Itse tehty tonttu tuo joulumielen

Kirsi Kuusisto

Jouluaiheinen käsityö vaatii joskus paljon kärsivällisyyttä ja työtunteja. Seinäjoen kansalaisopiston käsityökurssilla Peräseinäjoen Paston koululla kurssilaiset valmistivat neljänä perjantai-iltapäivänä tontun, jonka teossa oli useita työvaiheita. Jokainen sai tehdä omanlaisensa tontun.

Kurssin opettaja, tekstiilityönopettaja Maarit Nahkala Alavudelta kertoi tonttutyön valmisteluista, jotka hän oli aloittanut hyvissä ajoin ennen ensimmäistä kurssikertaa.

– Kasvoista tehdään ensin savimuotti, jonka päälle laitetaan kipsivalu. Kipsimuotin pitää antaa kuivua, minkä jälkeen sen päälle voidaan laittaa paperimassa. Sitten kasvoaihio irrotetaan ja annetaan kuivua, minkä jälkeen sitä voi muokata hiomalla ja maalaamalla, selvitti Maarit Nahkala.

Kasvot saadaan ihonväriseksi vesiliukoisella värillä. Maalaamisessa käytetään myös akryylivärejä. Maalattujen kasvojen päälle levitetään suojaksi mehiläisvahaa.

Valmiit kasvot kiinnitetään liimaamalla taustakankaaseen, jotta se on helpompi kiinnittää tonttunuken vartaloon.

Tonttukin hyötyy kierrätyksestä

Seuraavaksi kurssilaiset siirtyivät tekemään tontulle paksusta rautalangasta vartaloa. Rautalankakehikon ympärille kierretään räsykudetta.

– Tässä voi hyödyntää kierrätyskankaita. Seuraavaksi kehikon ympärille kierretään esimerkiksi vaahtomuovia tai levyvanua. Vanhasta patjastakin saa hyvää materiaalia tähän työvaiheeseen, kertoo Nahkala.

Tonttunuken pään tekemisessä voi käyttää sukkaa. Tämän käsityön tekemisessä voi siis hyödyntää esimerkiksi vanhoja kankaita, kankaanpaloja, patjoja tai vaikkapa rikkinäisiä sukkia.

Jokainen kurssilainen sai vaatettaa tontun mieleisekseen. Kaapin kätköistä oli saattanut löytyä tähän käsityöhön sopiva tonttulakki tai -pipo, sukat ja muu vaatetus. Monet myös kutovat tontulleen sopivankokoiset ja -väriset vaatteet. Tällä kurssilla lampaantalja palveli mainiona partavärkkinä.

Käsityöt osa jouluvalmisteluja

Jouluaiheiset käsityöt ovat monelle perinne, joita halutaan jatkaa vuodesta toiseen. Kurssit tuovat niihin vähän vaihtelua, kuten honkakyläläiselle Ritva Haapasalmelle ja viitalankyläläiselle Aino-Maija Viitalalle.

– Tulin tonttukurssille, koska täällä jokainen saa tehdä omanlaisensa tontun. Käsitöiden tekeminen kiinnostaa muutenkin, kertoi Ritva Haapasalmi. Aino-Maija Viitala kertoi puolestaan olevansa yllytyshullu ja lähteneensä mukaan Ritvan houkuttelemana.

Sekä Aino-Maija että Ritva haluavat valmistella joulua myös käsitöitä tehden. Ritvan käsissä on syntynyt muun muassa ovikransseja, satumetsiä, tähtiä sekä makramee-töistä pienillä valoilla koristeltuja valoputouksia. Aino-Maija kertoo tehneensä savitaloja, joiden sisällä voi polttaa tuikkuja.

Sekä Aino-Maija että Ritva tekivät ensimmäisen tonttunsa itselleen. Joku onnekas saattaa kuitenkin löytää pukinpussista itselleen lahjan, jonka kääreistä paljastuu Paston koululla ahkeroitu joulutonttu.