Alueellisia eroja

Terhi Rintala

Luonnonvarakeskus arvioi, että tämänhetkisten satonäkymien mukaan pelloilta voidaan korjata 3,1 miljardin kilon viljasato. Sato on kymmenyksen keskimääräistä heikompi. Kymmenen vuoden keskiarvoihin nähden alavireiset satonäkymät ovat myös rypsillä, rapsilla ja härkäpavulla. Sen sijaan herneestä odotetaan yhtä hyvää satoa kuin viime vuonna – tulossa voi olla Suomen historian suurin hernesato.

Kasvintuotannon asiantuntijana ProAgria Etelä-Pohjanmaalla työskentelevä Tuomas Pennala sanoo, että satonäkymissä on paljon alueellisia eroja.

– Meidän alueellamme tilanne ei ole huonoin. Esimerkiksi Pirkanmaalla jouduttiin kevään vesisateiden vuoksi kylvämään monta kertaa uudelleen. Täällä päästiin eloperäisten maalajien ansioista vähemmällä.

Viimeisimpänä kylvettyjen sarkojen tilanne on monin paikoin hankalin.

– Sateiden vuoksi kylvöt katkesivat keväällä puoleksitoista viikoksi. Näissä myöhemmin kylvetyissä juuristo ei ole ollut tarpeeksi vahva helteisiin.

Puintikausi edessä

Pennala silmäilee omia peltojaan Jalasjärven Luopajärvellä. Pitkään jatkuneen hellekauden vuoksi osa kevätviljoista tuleentuu nopeasti.

– Se on kasvien keino selviytyä kuivuudesta. Sato tehdään äkkiä, kun lämpösumma on kertynyt reilusti.

Sateet ovat olleet niin paikallisia, että tilojen välillä voi olla suuria eroja siinä, miten sato onnistuu.

– Peräseinäjoellakin kylvöt ovat paikoin palaneet pystyyn. Osan sadosta saa ihan niittää peltoon, Pennala arvioi.

Sateista ei olisi enää paljonkaan apua kevätviljoille. Syysviljoilla puinnin aikaiset sateet heikentäisivät vain sadon laatua.

– Jos kuivuus jatkuu, positiivista on se, että sadon kuivauskustannuksissa pystytään säästämään.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Pennala pääsee itse aloittamaan puinnit jo parin kolmen viikon päästä.

– Ohrasato tuleentuu jo. Veden puutteessa kaurakin tuleentuu siihen tahtiin, että puinnit aloitetaan aikaisin.

Syysviljat lisääntyvät

Syysviljat eli Suomessa kasvavista syysviljoista syysvehnä ja -ruis ovat hyvässä kasvussa, ja niiden sato-odotukset ovat korkealla.

– Rukiit ovat selvinneet aika hyvin. Syksyllä tuli hyvin vettä, ja se antoi hyvän pohjan sadolle. Keväällä taas oli sekä lämpöä että sadetta, joten kasvu saatiin vauhtiin. Odotettavissa on hyviäkin satoja.

Pennala arvioi, että syysviljojen määrä kasvaa.

– Se ei vähennä työtä, mutta saadaan viljelyvarmuutta. Syysöljykasveissa on myös potentiaalia, sillä ne talvehtivat hyvin tänä vuonna, ja niillä tuholaispaine on kevätlajikkeita pienempi.

Kevätviljoilla on vielä merkittävä rooli paikallisessa viljelyssä, mutta syyskylvettävien kasvien avulla voidaan vähentää muun muassa ravinnevalumia vesistöihin.

– Syyskylvöt muuttavat tilojen ajattelua ja vuodenkiertoa, mutta syysviljojen määrää voi lisätä vähitellen.

Olosuhteiden niin salliessa Pennala aikoo itse kylvää syysruista ja -vehnää syksyllä. Siemenet on jo hankittu sitä varten.

Herneellä kysyntää

Etelä-Pohjanmaalla säilörehunurmi on eniten viljelty kasvi. Tälle vuodelle viljojen alat ovat hiukan lisääntyneet, nurmiala on pysynyt samana.

Pennala sanoo, että rypsi on vielä edellä, mutta herne on nostanut hurjasti suosiotaan.

– Sitä viljellään noin 3000–3500 hehtaarilla, kun rypsiä on yli 5000 hehtaaria. Hyvä olisi, jos hernettä kylvettäisiin lisää. Sille olisi markkinoilla kysyntää, kuten muillakin valkuaiskasveilla. Herneellä halutaan korvata rehuteollisuudessa tuontisoijaa.

Viime vuonna herneen kylvöala kasvoi koko maassa edellisestä vuodesta 80 prosenttia. Hernesato olikin satavuotisen tilastointihistorian suurin.