A-
A+
Palaa takaisin näköislehteen
Jari Vierula
Heli Kujala kertoi etsineensä viime kesänä Internetistä tietoa Peräseinäjoen helluntaiseurakunnan ohjelmasta. Hän ohjautui netin hakukoneen linkistä Wikipediaan. Lukiessaan sieltä tietoa hän havahtui, että Peräseinäjoen helluntaiseurakuntahan täyttää 80 vuotta.
– Siinä paikassa syttyi ajatus seurakunnan historiikista ja juhlatilaisuudesta.
Hän esitti ajatuksensa seurakunnan vuosikokouksessa, jossa historiikin teko sai vahvaa kannatusta. Päätettiin perustaa työryhmä, joka lähtee koostamaan historiikkia. Sen jälkeen on tutkittu ahkerasti seurakunnan arkiston pöytäkirjoja, vuosikertomuksia ja seurakuntalehtiä sekä haastateltu seurakuntalaisia. Niin työryhmän kuin koko seurakunnan yhteinen ponnistus on nyt valmis ja painotuore historiikki on julkaistu.
– On varmasti historiikin arvoinen asia ja hieno saavutus, kun seurakunta on toiminut jo 80 vuotta, painotti työryhmää vetänyt Kujala.
Hannu Mäkelä laati historiikkiin koosteen 1940-luvun alkujen päivistä 1970-lukuun saakka. Hän kertoi seurakunnan pienten alkujen päivistäkin löytyneen yllättävän hyvin materiaalia.
– Siihen aikaan oli kuukausittaisista ehtoollistilaisuuksista kirjoitettu tiivistelmä, johon oli kirjattu silloista toimintaa ja suunnitelmia.
Hän totesi kuulleensa vuosikymmenten saatossa paljonkin tarinoita seurakunnan alkuvaiheista, mutta materiaaliin perehtyminen oli mielenkiintoinen kokemus. Hän pitää ihmeenä sitä, että välirauhan aikaan perustetun seurakunnan toiminta ei lopahtanut jatkosodan aikaan.
– Osa seurakunnan perustajista lähti rintamalle ja lisäksi olivat kokoontumiskiellot. Siinä olisi ollut täysi mahdollisuus, että pienen seurakunnan toiminta hiipuu kokonaan, mutta niin ei käynyt.
Kujala ja Mäkelä muistuttivat, että historiikki ei ole tieteellinen tutkimustyö eikä ehkä virheetönkään.
– Se on ihmisten kokemusten ja näkemysten summa. Siitä tuli meidän näköinen historiikki.
Peräseinäjoen helluntaiseurakunnan alku juontaa Valkiajärven kylään, jossa jo 30-luvun loppuvuosina järjestettiin taloissa hengellisiä tilaisuuksia. Niissä saadun opetuksen perusteella pieni 12 hengen joukko perusti seurakunnan 30.8.1940 Valkiajärven Pörkissä. Tilaisuuksia vietettiin kodeissa.
Sodan varjostamina vuosina toiminnassa oli dramatiikkaakin, sillä erään kerran suojeluskuntalaiset astuivat sisään kesken raamattutunnin vaatien tilaisuuden lopettamista. Heidän mielestään tilaisuudessa puhuttiin politiikkaa. Nimismies totesi sittemmin, että seurakunnalla on oikeus kokoontua.
Vuonna 1941 seurakunnassa oli 21 jäsentä ja valittiin seurakunnalle vanhimmat. He olivat Viljo Köykkä, Salomon Köykkä, Niilo Köykkä ja Aukusti Vilponen. Seurakunnan toiminta laajeni pikkuhiljaa kattamaan koko pitäjää.
Yksi seurakunnan vuosikymmenten merkkipaaluista oli Viitalankylän herätys 50-luvulla. Kylässä järjestetyissä tilaisuuksissa tuli Rauno Haapalan laatiman muistelon mukaan uskoon yli 40 henkilöä. Vuoden 1955 päättyessä seurakunnan jäsenmäärä oli jo 155 henkilöä.
Seurakunta alkoi haaveilla rukoushuoneesta ja vuonna 1956 ostettiin kirkonkylältä Kytösaaren tila, jonka keskeneräinen rakennus saneerattiin rukoushuoneeksi ja perustettiin Peräseinäjoen Siion ry. Seurakunnan ensimmäisenä saarnaajana aloitti Matti Rajamäki.
Jäsenmäärä nousi parhaimmillaan 60-luvulla jo yli 180:een ja toiminta vakiintui. Seurakunta osti rukoushuoneeksi Osuusliikkeen kiinteistön ja entinen rukoushuone myytiin. Lähetystyössä kannatettiin Israelin työssä Syväntöjä, Autioita Japaniin sekä Romuja ja Marttisia Formosaan.
70-luvulla tapahtui lisää seurakunnalle merkittäviä asioita. Rakennettiin uusi rukoushuone, jossa nykyisinkin toimitaan, sekä alkoivat nuorisopäivät. Rukoushuone rakennettiin talkoilla Aarre Köykän toimiessa vetäjänä. Pankkilainaa otettiin 100 000 markkaa, mutta lopulta lainarahaa tarvittiin vain puolet. Vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa 1979.
Nuorisopäiviä vietettiin vuosittain koulun salissa, joka sekin oli käydä ahtaaksi, kun väkeä saapui ympäri maakuntaa ja kauempaakin.
Tänään Peräseinäjoen helluntaiseurakunta ry:ssä on 125 jäsentä. Seurakuntaa on palvellut yhteensä 11 työntekijää, joista nykyinen Mertsi Mäntyniemi vuodesta 2011 lähtien. Seurakunnalla on tarkoitus juhlistaa 80-vuottaan juhlatilaisuudessa siinä vaiheessa, kun koronarajoitukset helpottavat.
Palaa takaisin näköislehteen
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Palaa takaisin näköislehteen
Jari Vierula
Heli Kujala kertoi etsineensä viime kesänä Internetistä tietoa Peräseinäjoen helluntaiseurakunnan ohjelmasta. Hän ohjautui netin hakukoneen linkistä Wikipediaan. Lukiessaan sieltä tietoa hän havahtui, että Peräseinäjoen helluntaiseurakuntahan täyttää 80 vuotta.
– Siinä paikassa syttyi ajatus seurakunnan historiikista ja juhlatilaisuudesta.
Hän esitti ajatuksensa seurakunnan vuosikokouksessa, jossa historiikin teko sai vahvaa kannatusta. Päätettiin perustaa työryhmä, joka lähtee koostamaan historiikkia. Sen jälkeen on tutkittu ahkerasti seurakunnan arkiston pöytäkirjoja, vuosikertomuksia ja seurakuntalehtiä sekä haastateltu seurakuntalaisia. Niin työryhmän kuin koko seurakunnan yhteinen ponnistus on nyt valmis ja painotuore historiikki on julkaistu.
– On varmasti historiikin arvoinen asia ja hieno saavutus, kun seurakunta on toiminut jo 80 vuotta, painotti työryhmää vetänyt Kujala.
Hannu Mäkelä laati historiikkiin koosteen 1940-luvun alkujen päivistä 1970-lukuun saakka. Hän kertoi seurakunnan pienten alkujen päivistäkin löytyneen yllättävän hyvin materiaalia.
– Siihen aikaan oli kuukausittaisista ehtoollistilaisuuksista kirjoitettu tiivistelmä, johon oli kirjattu silloista toimintaa ja suunnitelmia.
Hän totesi kuulleensa vuosikymmenten saatossa paljonkin tarinoita seurakunnan alkuvaiheista, mutta materiaaliin perehtyminen oli mielenkiintoinen kokemus. Hän pitää ihmeenä sitä, että välirauhan aikaan perustetun seurakunnan toiminta ei lopahtanut jatkosodan aikaan.
– Osa seurakunnan perustajista lähti rintamalle ja lisäksi olivat kokoontumiskiellot. Siinä olisi ollut täysi mahdollisuus, että pienen seurakunnan toiminta hiipuu kokonaan, mutta niin ei käynyt.
Kujala ja Mäkelä muistuttivat, että historiikki ei ole tieteellinen tutkimustyö eikä ehkä virheetönkään.
– Se on ihmisten kokemusten ja näkemysten summa. Siitä tuli meidän näköinen historiikki.
Peräseinäjoen helluntaiseurakunnan alku juontaa Valkiajärven kylään, jossa jo 30-luvun loppuvuosina järjestettiin taloissa hengellisiä tilaisuuksia. Niissä saadun opetuksen perusteella pieni 12 hengen joukko perusti seurakunnan 30.8.1940 Valkiajärven Pörkissä. Tilaisuuksia vietettiin kodeissa.
Sodan varjostamina vuosina toiminnassa oli dramatiikkaakin, sillä erään kerran suojeluskuntalaiset astuivat sisään kesken raamattutunnin vaatien tilaisuuden lopettamista. Heidän mielestään tilaisuudessa puhuttiin politiikkaa. Nimismies totesi sittemmin, että seurakunnalla on oikeus kokoontua.
Vuonna 1941 seurakunnassa oli 21 jäsentä ja valittiin seurakunnalle vanhimmat. He olivat Viljo Köykkä, Salomon Köykkä, Niilo Köykkä ja Aukusti Vilponen. Seurakunnan toiminta laajeni pikkuhiljaa kattamaan koko pitäjää.
Yksi seurakunnan vuosikymmenten merkkipaaluista oli Viitalankylän herätys 50-luvulla. Kylässä järjestetyissä tilaisuuksissa tuli Rauno Haapalan laatiman muistelon mukaan uskoon yli 40 henkilöä. Vuoden 1955 päättyessä seurakunnan jäsenmäärä oli jo 155 henkilöä.
Seurakunta alkoi haaveilla rukoushuoneesta ja vuonna 1956 ostettiin kirkonkylältä Kytösaaren tila, jonka keskeneräinen rakennus saneerattiin rukoushuoneeksi ja perustettiin Peräseinäjoen Siion ry. Seurakunnan ensimmäisenä saarnaajana aloitti Matti Rajamäki.
Jäsenmäärä nousi parhaimmillaan 60-luvulla jo yli 180:een ja toiminta vakiintui. Seurakunta osti rukoushuoneeksi Osuusliikkeen kiinteistön ja entinen rukoushuone myytiin. Lähetystyössä kannatettiin Israelin työssä Syväntöjä, Autioita Japaniin sekä Romuja ja Marttisia Formosaan.
70-luvulla tapahtui lisää seurakunnalle merkittäviä asioita. Rakennettiin uusi rukoushuone, jossa nykyisinkin toimitaan, sekä alkoivat nuorisopäivät. Rukoushuone rakennettiin talkoilla Aarre Köykän toimiessa vetäjänä. Pankkilainaa otettiin 100 000 markkaa, mutta lopulta lainarahaa tarvittiin vain puolet. Vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa 1979.
Nuorisopäiviä vietettiin vuosittain koulun salissa, joka sekin oli käydä ahtaaksi, kun väkeä saapui ympäri maakuntaa ja kauempaakin.
Tänään Peräseinäjoen helluntaiseurakunta ry:ssä on 125 jäsentä. Seurakuntaa on palvellut yhteensä 11 työntekijää, joista nykyinen Mertsi Mäntyniemi vuodesta 2011 lähtien. Seurakunnalla on tarkoitus juhlistaa 80-vuottaan juhlatilaisuudessa siinä vaiheessa, kun koronarajoitukset helpottavat.
Palaa takaisin näköislehteen
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Palaa takaisin näköislehteen
Jari Vierula
Heli Kujala kertoi etsineensä viime kesänä Internetistä tietoa Peräseinäjoen helluntaiseurakunnan ohjelmasta. Hän ohjautui netin hakukoneen linkistä Wikipediaan. Lukiessaan sieltä tietoa hän havahtui, että Peräseinäjoen helluntaiseurakuntahan täyttää 80 vuotta.
– Siinä paikassa syttyi ajatus seurakunnan historiikista ja juhlatilaisuudesta.
Hän esitti ajatuksensa seurakunnan vuosikokouksessa, jossa historiikin teko sai vahvaa kannatusta. Päätettiin perustaa työryhmä, joka lähtee koostamaan historiikkia. Sen jälkeen on tutkittu ahkerasti seurakunnan arkiston pöytäkirjoja, vuosikertomuksia ja seurakuntalehtiä sekä haastateltu seurakuntalaisia. Niin työryhmän kuin koko seurakunnan yhteinen ponnistus on nyt valmis ja painotuore historiikki on julkaistu.
– On varmasti historiikin arvoinen asia ja hieno saavutus, kun seurakunta on toiminut jo 80 vuotta, painotti työryhmää vetänyt Kujala.
Hannu Mäkelä laati historiikkiin koosteen 1940-luvun alkujen päivistä 1970-lukuun saakka. Hän kertoi seurakunnan pienten alkujen päivistäkin löytyneen yllättävän hyvin materiaalia.
– Siihen aikaan oli kuukausittaisista ehtoollistilaisuuksista kirjoitettu tiivistelmä, johon oli kirjattu silloista toimintaa ja suunnitelmia.
Hän totesi kuulleensa vuosikymmenten saatossa paljonkin tarinoita seurakunnan alkuvaiheista, mutta materiaaliin perehtyminen oli mielenkiintoinen kokemus. Hän pitää ihmeenä sitä, että välirauhan aikaan perustetun seurakunnan toiminta ei lopahtanut jatkosodan aikaan.
– Osa seurakunnan perustajista lähti rintamalle ja lisäksi olivat kokoontumiskiellot. Siinä olisi ollut täysi mahdollisuus, että pienen seurakunnan toiminta hiipuu kokonaan, mutta niin ei käynyt.
Kujala ja Mäkelä muistuttivat, että historiikki ei ole tieteellinen tutkimustyö eikä ehkä virheetönkään.
– Se on ihmisten kokemusten ja näkemysten summa. Siitä tuli meidän näköinen historiikki.
Peräseinäjoen helluntaiseurakunnan alku juontaa Valkiajärven kylään, jossa jo 30-luvun loppuvuosina järjestettiin taloissa hengellisiä tilaisuuksia. Niissä saadun opetuksen perusteella pieni 12 hengen joukko perusti seurakunnan 30.8.1940 Valkiajärven Pörkissä. Tilaisuuksia vietettiin kodeissa.
Sodan varjostamina vuosina toiminnassa oli dramatiikkaakin, sillä erään kerran suojeluskuntalaiset astuivat sisään kesken raamattutunnin vaatien tilaisuuden lopettamista. Heidän mielestään tilaisuudessa puhuttiin politiikkaa. Nimismies totesi sittemmin, että seurakunnalla on oikeus kokoontua.
Vuonna 1941 seurakunnassa oli 21 jäsentä ja valittiin seurakunnalle vanhimmat. He olivat Viljo Köykkä, Salomon Köykkä, Niilo Köykkä ja Aukusti Vilponen. Seurakunnan toiminta laajeni pikkuhiljaa kattamaan koko pitäjää.
Yksi seurakunnan vuosikymmenten merkkipaaluista oli Viitalankylän herätys 50-luvulla. Kylässä järjestetyissä tilaisuuksissa tuli Rauno Haapalan laatiman muistelon mukaan uskoon yli 40 henkilöä. Vuoden 1955 päättyessä seurakunnan jäsenmäärä oli jo 155 henkilöä.
Seurakunta alkoi haaveilla rukoushuoneesta ja vuonna 1956 ostettiin kirkonkylältä Kytösaaren tila, jonka keskeneräinen rakennus saneerattiin rukoushuoneeksi ja perustettiin Peräseinäjoen Siion ry. Seurakunnan ensimmäisenä saarnaajana aloitti Matti Rajamäki.
Jäsenmäärä nousi parhaimmillaan 60-luvulla jo yli 180:een ja toiminta vakiintui. Seurakunta osti rukoushuoneeksi Osuusliikkeen kiinteistön ja entinen rukoushuone myytiin. Lähetystyössä kannatettiin Israelin työssä Syväntöjä, Autioita Japaniin sekä Romuja ja Marttisia Formosaan.
70-luvulla tapahtui lisää seurakunnalle merkittäviä asioita. Rakennettiin uusi rukoushuone, jossa nykyisinkin toimitaan, sekä alkoivat nuorisopäivät. Rukoushuone rakennettiin talkoilla Aarre Köykän toimiessa vetäjänä. Pankkilainaa otettiin 100 000 markkaa, mutta lopulta lainarahaa tarvittiin vain puolet. Vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa 1979.
Nuorisopäiviä vietettiin vuosittain koulun salissa, joka sekin oli käydä ahtaaksi, kun väkeä saapui ympäri maakuntaa ja kauempaakin.
Tänään Peräseinäjoen helluntaiseurakunta ry:ssä on 125 jäsentä. Seurakuntaa on palvellut yhteensä 11 työntekijää, joista nykyinen Mertsi Mäntyniemi vuodesta 2011 lähtien. Seurakunnalla on tarkoitus juhlistaa 80-vuottaan juhlatilaisuudessa siinä vaiheessa, kun koronarajoitukset helpottavat.
Palaa takaisin näköislehteen
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely