Datakeskuksesta yhteistyötä ja työpaikkoja

Kirsi Kuusisto

Seinäjoen Kivennevan uudelle teollisuusalueelle rakentuva datakeskus tarjoaa työtä monille yrityksille ja osaajille. Brittiläisen rakennuttajan paikallisen partnerin edustaja Taisto Saikkonen kannusti niin pieniä kuin suuriakin paikallisia yrityksiä tarttumaan tilaisuuteen.

Peräseinäjoen yrityksille järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa Terästalolla ei jäänyt epäselväksi, että nyt myös peräseinäjokelaisten yritysten kannattaa tarjota osaamistaan mittavalle datakeskushankkeelle, elleivät ole jo sitä tehneet. Noin 10 vuotta kestävä rakennusvaihe on vasta aloitettu.

Datakeskushanketta esitellyt Taisto Saikkonen kertoi aloittaneensa projektin suunnittelun jo neljä vuotta sitten. Hän edustaa kehitysyhtiö SDC Project Ventures Oy:tä, joka on rakennuttajan paikallinen partneri. Datakeskuksen rakennuttaa brittiläinen datakeskusyhtiö Pure DC.

Meneillään olevan, vuoden kuluttua valmistuvan datakeskushankkeen rakennustyömaan ensimmäinen vaihe on 23 hehtaarin alueella.

– Seuraava vaihe on kaksi kertaa suurempi. Kun hanke on valmis, siinä on 155 hehtaaria ja 16 hallia. Toki maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa tähänkin hankkeeseen, mutta suunnitelma on olemassa, kertoi Saikkonen.

Tietoja omasta yrityksestä ja sen tarjonnasta voi laittaa jo nyt datakeskushankkeesta kertoville nettisivuille. Palveluja ja kumppaneita tarvitaan hankkeen eri vaiheisiin. Tarvetta on muun muassa kuljetuksille, huoltopalveluille ja majoitukselle yrityksen koosta riippumatta.

– Suuret yritykset käyttävät alihankintana pienempiä, joten myös pienten yritysten kannattaa tarjota osaamistaan. Datakeskuksen laitokset toimivat 24/7, joten tarvetta tulee olemaan, totesi Saikkonen.

Paitsi toimeksiantoja datakeskus tarjoaa myös työpaikkoja, joita esiteltiin viime viikolla Seinäjoen Framissa järjestetyillä työpaikkamessuilla. Vastaava tapahtuma on luvassa myös yrityksille arviolta joulu-tammikuussa.

Saikkonen kertoi, että parasta aikaa datakeskustyömaalla rakennetaan hukkalämpöputkia. Paikallisille yrityksille onkin tarjolla hyötylämpöä esimerkiksi kasvihuoneille ja hakkeen lämmitykseen, ilmaiseksi.

Datakeskuksen vuosi vuodelta kasvava työntekijäjoukko tarvitsee palveluja arkeensa. Asumisen ja muun elämisen rinnalla he myös harrastavat.

– Tiedän, että Seinäjoelle datakeskukseen tulee työntekijöitä niin kotimaasta kuin suuressa määrin ulkomailtakin. Myös paluumuuttajien määrä tulee kasvamaan, ennakoi Saikkonen.

Digiopettaja Mikko Muilu kannusti yrittäjiä hyödyntämään tekoälyä yrityksen toiminnassa.

– Tekoälyä pitää uskaltaa lähteä kokeilemaan, vaikkapa lyhyiden markkinointiviestien tekemiseen, aloitti Muilu.

Muilu oli listannut asioita, joissa tekoäly loistaa ja joissa se kompuroi. Kun hajallaan oleva tieto halutaan yhteen ja vielä jäsennellysti, näyttää tekoäly erinomaisuutensa. Se loistaa Muilun mukaan myös ideointivaiheessa ja rutiinitekstien tuottamisessa.

– Tuotekuvaukset, uutiskirjeet, perustiedotteet ja muut toistuvat tekstirakenteet syntyvät nopeasti. Toki sen laatimat tekstit on syytä aina tarkastaa, totesi Muilu.

Kompurointia on se, ettei tekoäly ole aidosti luova ihmisen tapaan. Se myös saattaa esittää virheellistä tietoa täysin vakuuttavasti. Tekoäly ei ymmärrä kontekstia eli asiayhteyttä täysin, koska se ei näe käytännön tilanteita eikä tunne yrityksen organisaation sisäisiä suhteita.

Muilu antoi myös muistisäännön tekoälyä käyttäville:

– Kirjoita palveluun vain sellaista, jonka voisi unohtaa huoltoaseman pöydälle paperisena.

Parhaimmillaan tekoäly on Muilun mukaan renkinä, ei isäntänä. Sitä pitääkin ohjailla tiedolla eikä arvauksilla.

Esityksen jälkeen puhuimme tulevaisuuden uhkakuvista tekoälyn maailmassa. Sellaisina Muilu näki valeuutisten määrän kasvamisen. Virheitä on myös muissa dokumenteissa kuten käännösteksteissä, joskin tekoäly pystyy tarjoamaan tekstintekijälle erilaisia vaihtoehtoja. Käyttäjien on kuitenkin syytä muistaa, että tekoäly vastaa useimmiten oikein, mutta ei aina.

Aamukahvitilaisuuden järjestivät Peräseinäjoen Yrittäjät ja Into Seinäjoki.