”Nämä uudistukset ovat vasta alkusoittoa”

Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen esitteli virkamiesvalmisteluna laaditun hyvinvointialueen sote-palveluverkkouudistuksen. Sen myötä nykyisistä tiloista luovuttaisiin 10 sote-toimipisteessä. Palvelut siirtyvät toisen toiminnan yhteyteen omalla alueella tai kauemmas.

Lisäksi viidellä sote-asemalla toimintaa jatketaan nykyisissä kiinteistöissä, mutta tilatarve on nykyistä vähäisempi.

Hyvinvointialue luopuu kokonaan tiloista Nurmossa, Töysässä ja Alahärmässä. Tiloista luovutaan heti kun se on mahdollista toiminnan muutoksen jälkeen. Palvelut siirtyvät muihin toimipisteisiin.

Terhi Rintala

Tässä esityksessä sote-keskukset jäävät pääsääntöisesti säästötoimien ulkopuolelle. Poliittisessa päätöksenteossa linjattiin ennen hyvinvointialueen syntyä, että se rakentuu 1+7 -mallille. Se tarkoittaa, että Seinäjoen lisäksi maakunnassa on seitsemän sote-keskusta, joista on saatavissa laajat palvelut.

– Sote-keskuksiin ei ole nyt koskettu, mutta jollakin tavalla säästötoimet tulevat koskemaan myös niitä lähivuosina. Palveluverkon uudistaminen ei jää tähän. Nämä uudistukset ovat vasta alkusoittoa, ennakoi hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on sote-keskusten lisäksi sote-asemia ja sote-toimipisteitä. Hyvinvointialue luopuu kymmenen sote-toimipisteen omista tiloista. Niille etsitään uudet tilat jonkin toisen toiminnon yhteydestä.

– Palvelut eivät kokonaan lopu, mutta niille etsitään tiloja toisten palveluiden yhteydestä.

Nämä toiset palvelut ovat esimerkiksi ikäihmisten hoivayksiköitä. Sote-toimipisteiden tiloista luovutaan Kortesjärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä, Ylistarossa, Peräseinäjoella, Karijoella, Isojoella, Kuortaneella Soinissa ja Lehtimäellä. Lisäksi Lappajärven ja Ylihärmän tilantarvetta arvioidaan.

Nurmon, Töysän ja Alahärmän osalta tiloista luovutaan heti, kun se on mahdollista toiminnanmuutoksen jälkeen.

– Kun tehtiin päätös Aallokosta, se sisälsi samalla sen ajatuksen, että koko Seinäjoen alueen palvelut keskitetään sinne, Järvinen linjaa.

Muutoksen jälkeen esimerkiksi neuvolapalveluja ei ole enää Etelä-Pohjanmaan joka kunnassa.

Sote-asemilla Jalasjärvellä, Jurvassa, Teuvalla ja Ähtärissä toimintaa jatketaan nykyisissä kiinteistöissä, mutta tilantarve niissä on nykyistä vähäisempi. Isonkyrön tilanne säilyy ennallaan.

Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialuejohtaja Tiina Perä sanoo, että asioista puhutaan nyt rahan kautta, mutta kyse ei ole pelkästään taloudesta.

– Meillä on jo nyt vaikeuksia saada työntekijöitä sellaisiin toimipisteisiin, missä he olisivat ainoita työntekijöitä. Parin vuoden sisällä eläköityy satoja työntekijöitä. Ratkaisuja tehdään ennakoiden, ettei sote-toimipistettä tarvitse lopettaa sen takia, ettei sinne saada työntekijöitä.

Viikonlopun kiirevastaanotto keskitetään vaiheittain Seinäjoelle.

– Ensin muutos koskee niitä, jotka ovat lähimpänä Seinäjokea. Lapuan, Kurikan ja Ilmajoen viikonlopun kiirevastaanotot loppuvat 1.10.2024.

Arki-iltojen kiirevastaanotot jatkuvat lähipalveluna sote-keskuksissa iltakuuteen saakka ja Seinäjoella iltakahdeksaan saakka.

Muut viikonloppujen kiirevastaanotot Alajärvellä, Kauhavalla ja Kauhajoella siirtyvät Seinäjoen keskussairaalan Y-rakennukseen puolen vuoden kuluttua 1.4.2025.

Muutokset palveluverkossa johtavat myös muutosneuvottelujen käynnistämiseen.

– Se liittyy myös siihen, että digitaaliset, liikkuvat ja jalkautuvat palvelut korvaavat kivijalkapalveluita. Huomattava osa asiakkaista siirtyy ajan myötä etäpalveluiden pariin.

Jalkautuvat palvelut edellyttävät, että työntekijälle saadaan täysi työpäivä kerrallaan.

Maaliskuussa hyväksytyn uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman (UTV-ohjelman) yhdeksi tavoitteeksi asetettiin hyvinvointialueen käytössä olevien kiinteistöneliöiden vähentäminen 20 prosentilla.

– Nyt suunniteltujen muutosten osuus on vain 3,5 prosenttia Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tiloista.

Kunnille maksettavat vuokrakulut ovat vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Hyvinvointialuejohtaja Järvisen mukaan tilaratkaisuja pitää edelleen tutkia.

– Seuraavaksi arvioidaan maakunnan vuodeosastokokonaisuutta. Siihen palataan elokuussa, ja ratkaisut liittyvät myös keskussairaalan tuleviin hankkeisiin.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella säästöesitys on pilkottu kolmeen osaan, jotta päättäjät voivat tarvittaessa jäävätä itsensä. Tero Järvinen viittaa hallinto-oikeuden päätökseen, joka palautti palveluverkon suunnittelun lähtötilanteeseen Pohjois-Karjalassa. Syynä oli se, että osa hyvinvointialueen päättäjistä oli jäävejä suunnitelmaa tehtäessä.

– Etelä-Pohjanmaa jaetaan kolmeen osaan - eteläinen, keskinen ja pohjoinen, johon yhdistetään Kuusiokunnat. Meillä on palvelusopimus vuoteen 2025 saakka, joten Kuusiokuntien tilanne elää omaa elämäänsä siihen saakka.

Jääviyttä arvioitaessa päätöstä tekemässä eivät voi olla kunnanhallitusten jäsenet ja varajäsenet. Pohjois-Karjalassa hallinto-oikeus linjasi, että jääviys koskee erityisesti heitä. Etelä-Pohjanmaalla esteellisyys on ulotettu myös kunnanvaltuustojen puheenjohtajiin - kaiken varalta.

Virkamiestyönä tehty suunnitelma eteni maanantaina aluehallituksen käsittelyyn. Lopulliset päätökset palveluverkosta kuuluvat aluevaltuustolle, joka kokoontuu 29. toukokuuta.

Palveluverkon muutokset

Jalasjärvi

Ei muutoksia hoitajan tai disbeteshoitajan vastaanottoon.

Virka-aikainen lääkärin vastaanotto jatkuu.

Virka-aikainen kiirevastaanotto siirtyy Kurikkaan vuonna 2026.

Röntgen siirtyy Kurikkaan.

Kuntoutusosaston toimintaa tarkastellaan osana vuodeosastokokonaisuutta.

Peräseinäjoki

Hoitajan vastaanotto tarpeen mukaan.

Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut siirtyvät Aallokkoon talvella 2025.

Lastenneuvola siirtyy Seinäjoelle, missä äitiysneuvola jo on.

Tiloista luovutaan heti, kun se on mahdollista.