Kurikka isännöi pian koko

maakunnan maatalouslomitusta

Katja Korkiakoski

Kurikka on isännöinyt jo vuosia suurta osaa maakunnan maatalouslomituksesta. Kaupunki hallinnoi koko Etelä-Pohjanmaan maatalouslomitusta vuoden 2022 alusta, jolloin Alavuden, Alajärven, Kauhavan ja Kauhajoen maatalouslomituksen paikallisyksiköt yhdistyvät Kurikan paikallisyksikköön.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ilmoitti päätöksensä lomitusyksiköiden alueiden uudelleenorganisoinnista joulun aatonaattona. Uudistuksen jälkeen Kurikan hallinnoimaan maatalouslomituksen paikallisyksikköön kuuluvat kaikki Etelä-Pohjanmaan sekä kaksi Pohjanmaan alueen kuntaa.

–Päätös on meidän kannaltamme hyvä, kiittää neuvotteluissa mukana ollut Kurikan apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko.

Strategian mukainen

Kaupungin strategian mukaan Kurikka on Suomen paras ja rohkein maaseutukaupunki.

–Kurikka on Etelä-Pohjanmaan voimakkain kotieläintuotannon kunta ja kolmanneksi suurin maidontuottaja, huomauttaa Kurikan paikallisyksikön lomituspalvelupäällikkönä elokuussa aloittanut Piia Kesti.

Hän toimii ensi vuoden alusta koko maakunnan kattavan lomituspalveluyksikön päällikkönä.

–Tämä on iso arvostus ja selkeä jatkumo sille työlle, mitä meillä on jo tehty, Luukko toteaa.

Palvelut ennallaan

Maatilojen lomituspalvelut jatkuvat uudistuksen jälkeen ennallaan, ja lomittajien työpaikat säilyvät.

–Lomittajille ei tule muutosta kuin palkkakuittiin, johon maksajaksi vaihtuu Kurikan kaupungin nimi, Kesti selvittää.

Lomituksen hallintopalveluiden päätoimipiste sijaitsee Jalasjärvi-talolla, mutta palvelut jalkautuvat alueen kaikkiin kuntiin. Asiakkaat voivat tavata hallintohenkilöitä kahtena päivänä viikossa Ilmajoella, Isokyrössä, Ylistarossa ja Peräseinäjoella.

–Koronan aikaan Peräseinäjoen tapaamiset on sovittu etukäteen, tarkentaa Piia Kesti.

Ensi vuoden alussa aloittavan yksikön palvelut rakennetaan Juha Luukon mukaan yhdessä liittyvien yksiköiden edustajien kanssa. Tarkoituksena on saada paras mahdollinen palvelu asiakkaille.

–Meillä on yhteinen näkemys, että lähipalvelut säilyvät nykyisellään niissä paikoissa, joissa ne tälläkin hetkellä toimivat, tarkentavat Juha Luukko ja Piia Kesti.

Kolmanneksi
suurin Suomessa

Maatalouslomituksen Kurikan paikallisyksikkö on jo tällä hetkellä iso, sillä lomituspäivien määrä 33 600 oli vuonna 2019 Suomen kolmanneksi suurin. Yhdistymisen jälkeen vuonna 2022 määrän on arvioitu olevan noin 65 000 päivää, mikä on muiden Suomessa toteutuvien yhdistymisten jälkeen edelleen maan kolmanneksi suurin luku.

Vuosilomaan oikeutettujen henkilöiden määrä nousee uudistuksessa nykyisestä 800 henkilöstä yhteensä vajaaseen 2000 henkilöön. Kurikan yksikössä työskentelee tällä hetkellä 108 vakituista maatalouslomittajaa. Uudistuksen jälkeen hallintohenkilöitä on 25 ja vakituisia maatalouslomittajia noin 300. Määräaikaisia maatalouslomittajia on satoja.

–Kun hallintohenkilöitä on enemmän, pystymme hyödyntämään paremmin toistemme apua. Suurella yksiköllä on enemmän hartioita ja voimaa hoitaa lomituspalveluita, vaikka joku olisi lomalla tai sairauslomalla, huomauttaa Piia Kesti.

Maatalouslomittajia pystytään käyttämään entistä joustavammin alueen ”vanhan rajan” yli. Se tuo joustoja ja parempaa palvelua asiakkaille.

Taustalla rakennemuutos

Lomituspäivien määrä vähenee koko ajan, koska maatilojen lukumäärä laskee. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatiloja oli vuonna 1995 noin 100 000, vuonna 2015 enää 51 000, ja määrä laskee noin tuhannella tilalla vuodessa.

Maatalouslomituksen pienimmät paikallisyksiköt ovat niin pieniä, että niiden toiminta muuttuu haavoittuvaksi. Esimerkiksi kolmen hallintohenkilön yksikössä jo yhden työntekijän sairausloma hankaloittaa toimintaa merkittävästi, ja myöskään lomitushallinnolle suunnattu raha ei aina riitä. Siksi maatalouslomituksessa tarvitaan leveämpiä harteita. Maatalouslomitus on sataprosenttisesti valtion maksamaa, ja myös lomitushallinto saa lomituspäivien mukaan määräytyvän määrärahan.