A-
A+
”Toistaiseksi mielenmuutokset eivät ole muuttaneet itse päätöstä. Niin voi vielä käydä, kun äänestetään asiasta, jossa mielipiteet jakautuvat jyrkemmin tasan.”
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginvaltuuston uutta äänentoistoa odoteltiin pitkään. Vuosien ajan erilaiset ongelmat olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Uusista laitteista päästiin nauttimaan jo viime vuoden puolella, ja sen jälkeen ongelmat ovat olleet vähäisempiä.
Maanantain kokous oli lyhyt, mutta päästiin siinäkin äänestämään. Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä palautettiin äänestyksen jälkeen takaisin valmisteluun. Erikoista äänestystilanteessa oli se, että päätös tehtiin ensin äänin 26-16, mutta se ehti ennen äänestyksen päättymistä muuttua lukemiin 30-12.
Syynä on se, että uusi järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden muuttaa omaa kantaa siihen saakka, että valtuuston puheenjohtaja painaa nappia ja sulkee äänestyksen.
Olen seurannut näitä mielensämuuttajia valtuuston takapenkiltä jo jokusen kerran. Omaa äänestystulosta ryhdytään veivaamaan vasta sitten, kun alustava tulos on jo selvillä. Suomeksi sanottuna nähdään, miten äänestyksessä kävi.
Äkilliseen mielensä muuttamiseen on toki oikeus ja perustelujakin ehkä löytyy, mutta sen kautta koko kunnallinen demokratia näyttäytyy vähän erikoisessa valossa. Äänestyksessä on toki mukavampaa olla voittajan puolella. Se on yksi syy. Toinen on se, että valtuutettu ei tiennyt, mistä äänestyksessä oli kyse ja hoksaa vasta äänestämisen jälkeen, miten olisi pitänyt äänestää. Se ei ole yhtään parempi vaihtoehto, koska silloin ajatukset ovat harhailleet kokouksen aikana ja läksyt ovat jääneet tekemättä ennen kokousta.
Jos äänestys on jo ratkennut muutenkin, nämä äkilliset mielenmuutokset eivät enää päätöstä toiseksi muuta. Onko tosiaan tarpeellista tarjota siihen mahdollisuus?
Toistaiseksi mielenmuutokset eivät ole muuttaneet itse päätöstä. Niin voi vielä käydä, kun äänestetään asiasta, jossa mielipiteet jakautuvat jyrkemmin tasan. Lähivuosina päätetään koulujen kohtaloista. Äänestystuloksen veivaaminen on silloin pelin paikka, mutta tarjoaa myös oivallisen kasvualustan valituksille. Jos puheenjohtaja ei katkaise äänestystä riittävän nopeasti, joku voi yrittää vielä vaikuttaa vieruskaverin päätökseen. Silloin on tulkintakysymys, onko äänestyksen sulkeminen hitaasti myös keino vaikuttaa lopputulokseen.
Käsittääkseni Kurikassa ei ole käyty keskustelua siitä, miten pitkään voi vaihtaa mielipidettään. Nyt varmaan pitäisi. Asian eettistä puolta on helpompi pohtia silloin, kun se ei kytkeydy johonkin asiakysymykseen. Jos toisessa vaakakupissa on vaikkapa jonkun kyläkoulun kohtalo, keskustelua ei silloin käydä vain äänestyskäyttäytymisen moraalisesta puolesta vaan mitä suurimmassa määrin myös käsiteltävänä olleesta kunnallispäätöksestä. Tämä toimintatapa kannattaisi miettiä kuntoon ennen kuin sen kanssa ollaan rähmällään.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Toistaiseksi mielenmuutokset eivät ole muuttaneet itse päätöstä. Niin voi vielä käydä, kun äänestetään asiasta, jossa mielipiteet jakautuvat jyrkemmin tasan.”
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginvaltuuston uutta äänentoistoa odoteltiin pitkään. Vuosien ajan erilaiset ongelmat olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Uusista laitteista päästiin nauttimaan jo viime vuoden puolella, ja sen jälkeen ongelmat ovat olleet vähäisempiä.
Maanantain kokous oli lyhyt, mutta päästiin siinäkin äänestämään. Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä palautettiin äänestyksen jälkeen takaisin valmisteluun. Erikoista äänestystilanteessa oli se, että päätös tehtiin ensin äänin 26-16, mutta se ehti ennen äänestyksen päättymistä muuttua lukemiin 30-12.
Syynä on se, että uusi järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden muuttaa omaa kantaa siihen saakka, että valtuuston puheenjohtaja painaa nappia ja sulkee äänestyksen.
Olen seurannut näitä mielensämuuttajia valtuuston takapenkiltä jo jokusen kerran. Omaa äänestystulosta ryhdytään veivaamaan vasta sitten, kun alustava tulos on jo selvillä. Suomeksi sanottuna nähdään, miten äänestyksessä kävi.
Äkilliseen mielensä muuttamiseen on toki oikeus ja perustelujakin ehkä löytyy, mutta sen kautta koko kunnallinen demokratia näyttäytyy vähän erikoisessa valossa. Äänestyksessä on toki mukavampaa olla voittajan puolella. Se on yksi syy. Toinen on se, että valtuutettu ei tiennyt, mistä äänestyksessä oli kyse ja hoksaa vasta äänestämisen jälkeen, miten olisi pitänyt äänestää. Se ei ole yhtään parempi vaihtoehto, koska silloin ajatukset ovat harhailleet kokouksen aikana ja läksyt ovat jääneet tekemättä ennen kokousta.
Jos äänestys on jo ratkennut muutenkin, nämä äkilliset mielenmuutokset eivät enää päätöstä toiseksi muuta. Onko tosiaan tarpeellista tarjota siihen mahdollisuus?
Toistaiseksi mielenmuutokset eivät ole muuttaneet itse päätöstä. Niin voi vielä käydä, kun äänestetään asiasta, jossa mielipiteet jakautuvat jyrkemmin tasan. Lähivuosina päätetään koulujen kohtaloista. Äänestystuloksen veivaaminen on silloin pelin paikka, mutta tarjoaa myös oivallisen kasvualustan valituksille. Jos puheenjohtaja ei katkaise äänestystä riittävän nopeasti, joku voi yrittää vielä vaikuttaa vieruskaverin päätökseen. Silloin on tulkintakysymys, onko äänestyksen sulkeminen hitaasti myös keino vaikuttaa lopputulokseen.
Käsittääkseni Kurikassa ei ole käyty keskustelua siitä, miten pitkään voi vaihtaa mielipidettään. Nyt varmaan pitäisi. Asian eettistä puolta on helpompi pohtia silloin, kun se ei kytkeydy johonkin asiakysymykseen. Jos toisessa vaakakupissa on vaikkapa jonkun kyläkoulun kohtalo, keskustelua ei silloin käydä vain äänestyskäyttäytymisen moraalisesta puolesta vaan mitä suurimmassa määrin myös käsiteltävänä olleesta kunnallispäätöksestä. Tämä toimintatapa kannattaisi miettiä kuntoon ennen kuin sen kanssa ollaan rähmällään.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Toistaiseksi mielenmuutokset eivät ole muuttaneet itse päätöstä. Niin voi vielä käydä, kun äänestetään asiasta, jossa mielipiteet jakautuvat jyrkemmin tasan.”
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginvaltuuston uutta äänentoistoa odoteltiin pitkään. Vuosien ajan erilaiset ongelmat olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Uusista laitteista päästiin nauttimaan jo viime vuoden puolella, ja sen jälkeen ongelmat ovat olleet vähäisempiä.
Maanantain kokous oli lyhyt, mutta päästiin siinäkin äänestämään. Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä palautettiin äänestyksen jälkeen takaisin valmisteluun. Erikoista äänestystilanteessa oli se, että päätös tehtiin ensin äänin 26-16, mutta se ehti ennen äänestyksen päättymistä muuttua lukemiin 30-12.
Syynä on se, että uusi järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden muuttaa omaa kantaa siihen saakka, että valtuuston puheenjohtaja painaa nappia ja sulkee äänestyksen.
Olen seurannut näitä mielensämuuttajia valtuuston takapenkiltä jo jokusen kerran. Omaa äänestystulosta ryhdytään veivaamaan vasta sitten, kun alustava tulos on jo selvillä. Suomeksi sanottuna nähdään, miten äänestyksessä kävi.
Äkilliseen mielensä muuttamiseen on toki oikeus ja perustelujakin ehkä löytyy, mutta sen kautta koko kunnallinen demokratia näyttäytyy vähän erikoisessa valossa. Äänestyksessä on toki mukavampaa olla voittajan puolella. Se on yksi syy. Toinen on se, että valtuutettu ei tiennyt, mistä äänestyksessä oli kyse ja hoksaa vasta äänestämisen jälkeen, miten olisi pitänyt äänestää. Se ei ole yhtään parempi vaihtoehto, koska silloin ajatukset ovat harhailleet kokouksen aikana ja läksyt ovat jääneet tekemättä ennen kokousta.
Jos äänestys on jo ratkennut muutenkin, nämä äkilliset mielenmuutokset eivät enää päätöstä toiseksi muuta. Onko tosiaan tarpeellista tarjota siihen mahdollisuus?
Toistaiseksi mielenmuutokset eivät ole muuttaneet itse päätöstä. Niin voi vielä käydä, kun äänestetään asiasta, jossa mielipiteet jakautuvat jyrkemmin tasan. Lähivuosina päätetään koulujen kohtaloista. Äänestystuloksen veivaaminen on silloin pelin paikka, mutta tarjoaa myös oivallisen kasvualustan valituksille. Jos puheenjohtaja ei katkaise äänestystä riittävän nopeasti, joku voi yrittää vielä vaikuttaa vieruskaverin päätökseen. Silloin on tulkintakysymys, onko äänestyksen sulkeminen hitaasti myös keino vaikuttaa lopputulokseen.
Käsittääkseni Kurikassa ei ole käyty keskustelua siitä, miten pitkään voi vaihtaa mielipidettään. Nyt varmaan pitäisi. Asian eettistä puolta on helpompi pohtia silloin, kun se ei kytkeydy johonkin asiakysymykseen. Jos toisessa vaakakupissa on vaikkapa jonkun kyläkoulun kohtalo, keskustelua ei silloin käydä vain äänestyskäyttäytymisen moraalisesta puolesta vaan mitä suurimmassa määrin myös käsiteltävänä olleesta kunnallispäätöksestä. Tämä toimintatapa kannattaisi miettiä kuntoon ennen kuin sen kanssa ollaan rähmällään.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely