Pohjanmaan Portilla

Katja Korkiakoski

Jalasjärven koulukeskuksen ruokasali täyttyi muutama viikko sitten noin 150 juhlavieraasta, kun siellä vietettiin Pohjanmaan Portilla – Jalasjärven kulttuuriympäristöohjelma -kirjan julkistustilaisuutta. Yli 200-sivuisen teoksen on koonnut maisemasuunnittelija Riitta Jaakkola.

Kirjan valmistelu alkoi vuonna 2017 hankkeella, jonka aikana Jaakkola aikoi koota tiedot Jalasjärven kylien säilyneestä vanhasta rakennusperinnöstä ja sen rakenteellisista erityispiirteistä.

–Meillä kaikilla on side kotiseutuun, suvun asuinpaikkoihin ja kotitaloon. Teillä kaikilla on vahva side tänne Jalasjärvelle, totesi viime vuosina satoja paikallisia tavannut Jaakkola talojen omistajista koostuvalle yleisölleen.

Kirja täydentää Kurikan alueen rakennusperintöä esittelevän sarjan, sillä Jaakkolan kokoama Kurikan ja Jurvan rakennuskantaa esittelevä Rintakyliltä ja larvamailta -teos ilmestyi keväällä 2015 juuri ennen vuonna 2016 tapahtunutta Jalasjärven ja Kurikan kuntaliitosta.

–Olen iloinen, että Jalasjärven alue saa nyt oman julkaisunsa.

Jalasjärveltä puuttuu varsinainen pitäjänhistoria, joka olisi Jaakkolan mielestä hienoa saada joskus kokoon.

–Kyläkirjoja on laadittu vuosikymmenien varrella kansalaisopiston opintopiireissä, mutta niissä ei juuri ollut tietoa rakennuksista.

Asukkaiden aktivointia

Jalasjärven rakennusperintöhanke on erilainen kuin aiemmat Jaakkolan kokoamat julkaisut, jotka saivat kuntarahoituksen lisäksi ympäristöministeriön ja aluekehitysrahoituksen tukea. Nyt hanke on toteutettu Liiverin kautta maaseuturahaston Leader-hankkeena.

–Silloin hankkeella on pyritty aktivoimaan kylien asukkaita ja kyläseuroja. Se on edellyttänyt noin tuhannen tunnin talkootyötä pääasiassa talojen omistajilta, jotka avustivat hanketta kokoamalla tietoja taloistaan. Kaikki kohteet on arvioitu ja kuvattu uudestaan.

Hanketta hidasti korona, ja siksi sille haettiin ja saatiin jatkoaika.

Jaakkola on vieraillut monessa kodissa useita kertoja. Yhdessä on voitu tutkia vanhan talon kuntoa ja miettiä, miten sitä olisi parasta kunnostaa.

–Olen auttanut suunnittelijoiden, tekijöiden ja tukimahdollisuuksien etsimisessä.

Jaakkola pahoittelee, että jokainen esittelyn arvoinen rakennus ei mahtunut jo aiemmin sovittuun sivumäärään. Teksteihin tuli muutoksia aivan loppumetreille saakka.

–Kirja antaa silti hyvän kuvan siitä, mitä hienoa Jalasjärvellä on jäljellä tänä päivänä.

Sukupolvelta toiselle

Tilaisuuden avannut Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa ihailee vanhoja rakennuksia.

–Vanhoja pohjalaistaloja katsoessa ei voi kuin ihastella, miten valtava työ niiden eteen on nähty. Hienoa, että talot löytävät uusia huolenpitäjiä.

Rakennukset on tehty kestämään sukupolvelta toiselle ja niiden on toivottu säilyvän suvussa. Ne on rakennettu monen sukupolven elämän keskipisteeksi. Pusa katsoo talojen kertovan myös kylistä, niiden yhteisöllisyydestä ja Jalasjärven kylistä.

–Jalasjärvellä on aktiivista kylätoimintaa. Kylät pitävät toisistaan huolen.

Pusa pitää kulttuuriperinnön ja -maiseman kautta näkyvää esteettisyyttä isona arvona.

–Pohjalaistaloissa Jalasjärvellä ja koko Kurikassa käsien taidon perinne on tosi vahva ja se on säilynyt edelleen. Tänäkin päivänä täällä on yrityksiä, joissa näkyy vahvana käsillä tekemisen osaaminen.

Kirjaa voi ostaa Jalasjärven Museota ylläpitävältä Jalasjärvi-Seuralta. Museo on tältä kesältä suljettu, joten kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä seuran jäseniin.

Tietoja kirjaa varten keränneet saavat teoksen syksyn aikana maksutta. Kuka tahansa voi lukea kokonaan Kurikan kaupungin kustantamaa kirjaa maksutta internetissä sähköisenä pdf-versiona kaupungin nettisivuilla.