A-
A+
Vuosien aikana Suomessa on onnistuttu monessa asiassa hyvin ja pienimmästä päästä ei ole se, että metsien kasvu on pystytty kaksinkertaistamaan 1950-lukuun verrattuna.
Puuston vuotuinen kasvu on tällä hetkellä n. 103–107 milj. kuutiota. Poistuma runkopuun hakkuiden, energiakäytön sekä luontaisen hävikin muodossa on ollut viime vuosina keskimäärin n. 85 % kasvusta. Kysynnän painopiste on nykyisellään ollut Etelä-Suomessa, mutta Kemin uuden sellutehtaan toteutuminen tulee lisäämään puun kysyntää pohjoisessa, missä hakkuusäästöäkin on eniten kertynyt.
Metsäteollisuuden rooli nykyisen hyvinvointivaltion rakentamisessa on ollut historiallisesti erittäin merkittävä – ja sellaisena sen rooli tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuustuotteiden osuus on noin viidennes ja lähes koko 2000-luvun ajan arvoltaan yli 10 mrd euroa vuosittain (Maa- ja Metsätalousministeriö, Metsäteollisuus ry).
Koko metsäketjun verotuotto valtiolle on viime vuosina lähestynyt neljää miljardia euroa (Metsäteollisuus ry). Kansantalouden kannalta on välttämätöntä, että metsien kasvua pystytään tulevinakin vuosina yhä lisäämään ja näin varmistamaan metsäteollisuuden toimintaedellytykset sekä investoinnit Suomessa.
Viime vuonna oli pysäyttävä tieto, että metsiemme hiilinielu olisi laskenut merkittävästi. Pääasiallinen syy olisi ollut hakkuiden lisääntyminen, mutta yhtä lailla myös metsien hidastunut kasvu. Syiksi siihen on esitetty hakkuitten lisäksi liian rajut ensiharvennukset ja päätehakkuiden aikaistuminen.
Tosin metsien hiilinielujen tasosta on myös aikaisemmin ollut erilaisia arvioita ja esim. vuonna 2018 Luonnonvarakeskus arvioi nielujen kestävän lisääntyvät hakkuut. Tämä osoittaa kuinka vaikea tulevaisuutta on tältä osin kuvata.
Lähinnä energiantuotantoon käytetty tuontipuu on käytännössä loppunut Venäjän aloittaman sodan johdosta. Miten tullaan korvaamaan tämä poistunut 10 miljoonan kuution puumäärä, kun kotimaan metsäteollisuuden täysi käyttöastekin vaatii metsien kasvun hyödyntämistä?
Energiaturpeen alasajo tuli täysin väärään hetkeen. Se olisi nyt ainoa kotimainen ja edullinen vaihtoehto energiavajeen täyttämiseen, kun samaan aikaan kuitenkin Pohjanmeren öljyä pumpataan kiihtyvällä vauhdilla ja kaasulaivoja vuokrataan terminaaleiksi. Turve on hyvä esimerkki siitä, miksi Suomessa ei pidä etupainotteisesti luopua omien luonnonvarojen käytöstä myöskään metsien osalta.
Metsäteollisuus on investoinut ja investoi vahvasti kotimaahan. Sen täytyy myös pystyä luottamaan siihen, että tuotantolaitoksia voidaan ajaa jatkossakin täydellä käyttöasteella. Samaa vaativat myös Suomen talouden kaikki mittarit. Metsäteollisuuden investointien mitoitus on perustunut metsien kasvupotentiaaliin ja kestävään valtakunnalliseen hakkuusuunnitteeseen. Tulevaisuudessa täytyy olla varmuus siitä, että omalla metsäpolitiikalla turvataan metsien lisääntyvän kasvun edellytykset.
Kun arvioidaan metsien hiilensidontaa, hyvin hoidettu ja kasvava metsä sitoo hiiltä parhaiten. Koska koko maankäytön hiilinielut ovat toistaiseksi vain metsissä, on niiden lisääntyvä kasvu turvattava jatkuvasti hyvällä ja tehokkaalla metsänhoidolla. Maapohjan tuottokyvyn ja kasvatettavan puulajin perusteella metsänomistaja voi päättää paikallisesti parhaan metsän kasvatustavan.
Tehokas metsänhoito ei ole ristiriidassa luontoarvojen kanssa. Nykyisellään metsien käsittely on merkittävästi pehmeämpää kuin aiemmin. Se suosii monilajista puustoa ja ylläpitää monella tavoin luontoarvoja. Siitä huolimatta se on metsänhoidossa osoittautunut tehokkaaksi.
Suomalainen metsäteollisuus tekee merkittävää työtä sen eteen, että tehtaiden ja koko ketjun toiminta metsästä kuluttajille saadaan vähintään hiilineutraaliksi. Arvioiden mukaan tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt voidaan painaa lähes nollaan jo 2035 mennessä. Ilmaston kannalta on kuitenkin suurin merkitys teollisuuden kehittämillä ja tuottamilla innovatiivisilla tuotteilla, joilla korvataan fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita.
Metsät ovat Suomen taloudessa niin tärkeä kivijalka, että metsien tuoton kasvattaminen ja kestävä käyttö on maamme talouden kohtalonkysymys. Yksimielisyys tarvittavista toimenpiteistä pitää saavuttaa ensisijaisesti kotimaassa ja edustajiemme tulee seistä yhdessä rintamassa sen takana myös Euroopan Unionissa.
Suomi on Euroopan metsäisin maa ja sen tulee päättää itse omasta metsäpolitiikastaan.
Tuomas Tukeva
Toimitusjohtaja,
maa-metsät.yrittäjä, DI
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Vuosien aikana Suomessa on onnistuttu monessa asiassa hyvin ja pienimmästä päästä ei ole se, että metsien kasvu on pystytty kaksinkertaistamaan 1950-lukuun verrattuna.
Puuston vuotuinen kasvu on tällä hetkellä n. 103–107 milj. kuutiota. Poistuma runkopuun hakkuiden, energiakäytön sekä luontaisen hävikin muodossa on ollut viime vuosina keskimäärin n. 85 % kasvusta. Kysynnän painopiste on nykyisellään ollut Etelä-Suomessa, mutta Kemin uuden sellutehtaan toteutuminen tulee lisäämään puun kysyntää pohjoisessa, missä hakkuusäästöäkin on eniten kertynyt.
Metsäteollisuuden rooli nykyisen hyvinvointivaltion rakentamisessa on ollut historiallisesti erittäin merkittävä – ja sellaisena sen rooli tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuustuotteiden osuus on noin viidennes ja lähes koko 2000-luvun ajan arvoltaan yli 10 mrd euroa vuosittain (Maa- ja Metsätalousministeriö, Metsäteollisuus ry).
Koko metsäketjun verotuotto valtiolle on viime vuosina lähestynyt neljää miljardia euroa (Metsäteollisuus ry). Kansantalouden kannalta on välttämätöntä, että metsien kasvua pystytään tulevinakin vuosina yhä lisäämään ja näin varmistamaan metsäteollisuuden toimintaedellytykset sekä investoinnit Suomessa.
Viime vuonna oli pysäyttävä tieto, että metsiemme hiilinielu olisi laskenut merkittävästi. Pääasiallinen syy olisi ollut hakkuiden lisääntyminen, mutta yhtä lailla myös metsien hidastunut kasvu. Syiksi siihen on esitetty hakkuitten lisäksi liian rajut ensiharvennukset ja päätehakkuiden aikaistuminen.
Tosin metsien hiilinielujen tasosta on myös aikaisemmin ollut erilaisia arvioita ja esim. vuonna 2018 Luonnonvarakeskus arvioi nielujen kestävän lisääntyvät hakkuut. Tämä osoittaa kuinka vaikea tulevaisuutta on tältä osin kuvata.
Lähinnä energiantuotantoon käytetty tuontipuu on käytännössä loppunut Venäjän aloittaman sodan johdosta. Miten tullaan korvaamaan tämä poistunut 10 miljoonan kuution puumäärä, kun kotimaan metsäteollisuuden täysi käyttöastekin vaatii metsien kasvun hyödyntämistä?
Energiaturpeen alasajo tuli täysin väärään hetkeen. Se olisi nyt ainoa kotimainen ja edullinen vaihtoehto energiavajeen täyttämiseen, kun samaan aikaan kuitenkin Pohjanmeren öljyä pumpataan kiihtyvällä vauhdilla ja kaasulaivoja vuokrataan terminaaleiksi. Turve on hyvä esimerkki siitä, miksi Suomessa ei pidä etupainotteisesti luopua omien luonnonvarojen käytöstä myöskään metsien osalta.
Metsäteollisuus on investoinut ja investoi vahvasti kotimaahan. Sen täytyy myös pystyä luottamaan siihen, että tuotantolaitoksia voidaan ajaa jatkossakin täydellä käyttöasteella. Samaa vaativat myös Suomen talouden kaikki mittarit. Metsäteollisuuden investointien mitoitus on perustunut metsien kasvupotentiaaliin ja kestävään valtakunnalliseen hakkuusuunnitteeseen. Tulevaisuudessa täytyy olla varmuus siitä, että omalla metsäpolitiikalla turvataan metsien lisääntyvän kasvun edellytykset.
Kun arvioidaan metsien hiilensidontaa, hyvin hoidettu ja kasvava metsä sitoo hiiltä parhaiten. Koska koko maankäytön hiilinielut ovat toistaiseksi vain metsissä, on niiden lisääntyvä kasvu turvattava jatkuvasti hyvällä ja tehokkaalla metsänhoidolla. Maapohjan tuottokyvyn ja kasvatettavan puulajin perusteella metsänomistaja voi päättää paikallisesti parhaan metsän kasvatustavan.
Tehokas metsänhoito ei ole ristiriidassa luontoarvojen kanssa. Nykyisellään metsien käsittely on merkittävästi pehmeämpää kuin aiemmin. Se suosii monilajista puustoa ja ylläpitää monella tavoin luontoarvoja. Siitä huolimatta se on metsänhoidossa osoittautunut tehokkaaksi.
Suomalainen metsäteollisuus tekee merkittävää työtä sen eteen, että tehtaiden ja koko ketjun toiminta metsästä kuluttajille saadaan vähintään hiilineutraaliksi. Arvioiden mukaan tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt voidaan painaa lähes nollaan jo 2035 mennessä. Ilmaston kannalta on kuitenkin suurin merkitys teollisuuden kehittämillä ja tuottamilla innovatiivisilla tuotteilla, joilla korvataan fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita.
Metsät ovat Suomen taloudessa niin tärkeä kivijalka, että metsien tuoton kasvattaminen ja kestävä käyttö on maamme talouden kohtalonkysymys. Yksimielisyys tarvittavista toimenpiteistä pitää saavuttaa ensisijaisesti kotimaassa ja edustajiemme tulee seistä yhdessä rintamassa sen takana myös Euroopan Unionissa.
Suomi on Euroopan metsäisin maa ja sen tulee päättää itse omasta metsäpolitiikastaan.
Tuomas Tukeva
Toimitusjohtaja,
maa-metsät.yrittäjä, DI
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Vuosien aikana Suomessa on onnistuttu monessa asiassa hyvin ja pienimmästä päästä ei ole se, että metsien kasvu on pystytty kaksinkertaistamaan 1950-lukuun verrattuna.
Puuston vuotuinen kasvu on tällä hetkellä n. 103–107 milj. kuutiota. Poistuma runkopuun hakkuiden, energiakäytön sekä luontaisen hävikin muodossa on ollut viime vuosina keskimäärin n. 85 % kasvusta. Kysynnän painopiste on nykyisellään ollut Etelä-Suomessa, mutta Kemin uuden sellutehtaan toteutuminen tulee lisäämään puun kysyntää pohjoisessa, missä hakkuusäästöäkin on eniten kertynyt.
Metsäteollisuuden rooli nykyisen hyvinvointivaltion rakentamisessa on ollut historiallisesti erittäin merkittävä – ja sellaisena sen rooli tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuustuotteiden osuus on noin viidennes ja lähes koko 2000-luvun ajan arvoltaan yli 10 mrd euroa vuosittain (Maa- ja Metsätalousministeriö, Metsäteollisuus ry).
Koko metsäketjun verotuotto valtiolle on viime vuosina lähestynyt neljää miljardia euroa (Metsäteollisuus ry). Kansantalouden kannalta on välttämätöntä, että metsien kasvua pystytään tulevinakin vuosina yhä lisäämään ja näin varmistamaan metsäteollisuuden toimintaedellytykset sekä investoinnit Suomessa.
Viime vuonna oli pysäyttävä tieto, että metsiemme hiilinielu olisi laskenut merkittävästi. Pääasiallinen syy olisi ollut hakkuiden lisääntyminen, mutta yhtä lailla myös metsien hidastunut kasvu. Syiksi siihen on esitetty hakkuitten lisäksi liian rajut ensiharvennukset ja päätehakkuiden aikaistuminen.
Tosin metsien hiilinielujen tasosta on myös aikaisemmin ollut erilaisia arvioita ja esim. vuonna 2018 Luonnonvarakeskus arvioi nielujen kestävän lisääntyvät hakkuut. Tämä osoittaa kuinka vaikea tulevaisuutta on tältä osin kuvata.
Lähinnä energiantuotantoon käytetty tuontipuu on käytännössä loppunut Venäjän aloittaman sodan johdosta. Miten tullaan korvaamaan tämä poistunut 10 miljoonan kuution puumäärä, kun kotimaan metsäteollisuuden täysi käyttöastekin vaatii metsien kasvun hyödyntämistä?
Energiaturpeen alasajo tuli täysin väärään hetkeen. Se olisi nyt ainoa kotimainen ja edullinen vaihtoehto energiavajeen täyttämiseen, kun samaan aikaan kuitenkin Pohjanmeren öljyä pumpataan kiihtyvällä vauhdilla ja kaasulaivoja vuokrataan terminaaleiksi. Turve on hyvä esimerkki siitä, miksi Suomessa ei pidä etupainotteisesti luopua omien luonnonvarojen käytöstä myöskään metsien osalta.
Metsäteollisuus on investoinut ja investoi vahvasti kotimaahan. Sen täytyy myös pystyä luottamaan siihen, että tuotantolaitoksia voidaan ajaa jatkossakin täydellä käyttöasteella. Samaa vaativat myös Suomen talouden kaikki mittarit. Metsäteollisuuden investointien mitoitus on perustunut metsien kasvupotentiaaliin ja kestävään valtakunnalliseen hakkuusuunnitteeseen. Tulevaisuudessa täytyy olla varmuus siitä, että omalla metsäpolitiikalla turvataan metsien lisääntyvän kasvun edellytykset.
Kun arvioidaan metsien hiilensidontaa, hyvin hoidettu ja kasvava metsä sitoo hiiltä parhaiten. Koska koko maankäytön hiilinielut ovat toistaiseksi vain metsissä, on niiden lisääntyvä kasvu turvattava jatkuvasti hyvällä ja tehokkaalla metsänhoidolla. Maapohjan tuottokyvyn ja kasvatettavan puulajin perusteella metsänomistaja voi päättää paikallisesti parhaan metsän kasvatustavan.
Tehokas metsänhoito ei ole ristiriidassa luontoarvojen kanssa. Nykyisellään metsien käsittely on merkittävästi pehmeämpää kuin aiemmin. Se suosii monilajista puustoa ja ylläpitää monella tavoin luontoarvoja. Siitä huolimatta se on metsänhoidossa osoittautunut tehokkaaksi.
Suomalainen metsäteollisuus tekee merkittävää työtä sen eteen, että tehtaiden ja koko ketjun toiminta metsästä kuluttajille saadaan vähintään hiilineutraaliksi. Arvioiden mukaan tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt voidaan painaa lähes nollaan jo 2035 mennessä. Ilmaston kannalta on kuitenkin suurin merkitys teollisuuden kehittämillä ja tuottamilla innovatiivisilla tuotteilla, joilla korvataan fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita.
Metsät ovat Suomen taloudessa niin tärkeä kivijalka, että metsien tuoton kasvattaminen ja kestävä käyttö on maamme talouden kohtalonkysymys. Yksimielisyys tarvittavista toimenpiteistä pitää saavuttaa ensisijaisesti kotimaassa ja edustajiemme tulee seistä yhdessä rintamassa sen takana myös Euroopan Unionissa.
Suomi on Euroopan metsäisin maa ja sen tulee päättää itse omasta metsäpolitiikastaan.
Tuomas Tukeva
Toimitusjohtaja,
maa-metsät.yrittäjä, DI
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely