oli hyöty- ja kukkapuutarha, ja hänen luonaan opettelin jo lapsena kuokkimaan.
Kansakoulun 3.-luokkalaisena hän sai opettajaltaan raparperinjuurakon, jonka tyttö toi maitokärryllä kotiin ja kaivoi kuopan navetan seinustalle. Maija-tädiltään hän sai samaan paikkaan myös mansikantaimia.
–Sain tuoda tädille mansikoita nimipäiväksi pienestä mansikkamaastani.
Poutanen tarjoaa vieraille kierroksen jälkeen päiväkahvit.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Lähialueelta vieraat voisivat tulla pyörällä tai kävellen, sillä parkkitilaa on yksityispihassa vähän.”
Katja Korkiakoski
Peräseinäjoella Ville Ritolantieltä sillankupeesta kääntyy Poutasten puutarhoihin johtava pihatie. Erja ja Martti Poutasen kaksi pihamaata ovat mukana sunnuntain Avoimet puutarhat -tapahtumassa, ja he toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan puutarhaan iltapäivän aikana.
–Ystäväni kannusti meitä osallistumaan tempaukseen, ja ilmoittauduimme mukaan melkein viime tingassa. Meillä ei ole luksuspuutarhaa, mutta paikka joen rannassa on mukava, ja haluan antaa mahdollisuuden tutustua siihen, kertoo Erja Poutanen.
Valtakunnallista Avoimet puutarhat -tapahtumaa on vietetty aiemmin kesäkuussa, mutta puutarhanystävien toiveesta se pidetään nyt sunnuntaina 7. elokuuta.
Poutaset toivovat, että lähialueelta vieraat voisivat tulla pyörällä tai kävellen, sillä parkkitilaa on yksityispihassa vähän.
Kihniänjoen rannassa sijaitsevalla alueella toimi aiemmin saha ja mylly. Yhteismaana ollut alue toimi kasvoi leppää, pajua, vadelmaa ja muita joutokasveja.
Poutaset lunastivat tontin 1990-lopussa, sillä se rajoittuu heidän tonttiinsa. Erjalla oli siellä ”siirtolapuutarha” kesällä 2001, kun Poutaset rakensivat saunan.
–Kukkapenkkejä peratessa jäi vuorenkilpiä, jotka kävin istuttamassa tänne.
Kasvien määrä lisääntyi ja parhaimmillaan alueella oli puut mukaan lukien 158 kasvilajia.
–Paljon kukkia on tullut ja mennyt. Nyt ovat jäljellä ne, jotka kestävät, vaikka ei niin hoitaisikaan.
Jokirannassa tulva on vienyt pari kertaa mennessään lähes kaikki jokitörmille istutetut kasvit. Puutarhurin arki on muutenkin jatkuvaa huoltamista ja luonnonkasvien kanssa taistelemista.
–Vadelmaa nousee sieltä täältä, mutta nyt piha on siinä mallissa, että paremmaksi en taida sitä enää saada.
Poutasten puutarhassa kasvaa hyöty- ja koristekasveja.
–Viime vuodet olen keskittynyt hyötypuutarhaan. En viljele niinkään hyödyksi kuin kokeillakseni uutta. Toisaalta perunat riittivät helmikuuhun saakka.
Avomaalla Erja kasvattaa muun muassa mukula- ja varsiselleriä, maa-artisokkaa, sipuleita ja kyssäkaalia, jonka taimet hän kasvatti keväällä itse.
–Laitan perunat keväällä sisällä multaan kasvamaan, ennen kuin siirrän ne ulos puutarhaan. Niitä saa syödä jo juhannuksena.
Kahdessa kasvihuoneessa kasvaa muun muassa kurkkua, salaatteja, erilaisia tomaattilajikkeita sekä lapsenlapsen istuttama ananaskirsikka.
Erja Poutanen on ollut aina puutarhaihminen, vaikka lapsuuskodissa ei juuri ollut puutarhaa.
–Tädilläni oli hyöty- ja kukkapuutarha, ja hänen luonaan opettelin jo lapsena kuokkimaan.
Kansakoulun 3.-luokkalaisena hän sai opettajaltaan raparperinjuurakon, jonka tyttö toi maitokärryllä kotiin ja kaivoi kuopan navetan seinustalle. Maija-tädiltään hän sai samaan paikkaan myös mansikantaimia.
–Sain tuoda tädille mansikoita nimipäiväksi pienestä mansikkamaastani.
Poutanen tarjoaa vieraille kierroksen jälkeen päiväkahvit.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Lähialueelta vieraat voisivat tulla pyörällä tai kävellen, sillä parkkitilaa on yksityispihassa vähän.”
Katja Korkiakoski
Peräseinäjoella Ville Ritolantieltä sillankupeesta kääntyy Poutasten puutarhoihin johtava pihatie. Erja ja Martti Poutasen kaksi pihamaata ovat mukana sunnuntain Avoimet puutarhat -tapahtumassa, ja he toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan puutarhaan iltapäivän aikana.
–Ystäväni kannusti meitä osallistumaan tempaukseen, ja ilmoittauduimme mukaan melkein viime tingassa. Meillä ei ole luksuspuutarhaa, mutta paikka joen rannassa on mukava, ja haluan antaa mahdollisuuden tutustua siihen, kertoo Erja Poutanen.
Valtakunnallista Avoimet puutarhat -tapahtumaa on vietetty aiemmin kesäkuussa, mutta puutarhanystävien toiveesta se pidetään nyt sunnuntaina 7. elokuuta.
Poutaset toivovat, että lähialueelta vieraat voisivat tulla pyörällä tai kävellen, sillä parkkitilaa on yksityispihassa vähän.
Kihniänjoen rannassa sijaitsevalla alueella toimi aiemmin saha ja mylly. Yhteismaana ollut alue toimi kasvoi leppää, pajua, vadelmaa ja muita joutokasveja.
Poutaset lunastivat tontin 1990-lopussa, sillä se rajoittuu heidän tonttiinsa. Erjalla oli siellä ”siirtolapuutarha” kesällä 2001, kun Poutaset rakensivat saunan.
–Kukkapenkkejä peratessa jäi vuorenkilpiä, jotka kävin istuttamassa tänne.
Kasvien määrä lisääntyi ja parhaimmillaan alueella oli puut mukaan lukien 158 kasvilajia.
–Paljon kukkia on tullut ja mennyt. Nyt ovat jäljellä ne, jotka kestävät, vaikka ei niin hoitaisikaan.
Jokirannassa tulva on vienyt pari kertaa mennessään lähes kaikki jokitörmille istutetut kasvit. Puutarhurin arki on muutenkin jatkuvaa huoltamista ja luonnonkasvien kanssa taistelemista.
–Vadelmaa nousee sieltä täältä, mutta nyt piha on siinä mallissa, että paremmaksi en taida sitä enää saada.
Poutasten puutarhassa kasvaa hyöty- ja koristekasveja.
–Viime vuodet olen keskittynyt hyötypuutarhaan. En viljele niinkään hyödyksi kuin kokeillakseni uutta. Toisaalta perunat riittivät helmikuuhun saakka.
Avomaalla Erja kasvattaa muun muassa mukula- ja varsiselleriä, maa-artisokkaa, sipuleita ja kyssäkaalia, jonka taimet hän kasvatti keväällä itse.
–Laitan perunat keväällä sisällä multaan kasvamaan, ennen kuin siirrän ne ulos puutarhaan. Niitä saa syödä jo juhannuksena.
Kahdessa kasvihuoneessa kasvaa muun muassa kurkkua, salaatteja, erilaisia tomaattilajikkeita sekä lapsenlapsen istuttama ananaskirsikka.
Erja Poutanen on ollut aina puutarhaihminen, vaikka lapsuuskodissa ei juuri ollut puutarhaa.
–Tädilläni oli hyöty- ja kukkapuutarha, ja hänen luonaan opettelin jo lapsena kuokkimaan.
Kansakoulun 3.-luokkalaisena hän sai opettajaltaan raparperinjuurakon, jonka tyttö toi maitokärryllä kotiin ja kaivoi kuopan navetan seinustalle. Maija-tädiltään hän sai samaan paikkaan myös mansikantaimia.
–Sain tuoda tädille mansikoita nimipäiväksi pienestä mansikkamaastani.
Poutanen tarjoaa vieraille kierroksen jälkeen päiväkahvit.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely