Alavallin kautta Kihniänkylään

Terhi Rintala

Sunet eli Suupohjan Seutuverkko Oy rakensi uutta valokuituverkkoa viime vuonna Jalasjärven Hirvijärvelle ja Taivalmaahan noin 65 kilometrin pituudelta. Siitä Taivalmaassa on 13 – 14 kilometriä, loput Hirvijärvellä. Valokuituverkko on tällä hetkellä tuotu Hirvijärven ja Alavallin rajoille.

Alavallin tilannetta monimutkaistaa se, että Ylivallin pilottihankkeen siivellä valokuidun sai osa Koskuesta ja osa Alavallista jo vuonna 2009.

– Aika monilla valokuitu on jo, mutta paljon on myös taloja, joissa sitä ei ole. Liittymät ovat Yli-Vallintien varressa, arvioi Varpu Kulmala Alavallin kyläyhdistyksestä.

Sunetilla on parhaillaan käynnissä Peräseinäjoen ja Keski-Nurmon hankealueen valokuitukartoitus. Alavalli liittyy asiaan, sillä Kihniänkylään on tarkoitus mennä Alavallin kautta.

– Kiinnostuneita kartoitetaan tämän syksyn aikana. Sopimuksia on tarkoitus tehdä keväällä 2024 ja rakentaminen alkaisi kesällä 2024, Mikko Ojainväli luetteli.

Peräseinäjoen valokuiturakentamisen toteutuminen vaikuttaa edelleen siihen, toteutuuko Keski-Nurmon valokuiturakentaminen. Mikäli se toteutuu, rakentamisen ajankohta on kesällä 2025.

Valokuituhankkeet ovat tapetilla, sillä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan vuosille 2021–2023 sisältyy laajakaistaohjelma, jonka tukipotin suuruus on 32 miljoonaa euroa. Tuettavien hankkeiden toteutus täytyy tapahtua kevääseen 2026 mennessä.

– Tukea myönnetään sellaisille alueille, joissa valokuituverkkoa ei ole vielä saatavilla, Sunetin toimitusjohtaja Aatu Samppala täsmensi.

Seinäjoen kaupunki pyysi syksyllä 2022 Traficomilta laajakaistarakentamista koskevan markkina-analyysin laatimista Seinäjoelle. Markkina-analyysistä ilmenivät Seinäjoen valtiontukikelpoiset alueet. Sen jälkeen Etelä-Pohjanmaan Liitto kilpailutti keväällä kiinteän laajakaistarakentamisen tuen Seinäjoen kaupungin alueelle.

Sunet voitti kilpailutuksen Peräseinäjoen ja Keski-Nurmon alueiden osalta. Sunetin hankkeessa ilmoitettu kilometrimäärä on 145 kilometriä ja potentiaalisten liittyjien määrä 3250. Tuen jälkeen kuluttajakohtainen liittymismaksu on 1200 euroa.

Tänä syksynä marssijärjestys on se, että Sunet järjesti ensin valokuituillan Alavallissa. Tänään kokoonnutaan Kihniänkylän Sampolassa.

– Hankkeesta tulee totta vasta, kun lopullista kiinnostusta on riittävästi. Asukkaat päättävät lopulta, toteutuuko hanke vai ei, Samppala muistutti.

Asukkaiden kiinnostus ratkaisee myös sen, miten laaja valokuituverkosta tulee ja mille alueelle se todellisuudessa sijoittuu. Samppala korosti, että EU:n ja Suomen valtion tuki valokuiturakentamiselle mahdollistaa sen viemisen haja-asutusalueille.

– Jos mitään tukea ei ole, kustannukset muuttuvat olennaisesti. Kun Kihniänkylään mennään Ala-Vallintien vartta, voidaan samalla ottaa mukaan kiinteistöjä, joilla on kiinnostusta.

Peräseinäjoen keskusta ei ole haja-asutusaluetta, joten tukea ei ole mahdollista saada sinne.

Huippuvuosina Sunet on rakentanut verkkoaan lähes 1000 kiinteistön vauhdilla. Joinakin vuosina liittyjiä on ollut muutamia kymmeniä.

– Toivomme, että laajakuituverkko laajenee koko ajan.

Sunet on aikatauluttanut hankkeen etenemisen niin, että maaliskuun loppuun 2024 saakka kerätään nimilistoja kiinnostuneista.

– Toivomme, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on hyvä määrä koossa, jotta alustavia verkkosuunnitelmia päästään tekemään. Siksi kierrämme nyt kyliä.

Jos varma tieto on olemassa maaliskuun loppuun mennessä, rakentaminen toteutuu kesällä 2024.

– Fyysinen rakentaminen alkaa yleensä toukokuussa. Kevään eteneminen ratkaisee tarkemman ajankohdan.

Jos Peräseinäjoella on riittävästi halukkaita, laajakaista rakennetaan sinne ensi kesän aikana. Sunet tekee lopullisen päätöksen verkon laajuudesta maaliskuussa 2024.

Ojainväli oli keväällä tekemässä Liiverin kartoitusta valokuitutarpeista.

– Alustavassa kartoituksessa Peräseinäjoelta kiinnostuksensa ilmaisi noin 220, Kihniänkylältä runsas 40 ja Alavallista reilut 10. Tässä kohtaa kyläläisten aktivoituminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa verkon lopulliseen laajuuteen, Ojainväli perusteli.

Alavallin tilannetta Samppala pitää hyvänä.

– Teillä on kaksi eri vaihtoehtoa. On pilottihankkeen aikana rakennettu Elisan verkko ja nyt etenevä Sunetin hanke. Kannattaa kysellä hintoja molemmista.

Sunet rakentaa joka tapauksessa verkon Ala-Vallintien varteen.

– Liittyjien lukumäärä ratkaisee, kuinka kauas tiestä liittymiä voidaan vetää.

Alavallissa täytyy ylittää junarata, mutta sitä Samppala ei pidä ongelmallisena.

– Väylävirasto määrittää, miten rata ylitetään tai alitetaan. Honkakylässä on myös paljon kiinnostusta. Sielläkin on edessä radan ylitys.

Rami Sivula kysyi, onko merkitystä sillä, ottaako liittymän yrityksen kautta vai yksityishenkilönä.

– Sunetin kannalta näissä ei ole eroja. Se näkyy lähinnä vikatilanteissa. Olemme priorisoineet asiat niin, että laajoissa vikatilanteissa yritysten ongelmat hoidetaan ensin.