A-
A+
Terhi Rintala
Maanantaina Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys r.y. allekirjoitti urakkasopimuksen Rakennus K. Karhu Oy:n kanssa. Jalasjärven ydinkeskustaan, vanhalle Osuuspankin tontille rakennetaan nelikerroksinen kerrostalo.
– Kotiporttiin verrattuna uutta on se, että tähän uuteen taloon tulee kaksi soluasuntoa, luonnehtii vanhustenkotiyhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Palojärvi.
Kototaloo-nimiseen rakennukseen tulee 33 huoneistoa, joista ryhmäasuntoja on kaksi. Niissä huoneita on neljä kummassakin.
– Soluasuntoja voidaan käyttää esimerkiksi perhehoitajan vetämänä kimppa-asuntona tai ihan tehostettuna kotihoitona.
Sinikka Palojärvi kutsui urakkasopimuksen allekirjoittamista hienoksi ja historialliseksi hetkeksi.
– Meillä on jo nyt 111 asuntoa Jalasjärvellä. Vaikka Kotiportti rakennettiin, ei rivitaloasuntojen kysyntään tullut notkahdusta.
Palojärvi muistutti, että Jalasjärvellä kotihoitoa tuotetaan JIK-alueen edullisimmilla kustannuksilla.
– Paljon auttaa se, että ikäihmiset ovat keskittyneet tietyille alueille. Kotihoidon työntekijöiden aika ei mene maantiellä, vaan se voidaan käyttää varsinaiseen työhön.
Rakennus K. Karhu Oy on Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistykselle tuttu kumppani, sillä rakennusyhtiö hoiti urakan myös Kotiporttia rakennettaessa.
– Kahden viikon kuluttua päästään tekemään perusteita ja aloittamaan maanrakennustyöt. Tässä välissä tehdään vielä vähän suunnittelua, arvioi Keijo Karhu.
Tavoitteena on, että vuodenvaihteeseen mennessä rakennuksen kellariholvi on tehtynä. Sen jälkeen päästään sydäntalvella rakentamaan runkoa, ja valmista voisi olla ensi vuoden marraskuussa.
– Se millainen talvi tulee, vaikuttaa tietenkin aikatauluihin.
Karhu on rakentanut kymmenen vuoden aikana toistakymmentä palvelutaloa. Jalasjärvellä pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan paikallisia aliurakoitsijoita.
– Nämä asiat ovat kuitenkin kiinni aikatauluista nykyisin. Jos on jo sitouduttu muualle, täytyy etsiä muitakin vaihtoehtoja.
Rakennuttajakonsulttina toimii Lakea Oy.
Kototaloon huoneistoala on reilut 2300 neliötä. Talossa on sekä yksiöitä että kaksioita. Niiden lisäksi on yhteisiä kokoontumistiloja ja kuntosali.
Huoneistoihin rakennetaan lasitetut parvekkeet. Taloon tulee kulku sekä Keskustien kautta että tontilla jo olevan autokatoksen puolelta. Autokatos kunnostetaan talon käyttöön.
Lämmitysmuotona on maalämpö, kuten Kotiportissakin.
– Meillä on siitä hyviä kokemuksia, joten tässä lämmitysmuodossa haluttiin pysyä.
Kokonaiskustannusarvio on 5,73 miljoonaa euroa. Siitä ARA:n myöntämää avustusta on 1,395 miljoonaa euroa. Vanhustenkotiyhdistys saa myös korkotukea.
– Meille oli iloinen yllätys, että saimme ARA:lta 25 prosentin avustuksen koko hankkeelle. Olimme varautuneet siihen, että avustus olisi ollut 10–15 prosentin luokkaa, Sinikka Palojärvi sanoo.
Nyt rakennettavaa kerrostaloa ryhdyttiin suunnittelemaan syksyllä 2018. Selvitystyö ARA:n suuntaan eteni hyvin, ja sieltä käytiin huhtikuussa 2019 tutustumassa Vanhustenkotiyhdistyksen nykytilanteeseen.
– Saara Nyyssölä oli innoissaan sekä Kotiportista että Palveluportin alueesta ja tyytyväinen siellä oleviin rivitaloasuntoihin. Saimme paljon hyvää palautetta.
Ehdollinen varaus tehtiin marraskuussa 2019. Joulukuussa tehtiin sopimus Lakean kanssa ja ostettiin tontti Etelä-Pohjanmaan Osuuspankilta.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa antaa Vanhustenkotiyhdistykselle kiitosta rohkeudesta ja kaukokatseisuudesta.
– Tässä on iso taloudellinen vastuu. Jalasjärvellä on katsottu kauas ja tehty rohkeita ratkaisuja. Kun JIK perustettiin, vanhustenhuollon rakenne oli täällä jo moderni ja toimiva. Se kantaa edelleen.
Pusa muistutti, että tutkimusten mukaan nuorten ja ikäihmisten suurin ongelma on yksinäisyys.
– Yhteisöllinen asumistapa lieventää yksinäisyyttä. Silloin ei tarvitse hakeutua hoitajan tai lääkärin luo vain kohdatakseen toisen ihmisen.
Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys perustettiin syyskuussa 1968.
– Ylikonstaapeli Samuel Kivistö toimi Raha-automaattiyhdistyksen asiamiehenä Jalasjärvellä. Hän oli kiinnittänyt huomiota siihen, että vanhusten asuntotilanne paikkakunnalla oli heikko. Todettiin, että tarvitaan vuokra-asuntoja, yhdistyksen toiminnassa jo alkuvaiheessa mukana ollut Aarne Vuorenmaa muistelee.
Yhdistyksen perustajajäsenet olivat Kivistön ja Vuorenmaan lisäksi Veikko Mäkitammela ja Mauno Kentta.
– Rakentaminen aloitettiin tyhjätaskuina. Ensimmäiset rivitaloasunnot valmistuivat vuonna 1973. Niitä oli 24.
Nyt Vanhustenkotiyhdistyksellä on kaikkiaan 111 asuntoa ja uuden rakennushankkeen myötä asuntoja tulee 33 lisää.
– Olen kysynyt, missä meidän vanhukset asuisivat, jos näitä vuokra-asuntoja ei olisi meidän toimesta rakennettu. Ei ollut muita tahoja, jotka olisivat ryhtyneet tuottamaan tälläistä määrää vuokra-asuntoja ikäihmisille.
Kunnan rakennuttaman Palveluportin rakentaminen yhdistyksen vuokra-asuntojen lähelle tiivisti yhteistyötä ja mahdollisti uusien ratkaisujen etsimisen ikäihmisten henkisen ja terveydellisen kunnon ylläpitämiseen.
Asuntojen käyttöaste on hyvä, tällä hetkellä yli 99 prosenttia.
– Yhdistyksen kannalta sillä on iso merkitys. Uusia hankkeita ei voi toteuttaa, jos asuntoja on valmiiksi tyhjillään.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Terhi Rintala
Maanantaina Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys r.y. allekirjoitti urakkasopimuksen Rakennus K. Karhu Oy:n kanssa. Jalasjärven ydinkeskustaan, vanhalle Osuuspankin tontille rakennetaan nelikerroksinen kerrostalo.
– Kotiporttiin verrattuna uutta on se, että tähän uuteen taloon tulee kaksi soluasuntoa, luonnehtii vanhustenkotiyhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Palojärvi.
Kototaloo-nimiseen rakennukseen tulee 33 huoneistoa, joista ryhmäasuntoja on kaksi. Niissä huoneita on neljä kummassakin.
– Soluasuntoja voidaan käyttää esimerkiksi perhehoitajan vetämänä kimppa-asuntona tai ihan tehostettuna kotihoitona.
Sinikka Palojärvi kutsui urakkasopimuksen allekirjoittamista hienoksi ja historialliseksi hetkeksi.
– Meillä on jo nyt 111 asuntoa Jalasjärvellä. Vaikka Kotiportti rakennettiin, ei rivitaloasuntojen kysyntään tullut notkahdusta.
Palojärvi muistutti, että Jalasjärvellä kotihoitoa tuotetaan JIK-alueen edullisimmilla kustannuksilla.
– Paljon auttaa se, että ikäihmiset ovat keskittyneet tietyille alueille. Kotihoidon työntekijöiden aika ei mene maantiellä, vaan se voidaan käyttää varsinaiseen työhön.
Rakennus K. Karhu Oy on Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistykselle tuttu kumppani, sillä rakennusyhtiö hoiti urakan myös Kotiporttia rakennettaessa.
– Kahden viikon kuluttua päästään tekemään perusteita ja aloittamaan maanrakennustyöt. Tässä välissä tehdään vielä vähän suunnittelua, arvioi Keijo Karhu.
Tavoitteena on, että vuodenvaihteeseen mennessä rakennuksen kellariholvi on tehtynä. Sen jälkeen päästään sydäntalvella rakentamaan runkoa, ja valmista voisi olla ensi vuoden marraskuussa.
– Se millainen talvi tulee, vaikuttaa tietenkin aikatauluihin.
Karhu on rakentanut kymmenen vuoden aikana toistakymmentä palvelutaloa. Jalasjärvellä pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan paikallisia aliurakoitsijoita.
– Nämä asiat ovat kuitenkin kiinni aikatauluista nykyisin. Jos on jo sitouduttu muualle, täytyy etsiä muitakin vaihtoehtoja.
Rakennuttajakonsulttina toimii Lakea Oy.
Kototaloon huoneistoala on reilut 2300 neliötä. Talossa on sekä yksiöitä että kaksioita. Niiden lisäksi on yhteisiä kokoontumistiloja ja kuntosali.
Huoneistoihin rakennetaan lasitetut parvekkeet. Taloon tulee kulku sekä Keskustien kautta että tontilla jo olevan autokatoksen puolelta. Autokatos kunnostetaan talon käyttöön.
Lämmitysmuotona on maalämpö, kuten Kotiportissakin.
– Meillä on siitä hyviä kokemuksia, joten tässä lämmitysmuodossa haluttiin pysyä.
Kokonaiskustannusarvio on 5,73 miljoonaa euroa. Siitä ARA:n myöntämää avustusta on 1,395 miljoonaa euroa. Vanhustenkotiyhdistys saa myös korkotukea.
– Meille oli iloinen yllätys, että saimme ARA:lta 25 prosentin avustuksen koko hankkeelle. Olimme varautuneet siihen, että avustus olisi ollut 10–15 prosentin luokkaa, Sinikka Palojärvi sanoo.
Nyt rakennettavaa kerrostaloa ryhdyttiin suunnittelemaan syksyllä 2018. Selvitystyö ARA:n suuntaan eteni hyvin, ja sieltä käytiin huhtikuussa 2019 tutustumassa Vanhustenkotiyhdistyksen nykytilanteeseen.
– Saara Nyyssölä oli innoissaan sekä Kotiportista että Palveluportin alueesta ja tyytyväinen siellä oleviin rivitaloasuntoihin. Saimme paljon hyvää palautetta.
Ehdollinen varaus tehtiin marraskuussa 2019. Joulukuussa tehtiin sopimus Lakean kanssa ja ostettiin tontti Etelä-Pohjanmaan Osuuspankilta.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa antaa Vanhustenkotiyhdistykselle kiitosta rohkeudesta ja kaukokatseisuudesta.
– Tässä on iso taloudellinen vastuu. Jalasjärvellä on katsottu kauas ja tehty rohkeita ratkaisuja. Kun JIK perustettiin, vanhustenhuollon rakenne oli täällä jo moderni ja toimiva. Se kantaa edelleen.
Pusa muistutti, että tutkimusten mukaan nuorten ja ikäihmisten suurin ongelma on yksinäisyys.
– Yhteisöllinen asumistapa lieventää yksinäisyyttä. Silloin ei tarvitse hakeutua hoitajan tai lääkärin luo vain kohdatakseen toisen ihmisen.
Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys perustettiin syyskuussa 1968.
– Ylikonstaapeli Samuel Kivistö toimi Raha-automaattiyhdistyksen asiamiehenä Jalasjärvellä. Hän oli kiinnittänyt huomiota siihen, että vanhusten asuntotilanne paikkakunnalla oli heikko. Todettiin, että tarvitaan vuokra-asuntoja, yhdistyksen toiminnassa jo alkuvaiheessa mukana ollut Aarne Vuorenmaa muistelee.
Yhdistyksen perustajajäsenet olivat Kivistön ja Vuorenmaan lisäksi Veikko Mäkitammela ja Mauno Kentta.
– Rakentaminen aloitettiin tyhjätaskuina. Ensimmäiset rivitaloasunnot valmistuivat vuonna 1973. Niitä oli 24.
Nyt Vanhustenkotiyhdistyksellä on kaikkiaan 111 asuntoa ja uuden rakennushankkeen myötä asuntoja tulee 33 lisää.
– Olen kysynyt, missä meidän vanhukset asuisivat, jos näitä vuokra-asuntoja ei olisi meidän toimesta rakennettu. Ei ollut muita tahoja, jotka olisivat ryhtyneet tuottamaan tälläistä määrää vuokra-asuntoja ikäihmisille.
Kunnan rakennuttaman Palveluportin rakentaminen yhdistyksen vuokra-asuntojen lähelle tiivisti yhteistyötä ja mahdollisti uusien ratkaisujen etsimisen ikäihmisten henkisen ja terveydellisen kunnon ylläpitämiseen.
Asuntojen käyttöaste on hyvä, tällä hetkellä yli 99 prosenttia.
– Yhdistyksen kannalta sillä on iso merkitys. Uusia hankkeita ei voi toteuttaa, jos asuntoja on valmiiksi tyhjillään.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Terhi Rintala
Maanantaina Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys r.y. allekirjoitti urakkasopimuksen Rakennus K. Karhu Oy:n kanssa. Jalasjärven ydinkeskustaan, vanhalle Osuuspankin tontille rakennetaan nelikerroksinen kerrostalo.
– Kotiporttiin verrattuna uutta on se, että tähän uuteen taloon tulee kaksi soluasuntoa, luonnehtii vanhustenkotiyhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Palojärvi.
Kototaloo-nimiseen rakennukseen tulee 33 huoneistoa, joista ryhmäasuntoja on kaksi. Niissä huoneita on neljä kummassakin.
– Soluasuntoja voidaan käyttää esimerkiksi perhehoitajan vetämänä kimppa-asuntona tai ihan tehostettuna kotihoitona.
Sinikka Palojärvi kutsui urakkasopimuksen allekirjoittamista hienoksi ja historialliseksi hetkeksi.
– Meillä on jo nyt 111 asuntoa Jalasjärvellä. Vaikka Kotiportti rakennettiin, ei rivitaloasuntojen kysyntään tullut notkahdusta.
Palojärvi muistutti, että Jalasjärvellä kotihoitoa tuotetaan JIK-alueen edullisimmilla kustannuksilla.
– Paljon auttaa se, että ikäihmiset ovat keskittyneet tietyille alueille. Kotihoidon työntekijöiden aika ei mene maantiellä, vaan se voidaan käyttää varsinaiseen työhön.
Rakennus K. Karhu Oy on Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistykselle tuttu kumppani, sillä rakennusyhtiö hoiti urakan myös Kotiporttia rakennettaessa.
– Kahden viikon kuluttua päästään tekemään perusteita ja aloittamaan maanrakennustyöt. Tässä välissä tehdään vielä vähän suunnittelua, arvioi Keijo Karhu.
Tavoitteena on, että vuodenvaihteeseen mennessä rakennuksen kellariholvi on tehtynä. Sen jälkeen päästään sydäntalvella rakentamaan runkoa, ja valmista voisi olla ensi vuoden marraskuussa.
– Se millainen talvi tulee, vaikuttaa tietenkin aikatauluihin.
Karhu on rakentanut kymmenen vuoden aikana toistakymmentä palvelutaloa. Jalasjärvellä pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan paikallisia aliurakoitsijoita.
– Nämä asiat ovat kuitenkin kiinni aikatauluista nykyisin. Jos on jo sitouduttu muualle, täytyy etsiä muitakin vaihtoehtoja.
Rakennuttajakonsulttina toimii Lakea Oy.
Kototaloon huoneistoala on reilut 2300 neliötä. Talossa on sekä yksiöitä että kaksioita. Niiden lisäksi on yhteisiä kokoontumistiloja ja kuntosali.
Huoneistoihin rakennetaan lasitetut parvekkeet. Taloon tulee kulku sekä Keskustien kautta että tontilla jo olevan autokatoksen puolelta. Autokatos kunnostetaan talon käyttöön.
Lämmitysmuotona on maalämpö, kuten Kotiportissakin.
– Meillä on siitä hyviä kokemuksia, joten tässä lämmitysmuodossa haluttiin pysyä.
Kokonaiskustannusarvio on 5,73 miljoonaa euroa. Siitä ARA:n myöntämää avustusta on 1,395 miljoonaa euroa. Vanhustenkotiyhdistys saa myös korkotukea.
– Meille oli iloinen yllätys, että saimme ARA:lta 25 prosentin avustuksen koko hankkeelle. Olimme varautuneet siihen, että avustus olisi ollut 10–15 prosentin luokkaa, Sinikka Palojärvi sanoo.
Nyt rakennettavaa kerrostaloa ryhdyttiin suunnittelemaan syksyllä 2018. Selvitystyö ARA:n suuntaan eteni hyvin, ja sieltä käytiin huhtikuussa 2019 tutustumassa Vanhustenkotiyhdistyksen nykytilanteeseen.
– Saara Nyyssölä oli innoissaan sekä Kotiportista että Palveluportin alueesta ja tyytyväinen siellä oleviin rivitaloasuntoihin. Saimme paljon hyvää palautetta.
Ehdollinen varaus tehtiin marraskuussa 2019. Joulukuussa tehtiin sopimus Lakean kanssa ja ostettiin tontti Etelä-Pohjanmaan Osuuspankilta.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa antaa Vanhustenkotiyhdistykselle kiitosta rohkeudesta ja kaukokatseisuudesta.
– Tässä on iso taloudellinen vastuu. Jalasjärvellä on katsottu kauas ja tehty rohkeita ratkaisuja. Kun JIK perustettiin, vanhustenhuollon rakenne oli täällä jo moderni ja toimiva. Se kantaa edelleen.
Pusa muistutti, että tutkimusten mukaan nuorten ja ikäihmisten suurin ongelma on yksinäisyys.
– Yhteisöllinen asumistapa lieventää yksinäisyyttä. Silloin ei tarvitse hakeutua hoitajan tai lääkärin luo vain kohdatakseen toisen ihmisen.
Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys perustettiin syyskuussa 1968.
– Ylikonstaapeli Samuel Kivistö toimi Raha-automaattiyhdistyksen asiamiehenä Jalasjärvellä. Hän oli kiinnittänyt huomiota siihen, että vanhusten asuntotilanne paikkakunnalla oli heikko. Todettiin, että tarvitaan vuokra-asuntoja, yhdistyksen toiminnassa jo alkuvaiheessa mukana ollut Aarne Vuorenmaa muistelee.
Yhdistyksen perustajajäsenet olivat Kivistön ja Vuorenmaan lisäksi Veikko Mäkitammela ja Mauno Kentta.
– Rakentaminen aloitettiin tyhjätaskuina. Ensimmäiset rivitaloasunnot valmistuivat vuonna 1973. Niitä oli 24.
Nyt Vanhustenkotiyhdistyksellä on kaikkiaan 111 asuntoa ja uuden rakennushankkeen myötä asuntoja tulee 33 lisää.
– Olen kysynyt, missä meidän vanhukset asuisivat, jos näitä vuokra-asuntoja ei olisi meidän toimesta rakennettu. Ei ollut muita tahoja, jotka olisivat ryhtyneet tuottamaan tälläistä määrää vuokra-asuntoja ikäihmisille.
Kunnan rakennuttaman Palveluportin rakentaminen yhdistyksen vuokra-asuntojen lähelle tiivisti yhteistyötä ja mahdollisti uusien ratkaisujen etsimisen ikäihmisten henkisen ja terveydellisen kunnon ylläpitämiseen.
Asuntojen käyttöaste on hyvä, tällä hetkellä yli 99 prosenttia.
– Yhdistyksen kannalta sillä on iso merkitys. Uusia hankkeita ei voi toteuttaa, jos asuntoja on valmiiksi tyhjillään.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely