Seinäjoen vanhusneuvosto kokousti Peräseinäjoella

Jari Vierula

Seinäjoen vanhusneuvosto kokousti Peräseinäjoella Koivukaaren palvelukeskuksessa. Yleensä kokoukset ovat kaupungintalon kokoustiloissa, mutta Seinäjoki on pinta-alaltaan sen verran iso kaupunki, että vanhusneuvosto päätti aloittaa kokouskierroksen eri puolilla kaupunkia. Kokouskierros aloitettiin Peräseinäjoelta ja seuraavan kerran kokoonnutaan Nurmossa.

Vanhusneuvosto valitaan vaalikausittain. Se ei ole poliittinen elin, vaan jäsenet valitaan ikäihmisiä edustavien yhdistysten esitysten perusteella. Peräseinäjoelta jäsenenä on Tarja Katila.

Vanhusneuvosto on kuntalakiin kirjattu elin. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneelle väestölle. Kiteytettynä voi kuvata vanhusneuvoston olevan kaupungin ikäihmisten edunvalvoja kaupunginhallinnon suuntaan.

– Vanhusneuvosto kokoontuu noin 5-6 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Nyt on kolmas kokous tänä vuonna, sanoi vanhusneuvoston puheenjohtaja Reijo Pitkäkoski.

Puheenjohtajalle Peräseinäjoki on tuttu paikka, sillä hän on syntynyt paikkakunnalla. Lapsuuskoti on Ville Ritolantieltä haarautuvalla Pitkäkoskentiellä.

Kotihoito on tärkeää

Pitkäkoskella ei ole vanhustyön osalta suuria moitteita Seinäjoen kaupungin suuntaan. Hänen mielestään kaupungissa tehdään loppujen lopuksi aika paljon asioita ikäihmisten eteen.

– Erityisesti toivoisin kaupungilta isoa satsausta kotihoitoon, joka mahdollistaa ikäihmisten asumisen kodeissaan mahdollisimman pitkään.

Seinäjoella ei hänen mielestään myöskään ole liikaa senioriasumiseen tarkoitettuja asuntoja, joissa ikäihminen voi asua itsenäisesti ja saada tarvittaessa kotihoidon palveluita.

Tarpeellinen elin

Pitkäkoski kokee vanhusneuvoston olevan tarpeellinen elin ja sen lausunnoilla on myös painoarvoa. Hän ottaa esimerkiksi taannoisen kannanoton Seinäjoen keskustan apteekkitilanteeseen.

– Keskustaan ei ollut jäämässä lainkaan apteekkia, johon otimme voimakkaasti kantaa.

Maailman tilanteen muuttuminen sai vanhusneuvoston hiljakkoin kysymään kaupunginhallitukselta Seinäjoen kaupungin väestönsuojista. Missä ne ovat ja onko niitä riittävästi? Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen mukaan koko maakunnassa ei ole yhtään yleistä väestönsuojaa. Rakennuksiin rakennettuja väestönsuojia on Seinäjoella 794 kappaletta, joissa on 58 163 suojapaikkaa.

Vanhusneuvoston kokoonpano

Reijo Pitkäkoski puh.joht. (Seinäjoen kansalliset seniorit), Marja-Liisa Ristimäki varapj. (Eläkeliitto Nurmo), Raimo Hautala (Nurmon kansalliset seniorit), Saara Ijäs (Eläkeliitto Seinäjoki), Matti Javanainen (Eläkeliitto Ylistaro), Tarja Katila (Eläkeliitto Peräseinäjoki), Jorma Olli (Seinäjoen seudun Ruskayhdistys), Elina Kuusisaari (Seinäjoen Senioriopettajat), Reetta Hirvilammi (Seinäjoen seurakunnan eläkeläiset) ja Sisko Saranpää (Seinäjoen Eläkkeensaajat).

Lisäksi viranhaltijoista vanhusneuvostossa ovat ikääntyvien palvelujen tulosaluejohtaja Tarja Palomäki, vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila ja asiakasohjaaja Iiro Heino (siht.). Seinäjoen seurakunnan edustajana on diakonityöntekijä Tarja Niemi.