Joko suunnitelmista tulee totta?

Valtionvarainministeriö julkisti maanantaina ehdotuksensa tämän vuoden toiseksi lisätalousarvioksi. Se sisältää 11 miljoonan euron määrärahan valtateiden 3 ja 19 liittymän parantamiseen Jalasjärven Kivistönkylässä. Hallitus käy neuvottelut lisätalousarviosta 21. toukokuuta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle ja julkaistaan verkossa 23. toukokuuta.

Terhi Rintala

Tiesuunnitelma Jalasjärven vilkkaan liittymän parantamisesta valmistui vuonna 2018. Nykyinen T-liittymä aiheuttaa riskejä liikenneturvallisuudelle ja ruuhkia erityisesti valtatielle 19. Liittymässä kulkee päivittäin yli 10 000 ajoneuvoa, joista 1 500 on rekkoja tai kuorma-autoja.

Valtiovarainministeriön ehdottamalla 11 miljoonan euron määrärahalla parannetaan liittymän turvallisuutta ja sujuvuutta. Liittymään on tarkoitus rakentaa vt 3:n alittava ramppi Seinäjoelta Tampereelle suuntautuvalle liikenteelle. Nykyistä kääntymiskaistaa Tampereelta Seinäjoen suuntaan jatketaan puolestaan liittymiskaistalla vt 19 puolelle.

Vaasasta Seinäjoelle suuntautuvalle liikenteelle rakennetaan keskisaarekkeinen kääntymiskaista. Tiesuunnitelma sisältää lisäksi korvaavien katuyhteyksien rakentamista risteyssiltoineen sekä kevyen liikenteen ja pysäkkien järjestelyjä.

Kivistönkylän vt 3 / vt 19 liittymän parantaminen oli yksi Etelä-Pohjanmaan liiton hallitusohjelmatavoitteista vuonna 2023. Liitto on vienyt viestiä liittymän parantamistarpeista valtion suuntaan yhteistyössä Kurikan kaupungin, elinkeinoelämän sekä muiden maakunnan toimijoiden kanssa jo vuosia.

– Tämä on hieno uutinen maakunnallemme. Alueemme asukkaat ja yritykset tarvitsevat toimivaa liikenneinfraa, ja Jalasjärven liittymän parantaminen on askel tähän suuntaan, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta iloitsee.

Myös Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin kehuu uutista hyväksi.

– Tämä on todella iloinen uutinen. Vanhempien luottamushenkilöiden kautta olen kuullut, että risteysaluetta on yritetty kehittää jo 1980-luvulta alkaen.

Kandolin sanoo, että maakunnasta on käyty useiden delegaatioiden kanssa ministeriössä puhumassa risteysalueen puolesta. Mukana on ollut myös paikallisten yritysten edustajia Jalasjärveltä ja Seinäjoelta.

– Risteysalue on tärkeä monelle yritykselle. Sen lisäksi tähän liittyy turvallisuuskysymyksiä.

Jalasjärven liittymän kautta kulkee erilaisia huoltovarmuuden kannalta tärkeitä tuotteita, kuten elintarvikkeita ja puolustusmateriaalia. Liittymän kautta kulkee lähes 4 prosenttia koko Suomen elintarviketeollisuuden volyymistä ja arvosta.

Kurikan kaupungilla on jo ollut valmius viedä alueella uutta kaavaa eteenpäin.

– Kaupunki on jo tehnyt investointeja alueelle. Ne osoittautuvat nyt oikeiksi.

Kurikan kaupunki investoi alueelle kaksi miljoonaa euroa, joista osa on jo toteutettu.

– Risteysalueen kustannuksiin pitäisi riittää tuo 13 miljoonaa, josta 11 miljoonaa on tulossa valtiolta.

Väylävirasto (silloinen liikennevirasto) hyväksyi valtateiden 3 ja 19 liittymäjärjestelyt joulun välipäivinä 2018. Tiesuunnitelmaan sisältyivät risteysalueen järjestelyiden lisäksi esimerkiksi alueen jalkakäytävät, pyörätiet, erkanemis- ja liittymiskaistat sekä meluntorjunta.

Hankkeen kustannuksiksi arvioitiin hyväksymispäätöksessä 8,3 miljoonaa euroa. Kurikan kaupunki sitoutui osallistumaan kustannuksiin 1,6 miljoonalla eurolla.

Kun Kurikka ja Jalasjärvi laativat yhdistymissopimuksen syksyllä 2015, siihen kirjattiin, että Uusi Kurikka saa valtion yhdistymisavustusta kolmen vuoden aikana yhteensä neljä miljoonaa euroa.

Sopimuksessa linjattiin, että käytetään uuden Kurikan elinvoimaa kehittäviin hankkeisiin, jotka ovat Jalasjärvellä valtatie 3 ja 19 risteysalueen kehittäminen sekä Kurikassa Magneetin risteysalueen kehittäminen.

Yhdistymissopimuksen voimassaoloaika oli kolme vuotta. Sopimuksen laatimisen jälkeen kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti.

Voimassa olevan tiesuunnitelman kustannukset ovat kasvaneet viidessä vuodessa oleellisesti. Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta arvioi vuodenvaihteessa, että kokonaiskustannus on tällä hetkellä 30 miljoonaa euroa.

– Siihen sisältyvät sekä liittymä että ohituskaistat.

On huomioitava, että 30 miljoonaan sisältyvät myös ohituskaistat Koskuella ja Rajalanmäessä. Myös ne sisältyvät Väyläviraston investointiohjelmaan 2024–2031. Kandolin arvioi, että Kivistönkylän risteyksen osuus 30 miljoonan kokonaissummasta on aiemmin mainittu 13 miljoonaa euroa.

Seppelvirta korostaa, että risteysalue on koko maakunnan pullonkaula. Rahoituksen saaminen alueen liikennehankkeisiin on keskeinen osa Etelä-Pohjanmaan liiton edunvalvontaa.

– Etelä-Pohjanmaa on Suomen ruokamaakunta. Isot kuljetukset kulkevat pyörien päällä tuon risteyksen kautta.

Väyläviraston arvion (2021) mukaan valtatie 3 väli Tampereelta Jalasjärvelle sijoittui seitsemänneksi, kun arvioitiin pääväylien palvelutasovaatimukset alittavia tiepituuksia. Sujuvuusongelmista huolimatta risteysalue on odottanut rahoitusta pitkään.

Risteysjärjestelyjen toteutumisen jälkeen Kivistönkylän varsinaisen risteysalueen nopeusrajoitukseksi tulisi 80 kilometriä tunnissa. Tällä hetkellä valvontakamerat räpsyvät risteysalueella, sillä 60 kilometrin rajoitus pakkaa unohtua tai on jäänyt huomaamatta osalla autoilijoista.

Väylävirasto käyttää Kivistönkylän liittymästä nimeä Vuohiluoman liittymä. Viimeisin sen parantamisesta laadittu tiesuunnitelma on vuodelta 2018. Sen tavoitteena oli erityisesti liittymän välityskyvyn parantaminen, maankäyttöliittymien järjestely sekä paikallisen liikenteen erottaminen valtakunnallisesta, pitkämatkaisesta liikenteestä.

Tavoitteena oli myös liittymän parantaminen pitkällä aikavälillä kustannustehokkaasti.