Moninaisen ja merkityksellisen kylätoiminnan äärellä

Sari Haapala

Sovintolassa kokoonnuttiin keskustelevaan työpajailtaan, josta saatuja tietoja tullaan hyödyntämään maaseudun kansalaistoimintaa koskevassa tutkimuksessa. Vastaavia työpajoja on pidetty eri puolilla Suomea kuluneen vuoden aikana.

Etelä-Pohjanmaalla koetaan, että yksi kansalaistoiminnan tärkeistä tehtävistä on kasvattaa yhteisöjen jäsenet kökkäkulttuuriin ja yhteisöllisyyteen ylisukupolvisesti jo pienestä pitäen.

– Kun jotakin toimintaa tapahtuu, lapset ja nuoret otetaan mahdollisimman paljon siihen mukaan. Tämä on eteläpohjalainen ominaispiirre, joka ei korostu niinkään muualla Suomessa.

– Sen sijaan naapuriapu ja yhteisöllinen turva nousevat tärkeänä seikkana esille joka puolella Suomea.

Näin toteaa viime viikolla Sovintolassa työpajailtaa vetänyt ja sen alustanut tutkija Mari Kattilakoski. Hän on tutkijana valtakunnallisessa MaaseutuKansa – kehittämishankkeessa, joka selvittää maaseudun kansalaistoiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta.

Kuluneen vuoden aikana sen puitteissa on toteutettu kahdeksan työpajaa eri puolilla Suomea. Etelä-Pohjanmaalla niitä pidettiin kaksi, joista jälkimmäinen oli nyt Peräseinäjoella.

Itä-Suomen yliopistossa tutkijana työskentelevä Kattilakoski toteaa tähänastisen tutkimustyön sekä työpajojen luoneen heille varsin kattavan kuvan maaseudun kansalaistoiminnan tehtäväkentästä.

– Kansalaistoimijoitten hyvinvointitehtävä korostuu laajasti, sillä liikunta- ja kulttuuritapahtumat ovat pitkälti heidän järjestämiään. Myös erilaisten perinteitten ja tapahtumien merkitystä, jollaisia esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ovat pääsiäisvalakiat ja kyläjuhlat, pidetään tärkeinä. Sitä ovat myös kylätalot, jotka ovat kohtaamisten ja toimintojen paikkoja, nainen listaa.

Tutkija painottaa kansalaistoiminnan tekevän todella paljon ja laajasti.

– Helposti kansalaistoiminnasta puhutaan yhtenä könttänä, mutta minusta on tärkeää huomata, että siellä on tosi isoja ja tärkeitä tehtäviä. Eli siellä kannetaan huolta jopa palveluista ja infrasta sekä kylien elinvoimasta. Toki paikalliset painotukset ovat hieman erilaisia sen mukaan, missä ollaan.

Kun hanke saadaan päätinkiin vuonna 2028, sen tulosten on tarkoitus palvella kahteen suuntaan.

– Tässä ajassahan penätään koko ajan sitä, että kaikessa pitää osoittaa vaikutusta. Hankkeen kautta saadaan tietoa, jolla voidaan osoittaa kansalaistoiminnan merkitys ja vaikuttavuus myös kunnille, hyvinvointialueille ja valtionhallinnolle. Lisäksi hanke palvelee kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden omaa toimintaa sekä sen kehittämistä, Kattilakoski kiteyttää.

Illassa mukana ollut järjestökoordinaattori Marianne Liitelä Suomen Kylistä toteaa, että heille hanke on erityisen merkityksellinen. Heidän tavoitteenaan on saada kylissä vapaaehtoisvoimin yhteiseksi hyväksi tehty työ näkyväksi.

– Meille kylä- ja kansalaistoiminta on valtavan moninaista ja merkityksellistä. Tehtävämme on vahvistaa maaseudun ja kylien asemaa päätöksenteossa, kuntien ja kylien vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä päättäjien ymmärrystä kylätoiminnasta.

– Nyt tässä MaaseutuKansa – hankkeessamme syntyvillä mittareilla pääsemme sanoittamaan juuri näitä asioita.

Mari Viljanmaa Kihniänkylästä osallistui iltaan työnsä puolesta. Viljanmaa työskentelee kehittämisyhdistys Liiverissä kyläkehittäjänä. Hänestä oli mielenkiintoista kuulla, miten monella eri tasolla ja erimuotoisena yhdistystoiminta vaikuttaa maaseudulla.

– Kiinnostavaa oli myös se, miten niiden vaikutusta nyt tutkitaan. Hankkeen tutkijathan jalkautuvat ympäri Suomea selvittämään näitä asioita ruohonjuuritasolta.

Viljanmaa kokee, että ilta auttoi häntä hahmottamaan entistä selkeämmin, miten jonkun yhteisen kylähankkeen eteen tehty työ luodaan ja toteutetaan kulloisenkin yhteisön keskuudessa juuri heidän näköisellään tavalla.

– Kylissä on se paras tieto, miten asiat pitää hoitaa. Olen sen aina tiennyt, mutta samalla se oli muistutus ja vahvistus itselle, että pitää paljon enemmän antaa suunvuoroa sinne kylälle.

Viitalan nuorisoseuran puheenjohtaja Timo Myllärin mielestä illan merkityksellisin anti oli kysely, jota käytiin yhdessä läpi. Kyselyssä oli viisi osa-aluetta ja kysymyksiä laajasti jokaisesta niistä.

– Illan tarkoitushan oli jalostaa hankkeessa toteutettavaa kyselypohjaa sopivaksi. Kysymykset olivat sellaisia, joihin monessa kylässä kaivataan varmaan vastauksia, Mylläri arvelee ja on tyytyväinen, että samalla virisi hyvää keskustelua siitä, millaista toimintaa kylillä on.

Hän toteaa, että kun hanke on viety maaliin ja vastaukset kysymyksiin saatu, myös kylissä saadaan tärkeää tietoa oman toiminnan ja tekemisen vaikuttavuudesta.

MaaseutuKansa – hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen sekä Suomen Kylät ry:n kanssa. Hankkeen tutkijoina työskentelevät yliopistotutkijat Mari Kattilakoski (YTT, yhteiskuntapolitiikka) ja Maarit Sireni (YTT, yhteiskuntamaantiede) Karjalan tutkimuslaitokselta sekä yhteisökehittäjinä Suvi Louhelainen ja Marianne Liitelä Suomen Kylistä.

Hankevuoteen 2026 mahtuu kahdeksan työpajaa, jotka on pidetty Suomessa neljällä eri alueella. Työpajoihin on kutsuttu maaseudun keskeisiä järjestö- ja yhdistystoimijoita sekä kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien edustajia.

Tämän pohjalta luodaan maaseudun kansalaistoiminnan vaikuttavuusmittarit. Niitä testataan käytännössä toteuttamalla vuoden 2027 aikana valtakunnallinen kyselytytkimus. Hanke päättyy vuonna 2028, kun tutkimus valmistuu ja indikaattorit kansalaistoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi on saatu luotua.

MaasetutuKansa – hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Rahoitusta on esittänyt Maaseutupolitiikan neuvoston asettama hankeryhmä ja se tulee Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.