A-
A+
Kuvassa henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki, valtuuston puheenjohtaja Pasi Kivisaari ja sairauslomalla olevaa kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilää tuuraava hallintojohtaja Jari Jokinen. Kuva: Seinäjoki-kanava / YouTube.
Seinäjoki-kanava / YouTube
Jari Vierula
Seinäjoen kaupunginvaltuusto sai ennen lomataukoa päätettäväkseen isoja asioita. Listalla oli viime vuoden tilinpäätös, henkilöstötilinpäätös ja arviointikertomus, kaupunkistrategia vuosille 2022–2029 sekä sote-kiinteistöjen myynnin kauppakirjojen hyväksyminen.
Valtuusto joutui myös erikoisen asian eteen, sillä oli päätettävä lähes 3,6 miljoonan euron lisämäärärahan myöntämisestä siksi, että kaupungilta on jäänyt maksamatta työntekijöilleen KVTES-sopimuksen mukaisia henkilökohtaisia lisiä lähes kymmenen vuoden ajalta.
Kömmähdyksen oli huomannut nykyinen henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki. Asiasta on neuvoteltu pääluottamusmiesten kanssa ja sovittu lisien maksamisesta kertakorvauksena niille oikeutetuille työntekijöille.
Paula Sihto (kesk.) arveli, että palkanmaksun virhe on saattanut aiheuttaa Seinäjoen kaupungille työnantajana imagohaittaa. Usko Peltonen (kesk.) kummasteli kuinka tällainen asia on voinut mennä tilintarkastuksesta läpi. Erkki Valtamäki (ps.) epäili, että kaupunkia vedätetään työnantajana ja esitti, ettei koko määrärahaa hyväksytä. Hänen esitystään ei kannatettu, joten se raukesi.
Kaupunki on velvoitettu lisien maksamiseen, joten määrärahan hyväksyminen oli pakon sanelemaa.
– Kaatunutta maitoa on turha enää itkeä, nyt maksetaan rahat heille, joille se kuuluu ja sillä sipuli. Tästä on päästy neuvottelutulokseen. Maksaminen on oikeus ja kohtuus sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa, painotti Paula Risikko (kok.).
Jos maksuun menikin rahaa niin sitä tuli melkoisesti sote-kiinteistöjen myynnistä. Kaupunginhallitus oli hyväksynyt Kiinteistö Oy Seinäjoen Myllypuistokodin koko osakekannan myynnin erikoissijoitusrahasto eQ yhteiskuntakiinteistöille yli 25 milj. euron kauppahinnalla. Kauppaan sisältyvät kolme sote-rakennusta: kaupunginsairaalan osasto M, Myllypuiston selvittely- ja arviointiyksikkö ja Myllypuistokoti.
Kaupassa siirtyvät uudelle omistajalle myös Myllypuistokodin tytäryhtiön Kiinteistö Oy Seinäjoen Aallokon osakkeet. Kyseessä on aseman seudulle rakentuva jättihanke, joka sisältää perhepalvelukeskus Aallokon, pysäköintitalon, liike-, toimisto- ja asuinrakennukset. Näin kaupunki myi Aallokon jo hankevaiheessa ja sen rakentuminen on tästä eteenpäin uuden omistajan kontolla.
Kaupungilla on kiinteistöön 20 vuoden vuokrasopimus, joka kuitenkin siirtyy Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle sen aloittaessa toimintansa.
Valtuusto päätti nyt nykyisen vuokratontin myymisestä 1,26 miljoonalla eurolla Myllypuistokodille.
Vs. kaupunginjohtaja, hallintojohtaja Jari Jokinen kertoi kaupan taustoista muistuttaen, että kaupunki on tehnyt aikanaan päätöksen sote-kiinteistöjen myynnistä, sillä hyvinvointialueen aloittaessa ei näissä kiinteistöissä ole enää kaupungin järjestämisvastuulla olevaa toimintaa.
– Ostaja eQ sijoitusrahasto on pörssiyhtiö, joka juuri osti Oulusta yli 150 miljoonalla sote-kiinteistöjä. Yhtiöllä on noin 2 miljardin euron kiinteistömassa, eli kyseessä on luotettava kumppani, toppuutteli Jokinen joidenkin valtuutettujen epäluuloa kauppakumppanista.
Valtuusto hyväksyi kiitospuhein Seinäjoen kaupunkistrategian vuosille 2022–29. Strategiassa on esitetty kaupungin toimintaympäristön muutostekijät, kaupungin visio ja arvot sekä yhteensä neljä strategista valintaa:
”Yrittäjyyden ja yhteistyön Seinäjoki”, ”Vetovoimainen Seinäjoki”, ”Palveleva Seinäjoki” sekä ”Hyvän johtamisen ja tasapainoisen talouden Seinäjoki”. Kukin valinta jakautuu edelleen sitä tarkentaviin tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toiminnan tuloksellisuuden mittareihin.
Irene Turenius (kesk.) painotti ryhmäpuheenvuorossa, että strategian toteutumisen varmistamiseksi laaditaan toimenpideohjelma mittareineen. Lisäksi hän painotti hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua maakunnan suuntaan.
Samoilla linjoilla oli perussuomalaisten ryhmä Piia Kattelus-Kilpeläisen puheenvuorossa. Hän muistutti, että Seinäjoen ei pidä kilpailla elinvoimaisuudesta lähikuntien, vaan muiden kaupunkiseutukuntien kanssa.
Jesse Luhtala (kok.) totesi kaupungin kansainvälistymistavoitteesta, että Seinäjoki arvostaa maahanmuuttajuutta korkealle. Hän muistutti, että strategiassa on otettava huomioon myös Seinäjoen kyläkeskukset (Nurmo, Peräseinäjoki, Ylistaro), joissa kaupungilla on vielä paljon kesken jäänyttä kehitettävää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kuvassa henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki, valtuuston puheenjohtaja Pasi Kivisaari ja sairauslomalla olevaa kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilää tuuraava hallintojohtaja Jari Jokinen. Kuva: Seinäjoki-kanava / YouTube.
Seinäjoki-kanava / YouTube
Jari Vierula
Seinäjoen kaupunginvaltuusto sai ennen lomataukoa päätettäväkseen isoja asioita. Listalla oli viime vuoden tilinpäätös, henkilöstötilinpäätös ja arviointikertomus, kaupunkistrategia vuosille 2022–2029 sekä sote-kiinteistöjen myynnin kauppakirjojen hyväksyminen.
Valtuusto joutui myös erikoisen asian eteen, sillä oli päätettävä lähes 3,6 miljoonan euron lisämäärärahan myöntämisestä siksi, että kaupungilta on jäänyt maksamatta työntekijöilleen KVTES-sopimuksen mukaisia henkilökohtaisia lisiä lähes kymmenen vuoden ajalta.
Kömmähdyksen oli huomannut nykyinen henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki. Asiasta on neuvoteltu pääluottamusmiesten kanssa ja sovittu lisien maksamisesta kertakorvauksena niille oikeutetuille työntekijöille.
Paula Sihto (kesk.) arveli, että palkanmaksun virhe on saattanut aiheuttaa Seinäjoen kaupungille työnantajana imagohaittaa. Usko Peltonen (kesk.) kummasteli kuinka tällainen asia on voinut mennä tilintarkastuksesta läpi. Erkki Valtamäki (ps.) epäili, että kaupunkia vedätetään työnantajana ja esitti, ettei koko määrärahaa hyväksytä. Hänen esitystään ei kannatettu, joten se raukesi.
Kaupunki on velvoitettu lisien maksamiseen, joten määrärahan hyväksyminen oli pakon sanelemaa.
– Kaatunutta maitoa on turha enää itkeä, nyt maksetaan rahat heille, joille se kuuluu ja sillä sipuli. Tästä on päästy neuvottelutulokseen. Maksaminen on oikeus ja kohtuus sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa, painotti Paula Risikko (kok.).
Jos maksuun menikin rahaa niin sitä tuli melkoisesti sote-kiinteistöjen myynnistä. Kaupunginhallitus oli hyväksynyt Kiinteistö Oy Seinäjoen Myllypuistokodin koko osakekannan myynnin erikoissijoitusrahasto eQ yhteiskuntakiinteistöille yli 25 milj. euron kauppahinnalla. Kauppaan sisältyvät kolme sote-rakennusta: kaupunginsairaalan osasto M, Myllypuiston selvittely- ja arviointiyksikkö ja Myllypuistokoti.
Kaupassa siirtyvät uudelle omistajalle myös Myllypuistokodin tytäryhtiön Kiinteistö Oy Seinäjoen Aallokon osakkeet. Kyseessä on aseman seudulle rakentuva jättihanke, joka sisältää perhepalvelukeskus Aallokon, pysäköintitalon, liike-, toimisto- ja asuinrakennukset. Näin kaupunki myi Aallokon jo hankevaiheessa ja sen rakentuminen on tästä eteenpäin uuden omistajan kontolla.
Kaupungilla on kiinteistöön 20 vuoden vuokrasopimus, joka kuitenkin siirtyy Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle sen aloittaessa toimintansa.
Valtuusto päätti nyt nykyisen vuokratontin myymisestä 1,26 miljoonalla eurolla Myllypuistokodille.
Vs. kaupunginjohtaja, hallintojohtaja Jari Jokinen kertoi kaupan taustoista muistuttaen, että kaupunki on tehnyt aikanaan päätöksen sote-kiinteistöjen myynnistä, sillä hyvinvointialueen aloittaessa ei näissä kiinteistöissä ole enää kaupungin järjestämisvastuulla olevaa toimintaa.
– Ostaja eQ sijoitusrahasto on pörssiyhtiö, joka juuri osti Oulusta yli 150 miljoonalla sote-kiinteistöjä. Yhtiöllä on noin 2 miljardin euron kiinteistömassa, eli kyseessä on luotettava kumppani, toppuutteli Jokinen joidenkin valtuutettujen epäluuloa kauppakumppanista.
Valtuusto hyväksyi kiitospuhein Seinäjoen kaupunkistrategian vuosille 2022–29. Strategiassa on esitetty kaupungin toimintaympäristön muutostekijät, kaupungin visio ja arvot sekä yhteensä neljä strategista valintaa:
”Yrittäjyyden ja yhteistyön Seinäjoki”, ”Vetovoimainen Seinäjoki”, ”Palveleva Seinäjoki” sekä ”Hyvän johtamisen ja tasapainoisen talouden Seinäjoki”. Kukin valinta jakautuu edelleen sitä tarkentaviin tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toiminnan tuloksellisuuden mittareihin.
Irene Turenius (kesk.) painotti ryhmäpuheenvuorossa, että strategian toteutumisen varmistamiseksi laaditaan toimenpideohjelma mittareineen. Lisäksi hän painotti hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua maakunnan suuntaan.
Samoilla linjoilla oli perussuomalaisten ryhmä Piia Kattelus-Kilpeläisen puheenvuorossa. Hän muistutti, että Seinäjoen ei pidä kilpailla elinvoimaisuudesta lähikuntien, vaan muiden kaupunkiseutukuntien kanssa.
Jesse Luhtala (kok.) totesi kaupungin kansainvälistymistavoitteesta, että Seinäjoki arvostaa maahanmuuttajuutta korkealle. Hän muistutti, että strategiassa on otettava huomioon myös Seinäjoen kyläkeskukset (Nurmo, Peräseinäjoki, Ylistaro), joissa kaupungilla on vielä paljon kesken jäänyttä kehitettävää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kuvassa henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki, valtuuston puheenjohtaja Pasi Kivisaari ja sairauslomalla olevaa kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilää tuuraava hallintojohtaja Jari Jokinen. Kuva: Seinäjoki-kanava / YouTube.
Seinäjoki-kanava / YouTube
Jari Vierula
Seinäjoen kaupunginvaltuusto sai ennen lomataukoa päätettäväkseen isoja asioita. Listalla oli viime vuoden tilinpäätös, henkilöstötilinpäätös ja arviointikertomus, kaupunkistrategia vuosille 2022–2029 sekä sote-kiinteistöjen myynnin kauppakirjojen hyväksyminen.
Valtuusto joutui myös erikoisen asian eteen, sillä oli päätettävä lähes 3,6 miljoonan euron lisämäärärahan myöntämisestä siksi, että kaupungilta on jäänyt maksamatta työntekijöilleen KVTES-sopimuksen mukaisia henkilökohtaisia lisiä lähes kymmenen vuoden ajalta.
Kömmähdyksen oli huomannut nykyinen henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki. Asiasta on neuvoteltu pääluottamusmiesten kanssa ja sovittu lisien maksamisesta kertakorvauksena niille oikeutetuille työntekijöille.
Paula Sihto (kesk.) arveli, että palkanmaksun virhe on saattanut aiheuttaa Seinäjoen kaupungille työnantajana imagohaittaa. Usko Peltonen (kesk.) kummasteli kuinka tällainen asia on voinut mennä tilintarkastuksesta läpi. Erkki Valtamäki (ps.) epäili, että kaupunkia vedätetään työnantajana ja esitti, ettei koko määrärahaa hyväksytä. Hänen esitystään ei kannatettu, joten se raukesi.
Kaupunki on velvoitettu lisien maksamiseen, joten määrärahan hyväksyminen oli pakon sanelemaa.
– Kaatunutta maitoa on turha enää itkeä, nyt maksetaan rahat heille, joille se kuuluu ja sillä sipuli. Tästä on päästy neuvottelutulokseen. Maksaminen on oikeus ja kohtuus sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa, painotti Paula Risikko (kok.).
Jos maksuun menikin rahaa niin sitä tuli melkoisesti sote-kiinteistöjen myynnistä. Kaupunginhallitus oli hyväksynyt Kiinteistö Oy Seinäjoen Myllypuistokodin koko osakekannan myynnin erikoissijoitusrahasto eQ yhteiskuntakiinteistöille yli 25 milj. euron kauppahinnalla. Kauppaan sisältyvät kolme sote-rakennusta: kaupunginsairaalan osasto M, Myllypuiston selvittely- ja arviointiyksikkö ja Myllypuistokoti.
Kaupassa siirtyvät uudelle omistajalle myös Myllypuistokodin tytäryhtiön Kiinteistö Oy Seinäjoen Aallokon osakkeet. Kyseessä on aseman seudulle rakentuva jättihanke, joka sisältää perhepalvelukeskus Aallokon, pysäköintitalon, liike-, toimisto- ja asuinrakennukset. Näin kaupunki myi Aallokon jo hankevaiheessa ja sen rakentuminen on tästä eteenpäin uuden omistajan kontolla.
Kaupungilla on kiinteistöön 20 vuoden vuokrasopimus, joka kuitenkin siirtyy Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle sen aloittaessa toimintansa.
Valtuusto päätti nyt nykyisen vuokratontin myymisestä 1,26 miljoonalla eurolla Myllypuistokodille.
Vs. kaupunginjohtaja, hallintojohtaja Jari Jokinen kertoi kaupan taustoista muistuttaen, että kaupunki on tehnyt aikanaan päätöksen sote-kiinteistöjen myynnistä, sillä hyvinvointialueen aloittaessa ei näissä kiinteistöissä ole enää kaupungin järjestämisvastuulla olevaa toimintaa.
– Ostaja eQ sijoitusrahasto on pörssiyhtiö, joka juuri osti Oulusta yli 150 miljoonalla sote-kiinteistöjä. Yhtiöllä on noin 2 miljardin euron kiinteistömassa, eli kyseessä on luotettava kumppani, toppuutteli Jokinen joidenkin valtuutettujen epäluuloa kauppakumppanista.
Valtuusto hyväksyi kiitospuhein Seinäjoen kaupunkistrategian vuosille 2022–29. Strategiassa on esitetty kaupungin toimintaympäristön muutostekijät, kaupungin visio ja arvot sekä yhteensä neljä strategista valintaa:
”Yrittäjyyden ja yhteistyön Seinäjoki”, ”Vetovoimainen Seinäjoki”, ”Palveleva Seinäjoki” sekä ”Hyvän johtamisen ja tasapainoisen talouden Seinäjoki”. Kukin valinta jakautuu edelleen sitä tarkentaviin tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toiminnan tuloksellisuuden mittareihin.
Irene Turenius (kesk.) painotti ryhmäpuheenvuorossa, että strategian toteutumisen varmistamiseksi laaditaan toimenpideohjelma mittareineen. Lisäksi hän painotti hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua maakunnan suuntaan.
Samoilla linjoilla oli perussuomalaisten ryhmä Piia Kattelus-Kilpeläisen puheenvuorossa. Hän muistutti, että Seinäjoen ei pidä kilpailla elinvoimaisuudesta lähikuntien, vaan muiden kaupunkiseutukuntien kanssa.
Jesse Luhtala (kok.) totesi kaupungin kansainvälistymistavoitteesta, että Seinäjoki arvostaa maahanmuuttajuutta korkealle. Hän muistutti, että strategiassa on otettava huomioon myös Seinäjoen kyläkeskukset (Nurmo, Peräseinäjoki, Ylistaro), joissa kaupungilla on vielä paljon kesken jäänyttä kehitettävää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely