A-
A+
”Yleensä tavoite sovitaan vasta ajomatkalla ja se on se, että mehän voitetaan kaikki.”
Kirsi Kuusisto
Vaikka ampumaurheilu on yksilölaji, osaa hiljattain Jalasjärven Ampujat ry:lle SM-mitaleita tuonut mieskolmikko nauttia myös joukkuemenestyksestä. Omat taidot haastetaan joka kerta, oli kysymys sitten henkilökohtaisesta suorituksesta tai joukkuekilpailusta.
– Kun hyvä päivä sattuu, kuka tahansa meistä voi voittaa. Joukkuekisassa on tasaisuus valttia ja siksi jokaisen on ammuttava viimeiseen laukaukseen saakka tosissaan. Joukkue antaa suoritukseen lisää kipinää, sanoo parkanolainen Tapio Kortesoja. Jalasjärveläinen Asko Alatalo säestää jatkamalla, että joukkue osaa nauttia hyvistä tuloksista varmasti samalla tavalla kuin vaikkapa jääkiekkojoukkue otteluvoitosta.
Kolmikkoon kuuluu myös Pekka Karhunen Seinäjoelta. Hän aloitteli joukkuekavereidensa tapaan ampumaurheilua isänsä esimerkin innoittamana.
– Se oli nimenomaan metsästysammuntaa ja hirvenhiihtoa, armeijaikäisenä tuli kokeiltua myös ampumahiihtoa. Ilma-asepuolella aloitin 1990-luvun puolivälissä, samaan aikana, kun siitä tuli SM-laji. Ensimmäisiin kilpailuihin osallistuin 13-vuotiaana, kertoo isokyröläissyntinen Karhunen.
Karhusen kokemusta hyödyntää myös Suomen Metsästäjäliitto. Hän vastasi oman yrityksensä nimissä liiton kilpailutoiminnasta vuosina 2010 – 2016. Jatkosta on sovittu nyt kansainvälisten kisojen osalta. IT-alalla työskentelevä Karhunen on liiton kilpailutoimikunnan puitteissa mukana kehittämässä toimintaa ja laatimassa myös metsästysammunnan sääntökirjoja.
Tapio Kortesoja sanoo ampumaurheilun olevan hänelle kuten monelle muullekin sen harrastajalle elämäntapa. Kuten hän asian ilmaisee: pyssyjen kanssa mennään koko ajan. 1970-luvulla hirvenhiihdolla alkanut harrastus laajeni pikkuhiljaa ja oli tauollakin 2000-luvun alkupuolella, mutta innostus syttyi reilu kymmenen vuotta sitten uudelleen.
– Kävin ensin Koskuen ampumaradalla, kun Asko houkutteli kokeilemaan ilma-aseita ja tulin Jalasjärven Ampujien ilma-aseradalle ampumaan liikkuvaan maaliin. Se koukutti, ja puolen vuoden jälkeen tuli kisamenestystäkin, kertoo noin vuosi sitten eläkkeelle jäänyt, pitkän työuran konepajalla tehnyt Kortesoja.
Kortesojaa kiinnostaa erityisesti myös aseiden tekniikka. Yleistä kiinnostusta lisää hänen mukaansa se, että ampumaurheilu on monien muiden lajien tavoin ottanut reaaliaikaisuudessa aimo harppauksen. Tulokset näkee tietokoneelta saman tien.
Kun kysytään, mistä ja miten kaikki lähti liikkeelle, aloittaa Asko Alatalo kertomisen Kiuaskallion tanssilavan vieressä olleelta skeet-radalta. Hänen isänsä ampui kilpaa, ja Asko innostui ampumaan haulikolla itsekin. Lentävät savikiekot rikkoontuivatkin onnistuneesti. Kurikka-Jalasjärvi –kisassa hän kertoo saaneensa rikki 29 kiekkoa 30:sta, ja ikää oli vasta 12 vuotta.
Myöhemmin Asko onnistui myös pienoiskiväärillä. Häntä kyseltiin jopa maajoukkueeseen, mutta hän halusi keskittyä perheeseen ja jälkikasvun harrastuksiin. Myöhemmin poikien harrastamien moottoriurheilun/rallisprintin parissa vierähtikin noin 10 vuotta. Sen jälkeen mieli paloi uudestaan ampumaradoille ja kilpailemaan.
– Menin suoraan SM-kisoihin 50-sarjaan. Harjoitteleminen on ollut minulle aina toissijaista, nyt pitää iän puolesta vähän harjoitellakin, toteaa 66-vuotias Alatalo pilke silmäkulmassa.
Alatalo lopetti autokauppayrittäjyyden kolme vuotta sitten. Aikaa mielekkäille harrastuksille löytyi hänen mukaansa aina. Jalasjärven Ampujien ilma-aserata on lisäksi koko kolmikon mielestä hyvätasoinen, ja siksi harrastus pysyy myös olosuhteiden ansiosta mielekkäänä. Kiinteitä täysimittaisia ratoja elektronisine näyttöineen ei löydy läheltä.
Askon, Pekan ja Tapion joukkue voitti Liikkuvan maalin SM-kisoissa Kuopiossa kolmessa lajissa kultaa ja yhdessä lajissa hopeaa elokuun puolivälissä. Suomen ennätykset paukkuivat sarjassa 60 myös hirven kertalaukauksissa ja karjun normaalijuoksussa. Mitä seuraavaksi?
– Meillä ei ole sen kummempia tavoitteita. Yleensä tavoite sovitaan vasta ajomatkalla ja se on se, että mehän voitetaan kaikki. Ja että paluumatkalla painavia arvomitaleita on niin paljon, että auton rengaspaineet pitää laittaa uusiin lukemiin, nauravat miehet.
Keskittymiskykyä ja kurinalaisuutta vaativa ampumaurheilu ei sovi näiden miesten mielestä tosikoille. Herjat lentävät haastattelutilanteessakin pohjalaisten ja satakuntalaisen välillä tämän tästä. Menestyksen taustalla tuntuu siis olevan rento asenne kavereiden kesken.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Yleensä tavoite sovitaan vasta ajomatkalla ja se on se, että mehän voitetaan kaikki.”
Kirsi Kuusisto
Vaikka ampumaurheilu on yksilölaji, osaa hiljattain Jalasjärven Ampujat ry:lle SM-mitaleita tuonut mieskolmikko nauttia myös joukkuemenestyksestä. Omat taidot haastetaan joka kerta, oli kysymys sitten henkilökohtaisesta suorituksesta tai joukkuekilpailusta.
– Kun hyvä päivä sattuu, kuka tahansa meistä voi voittaa. Joukkuekisassa on tasaisuus valttia ja siksi jokaisen on ammuttava viimeiseen laukaukseen saakka tosissaan. Joukkue antaa suoritukseen lisää kipinää, sanoo parkanolainen Tapio Kortesoja. Jalasjärveläinen Asko Alatalo säestää jatkamalla, että joukkue osaa nauttia hyvistä tuloksista varmasti samalla tavalla kuin vaikkapa jääkiekkojoukkue otteluvoitosta.
Kolmikkoon kuuluu myös Pekka Karhunen Seinäjoelta. Hän aloitteli joukkuekavereidensa tapaan ampumaurheilua isänsä esimerkin innoittamana.
– Se oli nimenomaan metsästysammuntaa ja hirvenhiihtoa, armeijaikäisenä tuli kokeiltua myös ampumahiihtoa. Ilma-asepuolella aloitin 1990-luvun puolivälissä, samaan aikana, kun siitä tuli SM-laji. Ensimmäisiin kilpailuihin osallistuin 13-vuotiaana, kertoo isokyröläissyntinen Karhunen.
Karhusen kokemusta hyödyntää myös Suomen Metsästäjäliitto. Hän vastasi oman yrityksensä nimissä liiton kilpailutoiminnasta vuosina 2010 – 2016. Jatkosta on sovittu nyt kansainvälisten kisojen osalta. IT-alalla työskentelevä Karhunen on liiton kilpailutoimikunnan puitteissa mukana kehittämässä toimintaa ja laatimassa myös metsästysammunnan sääntökirjoja.
Tapio Kortesoja sanoo ampumaurheilun olevan hänelle kuten monelle muullekin sen harrastajalle elämäntapa. Kuten hän asian ilmaisee: pyssyjen kanssa mennään koko ajan. 1970-luvulla hirvenhiihdolla alkanut harrastus laajeni pikkuhiljaa ja oli tauollakin 2000-luvun alkupuolella, mutta innostus syttyi reilu kymmenen vuotta sitten uudelleen.
– Kävin ensin Koskuen ampumaradalla, kun Asko houkutteli kokeilemaan ilma-aseita ja tulin Jalasjärven Ampujien ilma-aseradalle ampumaan liikkuvaan maaliin. Se koukutti, ja puolen vuoden jälkeen tuli kisamenestystäkin, kertoo noin vuosi sitten eläkkeelle jäänyt, pitkän työuran konepajalla tehnyt Kortesoja.
Kortesojaa kiinnostaa erityisesti myös aseiden tekniikka. Yleistä kiinnostusta lisää hänen mukaansa se, että ampumaurheilu on monien muiden lajien tavoin ottanut reaaliaikaisuudessa aimo harppauksen. Tulokset näkee tietokoneelta saman tien.
Kun kysytään, mistä ja miten kaikki lähti liikkeelle, aloittaa Asko Alatalo kertomisen Kiuaskallion tanssilavan vieressä olleelta skeet-radalta. Hänen isänsä ampui kilpaa, ja Asko innostui ampumaan haulikolla itsekin. Lentävät savikiekot rikkoontuivatkin onnistuneesti. Kurikka-Jalasjärvi –kisassa hän kertoo saaneensa rikki 29 kiekkoa 30:sta, ja ikää oli vasta 12 vuotta.
Myöhemmin Asko onnistui myös pienoiskiväärillä. Häntä kyseltiin jopa maajoukkueeseen, mutta hän halusi keskittyä perheeseen ja jälkikasvun harrastuksiin. Myöhemmin poikien harrastamien moottoriurheilun/rallisprintin parissa vierähtikin noin 10 vuotta. Sen jälkeen mieli paloi uudestaan ampumaradoille ja kilpailemaan.
– Menin suoraan SM-kisoihin 50-sarjaan. Harjoitteleminen on ollut minulle aina toissijaista, nyt pitää iän puolesta vähän harjoitellakin, toteaa 66-vuotias Alatalo pilke silmäkulmassa.
Alatalo lopetti autokauppayrittäjyyden kolme vuotta sitten. Aikaa mielekkäille harrastuksille löytyi hänen mukaansa aina. Jalasjärven Ampujien ilma-aserata on lisäksi koko kolmikon mielestä hyvätasoinen, ja siksi harrastus pysyy myös olosuhteiden ansiosta mielekkäänä. Kiinteitä täysimittaisia ratoja elektronisine näyttöineen ei löydy läheltä.
Askon, Pekan ja Tapion joukkue voitti Liikkuvan maalin SM-kisoissa Kuopiossa kolmessa lajissa kultaa ja yhdessä lajissa hopeaa elokuun puolivälissä. Suomen ennätykset paukkuivat sarjassa 60 myös hirven kertalaukauksissa ja karjun normaalijuoksussa. Mitä seuraavaksi?
– Meillä ei ole sen kummempia tavoitteita. Yleensä tavoite sovitaan vasta ajomatkalla ja se on se, että mehän voitetaan kaikki. Ja että paluumatkalla painavia arvomitaleita on niin paljon, että auton rengaspaineet pitää laittaa uusiin lukemiin, nauravat miehet.
Keskittymiskykyä ja kurinalaisuutta vaativa ampumaurheilu ei sovi näiden miesten mielestä tosikoille. Herjat lentävät haastattelutilanteessakin pohjalaisten ja satakuntalaisen välillä tämän tästä. Menestyksen taustalla tuntuu siis olevan rento asenne kavereiden kesken.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Yleensä tavoite sovitaan vasta ajomatkalla ja se on se, että mehän voitetaan kaikki.”
Kirsi Kuusisto
Vaikka ampumaurheilu on yksilölaji, osaa hiljattain Jalasjärven Ampujat ry:lle SM-mitaleita tuonut mieskolmikko nauttia myös joukkuemenestyksestä. Omat taidot haastetaan joka kerta, oli kysymys sitten henkilökohtaisesta suorituksesta tai joukkuekilpailusta.
– Kun hyvä päivä sattuu, kuka tahansa meistä voi voittaa. Joukkuekisassa on tasaisuus valttia ja siksi jokaisen on ammuttava viimeiseen laukaukseen saakka tosissaan. Joukkue antaa suoritukseen lisää kipinää, sanoo parkanolainen Tapio Kortesoja. Jalasjärveläinen Asko Alatalo säestää jatkamalla, että joukkue osaa nauttia hyvistä tuloksista varmasti samalla tavalla kuin vaikkapa jääkiekkojoukkue otteluvoitosta.
Kolmikkoon kuuluu myös Pekka Karhunen Seinäjoelta. Hän aloitteli joukkuekavereidensa tapaan ampumaurheilua isänsä esimerkin innoittamana.
– Se oli nimenomaan metsästysammuntaa ja hirvenhiihtoa, armeijaikäisenä tuli kokeiltua myös ampumahiihtoa. Ilma-asepuolella aloitin 1990-luvun puolivälissä, samaan aikana, kun siitä tuli SM-laji. Ensimmäisiin kilpailuihin osallistuin 13-vuotiaana, kertoo isokyröläissyntinen Karhunen.
Karhusen kokemusta hyödyntää myös Suomen Metsästäjäliitto. Hän vastasi oman yrityksensä nimissä liiton kilpailutoiminnasta vuosina 2010 – 2016. Jatkosta on sovittu nyt kansainvälisten kisojen osalta. IT-alalla työskentelevä Karhunen on liiton kilpailutoimikunnan puitteissa mukana kehittämässä toimintaa ja laatimassa myös metsästysammunnan sääntökirjoja.
Tapio Kortesoja sanoo ampumaurheilun olevan hänelle kuten monelle muullekin sen harrastajalle elämäntapa. Kuten hän asian ilmaisee: pyssyjen kanssa mennään koko ajan. 1970-luvulla hirvenhiihdolla alkanut harrastus laajeni pikkuhiljaa ja oli tauollakin 2000-luvun alkupuolella, mutta innostus syttyi reilu kymmenen vuotta sitten uudelleen.
– Kävin ensin Koskuen ampumaradalla, kun Asko houkutteli kokeilemaan ilma-aseita ja tulin Jalasjärven Ampujien ilma-aseradalle ampumaan liikkuvaan maaliin. Se koukutti, ja puolen vuoden jälkeen tuli kisamenestystäkin, kertoo noin vuosi sitten eläkkeelle jäänyt, pitkän työuran konepajalla tehnyt Kortesoja.
Kortesojaa kiinnostaa erityisesti myös aseiden tekniikka. Yleistä kiinnostusta lisää hänen mukaansa se, että ampumaurheilu on monien muiden lajien tavoin ottanut reaaliaikaisuudessa aimo harppauksen. Tulokset näkee tietokoneelta saman tien.
Kun kysytään, mistä ja miten kaikki lähti liikkeelle, aloittaa Asko Alatalo kertomisen Kiuaskallion tanssilavan vieressä olleelta skeet-radalta. Hänen isänsä ampui kilpaa, ja Asko innostui ampumaan haulikolla itsekin. Lentävät savikiekot rikkoontuivatkin onnistuneesti. Kurikka-Jalasjärvi –kisassa hän kertoo saaneensa rikki 29 kiekkoa 30:sta, ja ikää oli vasta 12 vuotta.
Myöhemmin Asko onnistui myös pienoiskiväärillä. Häntä kyseltiin jopa maajoukkueeseen, mutta hän halusi keskittyä perheeseen ja jälkikasvun harrastuksiin. Myöhemmin poikien harrastamien moottoriurheilun/rallisprintin parissa vierähtikin noin 10 vuotta. Sen jälkeen mieli paloi uudestaan ampumaradoille ja kilpailemaan.
– Menin suoraan SM-kisoihin 50-sarjaan. Harjoitteleminen on ollut minulle aina toissijaista, nyt pitää iän puolesta vähän harjoitellakin, toteaa 66-vuotias Alatalo pilke silmäkulmassa.
Alatalo lopetti autokauppayrittäjyyden kolme vuotta sitten. Aikaa mielekkäille harrastuksille löytyi hänen mukaansa aina. Jalasjärven Ampujien ilma-aserata on lisäksi koko kolmikon mielestä hyvätasoinen, ja siksi harrastus pysyy myös olosuhteiden ansiosta mielekkäänä. Kiinteitä täysimittaisia ratoja elektronisine näyttöineen ei löydy läheltä.
Askon, Pekan ja Tapion joukkue voitti Liikkuvan maalin SM-kisoissa Kuopiossa kolmessa lajissa kultaa ja yhdessä lajissa hopeaa elokuun puolivälissä. Suomen ennätykset paukkuivat sarjassa 60 myös hirven kertalaukauksissa ja karjun normaalijuoksussa. Mitä seuraavaksi?
– Meillä ei ole sen kummempia tavoitteita. Yleensä tavoite sovitaan vasta ajomatkalla ja se on se, että mehän voitetaan kaikki. Ja että paluumatkalla painavia arvomitaleita on niin paljon, että auton rengaspaineet pitää laittaa uusiin lukemiin, nauravat miehet.
Keskittymiskykyä ja kurinalaisuutta vaativa ampumaurheilu ei sovi näiden miesten mielestä tosikoille. Herjat lentävät haastattelutilanteessakin pohjalaisten ja satakuntalaisen välillä tämän tästä. Menestyksen taustalla tuntuu siis olevan rento asenne kavereiden kesken.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely