A-
A+
Valtuuston kokouksen yhteydessä juhlistettiin itsenäisyyspäivänä ansiomerkin saaneita. Sen kunniaksi valtuuston puheenjohtaja Sami Keskinen (keskellä), apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko ja kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa jakoivat valtuutetuille lasin raparperikuohua. Valtuusto tietää kuitenkin, että juhlinta ei voi jatkua pitkään, sillä edessä on isoja rakenteellisia valintoja.
Terhi Rintala
Terhi Rintala
Sanotaanpa heti alkuun, että en muista milloin tilinpäätösvaltuustossa olisi puhuttu yhtä vähän tilinpäätöksestä. Kurikan kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa kaupungin alijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2021 jäi lapsipuolen asemaan.
Hyvä niin, sillä tilinpäätös on aina mennyttä aikaa, jota valtuusto on pureskellut seminaareissa riittämiin. Enemmän tapetilla olivat edessä olevat ratkaisut.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa toivoi valtuuston kiinnittävän huomiota siihen, että Kurikan talous ei tule kestämään useampia alijäämäisiä tilinpäätöksiä.
– Konserni on kunnossa, mutta emo ei voi hyvin, Pusa tiivisti.
Pusan mukaan käyttötalouden saaminen kuntoon edellyttää, että ongelmiin paneudutaan ja tehdään sen vaatimia ratkaisuja. Se oli selkeä viittaus rakenteellisiin muutoksiin, etenkin koulujen osalta.
Valtuustoryhmät tietävät erittäin hyvin, että ”jotain tarttis tehdä”. Se toistui jokaisessa käytetyssä puheenvuorossa. Keskustan puheenvuoron käyttänyt Marko Viitala summasi ongelmat sanontaan ”ei suuret tulot, vaan pienet menot”. Siinä ollaan ongelmien ytimessä.
Kurikan kohdalla suurin mysteeri ainakin minulle on se, mihin osinkotuloina kaupungin laariin kertyneet kymmenet miljoonat ovat menneet. Joku väittää, että sillä on kustannettu hyvä palvelutaso. Se ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen hyvä. Jos olisi, muuttovirta pois Kurikasta ei jatkuisi.
Oikeastaan on pelottavampaa, että ei osata sanoa, mihin raha on mennyt vuosien ja vuosikymmenten aikana. Se tarkoittaa, että ongelmia ei ole helppo korjata. Miten paikkaa sellaisen rahareiän, jota ei edes tunnista?
Margit Parkkamäki (sd.) totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että valtuustosalissa istuu joka tapauksessa se ryhmä, joka on vastuussa Kurikan taloudesta.
– Meillä pitää olla harteita tehdä se, mitä kaupunki tarvitsee.
Maanantain kokouksessa jäi myös tunne, että valtuuston suhde kaupungin henkilöstöön on jossain määrin pulmallinen. Kun säästää pitäisi, huomataan helposti, että henkilöstö on suurin menoerä. Asian kääntöpuoli on se, että henkilöstö on myös kaupungin suurin vahvuus, sillä ilman heitä ei palveluita ole.
Valtuustolle pitää antaa tunnustusta siitä, että yhteen epäkohtaan tartuttiin asianmukaisesti. Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä palautettiin toukokuussa takaisin käsittelyyn. Osa aloitteen kohdista korjaantui valtakunnallisen sopimuksen myötä, mutta paikallisesti jäi vielä parannettavaa.
Valtuutettu Taisto Leppälä (sd.) esitti, että perhepäivähoitajien saama päivittäinen kulukorvaus 1,88 euroa tuplattaisiin. Valtuusto siirsi asian lopulta Mikko Säntin (kok.) aloitteesta henkilöstöjaoston ratkaistavaksi sillä evästyksellä, että lähtökohtana on korvauksen tuplaaminen.
Kurikan taloutta tuplaaminen ei vie sen huonommaksi kuin se jo on, sillä päiväkohtainen lisäkustannus on 54 euroa. Se lähettää kuitenkin merkittävän viestin siitä, miten kaupunki suhtautuu työntekijöihinsä.
Olennaisempaa on se, täytyy olla johdonmukainen linja. Talous on tuuliajolla, jos isommissa asioissa ollaan hyvin suurpiirteisiä ja tällainen korotus vaatii lisäperusteluja.
Illan pisin keskustelu käytiin henkilöstötilinpäätöksestä. Valtuutettu Esa Mäki-Lohiluoma (kesk.) esitti huolensa Kurikan henkilöstön korkeista sairaspoissaoloista. Määrät (21,9 päivää) ovat selkeästi korkeampia kuin valtakunnan keskiarvo (16,5 päivää).
Mäki-Lohiluoma laski, että henkilöstön suuremmat poissaolomäärät tuovat Kurikalle vuosittain noin 1,4 miljoonan euron lisäkustannukset.
– Mihin käytännön toimenpiteisiin kaupunki on ryhtynyt, kun sairaspoissaolojen määrä on näin suuri?
Osa poissaoloista selittyy koronaan liittyvällä sairastamisella ja varovaisuudella. Toinen iso syy on maatalouslomitus, joka henkilöstöpäällikkö Elise Rantasen sanoin on ”tapaturmaherkkä ala”. Osasyynä on se, että varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalla on eräänlaisena työhön sisältyvänä bonuksena mahdollisuus saada kaikki liikkeellä olevat taudit.
Samat syyt tosin pätevät muissakin kaupungeissa. Rantanen lupaili, että sairaspoissaolot otetaan tarkasteluun.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Valtuuston kokouksen yhteydessä juhlistettiin itsenäisyyspäivänä ansiomerkin saaneita. Sen kunniaksi valtuuston puheenjohtaja Sami Keskinen (keskellä), apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko ja kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa jakoivat valtuutetuille lasin raparperikuohua. Valtuusto tietää kuitenkin, että juhlinta ei voi jatkua pitkään, sillä edessä on isoja rakenteellisia valintoja.
Terhi Rintala
Terhi Rintala
Sanotaanpa heti alkuun, että en muista milloin tilinpäätösvaltuustossa olisi puhuttu yhtä vähän tilinpäätöksestä. Kurikan kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa kaupungin alijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2021 jäi lapsipuolen asemaan.
Hyvä niin, sillä tilinpäätös on aina mennyttä aikaa, jota valtuusto on pureskellut seminaareissa riittämiin. Enemmän tapetilla olivat edessä olevat ratkaisut.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa toivoi valtuuston kiinnittävän huomiota siihen, että Kurikan talous ei tule kestämään useampia alijäämäisiä tilinpäätöksiä.
– Konserni on kunnossa, mutta emo ei voi hyvin, Pusa tiivisti.
Pusan mukaan käyttötalouden saaminen kuntoon edellyttää, että ongelmiin paneudutaan ja tehdään sen vaatimia ratkaisuja. Se oli selkeä viittaus rakenteellisiin muutoksiin, etenkin koulujen osalta.
Valtuustoryhmät tietävät erittäin hyvin, että ”jotain tarttis tehdä”. Se toistui jokaisessa käytetyssä puheenvuorossa. Keskustan puheenvuoron käyttänyt Marko Viitala summasi ongelmat sanontaan ”ei suuret tulot, vaan pienet menot”. Siinä ollaan ongelmien ytimessä.
Kurikan kohdalla suurin mysteeri ainakin minulle on se, mihin osinkotuloina kaupungin laariin kertyneet kymmenet miljoonat ovat menneet. Joku väittää, että sillä on kustannettu hyvä palvelutaso. Se ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen hyvä. Jos olisi, muuttovirta pois Kurikasta ei jatkuisi.
Oikeastaan on pelottavampaa, että ei osata sanoa, mihin raha on mennyt vuosien ja vuosikymmenten aikana. Se tarkoittaa, että ongelmia ei ole helppo korjata. Miten paikkaa sellaisen rahareiän, jota ei edes tunnista?
Margit Parkkamäki (sd.) totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että valtuustosalissa istuu joka tapauksessa se ryhmä, joka on vastuussa Kurikan taloudesta.
– Meillä pitää olla harteita tehdä se, mitä kaupunki tarvitsee.
Maanantain kokouksessa jäi myös tunne, että valtuuston suhde kaupungin henkilöstöön on jossain määrin pulmallinen. Kun säästää pitäisi, huomataan helposti, että henkilöstö on suurin menoerä. Asian kääntöpuoli on se, että henkilöstö on myös kaupungin suurin vahvuus, sillä ilman heitä ei palveluita ole.
Valtuustolle pitää antaa tunnustusta siitä, että yhteen epäkohtaan tartuttiin asianmukaisesti. Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä palautettiin toukokuussa takaisin käsittelyyn. Osa aloitteen kohdista korjaantui valtakunnallisen sopimuksen myötä, mutta paikallisesti jäi vielä parannettavaa.
Valtuutettu Taisto Leppälä (sd.) esitti, että perhepäivähoitajien saama päivittäinen kulukorvaus 1,88 euroa tuplattaisiin. Valtuusto siirsi asian lopulta Mikko Säntin (kok.) aloitteesta henkilöstöjaoston ratkaistavaksi sillä evästyksellä, että lähtökohtana on korvauksen tuplaaminen.
Kurikan taloutta tuplaaminen ei vie sen huonommaksi kuin se jo on, sillä päiväkohtainen lisäkustannus on 54 euroa. Se lähettää kuitenkin merkittävän viestin siitä, miten kaupunki suhtautuu työntekijöihinsä.
Olennaisempaa on se, täytyy olla johdonmukainen linja. Talous on tuuliajolla, jos isommissa asioissa ollaan hyvin suurpiirteisiä ja tällainen korotus vaatii lisäperusteluja.
Illan pisin keskustelu käytiin henkilöstötilinpäätöksestä. Valtuutettu Esa Mäki-Lohiluoma (kesk.) esitti huolensa Kurikan henkilöstön korkeista sairaspoissaoloista. Määrät (21,9 päivää) ovat selkeästi korkeampia kuin valtakunnan keskiarvo (16,5 päivää).
Mäki-Lohiluoma laski, että henkilöstön suuremmat poissaolomäärät tuovat Kurikalle vuosittain noin 1,4 miljoonan euron lisäkustannukset.
– Mihin käytännön toimenpiteisiin kaupunki on ryhtynyt, kun sairaspoissaolojen määrä on näin suuri?
Osa poissaoloista selittyy koronaan liittyvällä sairastamisella ja varovaisuudella. Toinen iso syy on maatalouslomitus, joka henkilöstöpäällikkö Elise Rantasen sanoin on ”tapaturmaherkkä ala”. Osasyynä on se, että varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalla on eräänlaisena työhön sisältyvänä bonuksena mahdollisuus saada kaikki liikkeellä olevat taudit.
Samat syyt tosin pätevät muissakin kaupungeissa. Rantanen lupaili, että sairaspoissaolot otetaan tarkasteluun.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Valtuuston kokouksen yhteydessä juhlistettiin itsenäisyyspäivänä ansiomerkin saaneita. Sen kunniaksi valtuuston puheenjohtaja Sami Keskinen (keskellä), apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko ja kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa jakoivat valtuutetuille lasin raparperikuohua. Valtuusto tietää kuitenkin, että juhlinta ei voi jatkua pitkään, sillä edessä on isoja rakenteellisia valintoja.
Terhi Rintala
Terhi Rintala
Sanotaanpa heti alkuun, että en muista milloin tilinpäätösvaltuustossa olisi puhuttu yhtä vähän tilinpäätöksestä. Kurikan kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa kaupungin alijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2021 jäi lapsipuolen asemaan.
Hyvä niin, sillä tilinpäätös on aina mennyttä aikaa, jota valtuusto on pureskellut seminaareissa riittämiin. Enemmän tapetilla olivat edessä olevat ratkaisut.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa toivoi valtuuston kiinnittävän huomiota siihen, että Kurikan talous ei tule kestämään useampia alijäämäisiä tilinpäätöksiä.
– Konserni on kunnossa, mutta emo ei voi hyvin, Pusa tiivisti.
Pusan mukaan käyttötalouden saaminen kuntoon edellyttää, että ongelmiin paneudutaan ja tehdään sen vaatimia ratkaisuja. Se oli selkeä viittaus rakenteellisiin muutoksiin, etenkin koulujen osalta.
Valtuustoryhmät tietävät erittäin hyvin, että ”jotain tarttis tehdä”. Se toistui jokaisessa käytetyssä puheenvuorossa. Keskustan puheenvuoron käyttänyt Marko Viitala summasi ongelmat sanontaan ”ei suuret tulot, vaan pienet menot”. Siinä ollaan ongelmien ytimessä.
Kurikan kohdalla suurin mysteeri ainakin minulle on se, mihin osinkotuloina kaupungin laariin kertyneet kymmenet miljoonat ovat menneet. Joku väittää, että sillä on kustannettu hyvä palvelutaso. Se ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen hyvä. Jos olisi, muuttovirta pois Kurikasta ei jatkuisi.
Oikeastaan on pelottavampaa, että ei osata sanoa, mihin raha on mennyt vuosien ja vuosikymmenten aikana. Se tarkoittaa, että ongelmia ei ole helppo korjata. Miten paikkaa sellaisen rahareiän, jota ei edes tunnista?
Margit Parkkamäki (sd.) totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että valtuustosalissa istuu joka tapauksessa se ryhmä, joka on vastuussa Kurikan taloudesta.
– Meillä pitää olla harteita tehdä se, mitä kaupunki tarvitsee.
Maanantain kokouksessa jäi myös tunne, että valtuuston suhde kaupungin henkilöstöön on jossain määrin pulmallinen. Kun säästää pitäisi, huomataan helposti, että henkilöstö on suurin menoerä. Asian kääntöpuoli on se, että henkilöstö on myös kaupungin suurin vahvuus, sillä ilman heitä ei palveluita ole.
Valtuustolle pitää antaa tunnustusta siitä, että yhteen epäkohtaan tartuttiin asianmukaisesti. Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä palautettiin toukokuussa takaisin käsittelyyn. Osa aloitteen kohdista korjaantui valtakunnallisen sopimuksen myötä, mutta paikallisesti jäi vielä parannettavaa.
Valtuutettu Taisto Leppälä (sd.) esitti, että perhepäivähoitajien saama päivittäinen kulukorvaus 1,88 euroa tuplattaisiin. Valtuusto siirsi asian lopulta Mikko Säntin (kok.) aloitteesta henkilöstöjaoston ratkaistavaksi sillä evästyksellä, että lähtökohtana on korvauksen tuplaaminen.
Kurikan taloutta tuplaaminen ei vie sen huonommaksi kuin se jo on, sillä päiväkohtainen lisäkustannus on 54 euroa. Se lähettää kuitenkin merkittävän viestin siitä, miten kaupunki suhtautuu työntekijöihinsä.
Olennaisempaa on se, täytyy olla johdonmukainen linja. Talous on tuuliajolla, jos isommissa asioissa ollaan hyvin suurpiirteisiä ja tällainen korotus vaatii lisäperusteluja.
Illan pisin keskustelu käytiin henkilöstötilinpäätöksestä. Valtuutettu Esa Mäki-Lohiluoma (kesk.) esitti huolensa Kurikan henkilöstön korkeista sairaspoissaoloista. Määrät (21,9 päivää) ovat selkeästi korkeampia kuin valtakunnan keskiarvo (16,5 päivää).
Mäki-Lohiluoma laski, että henkilöstön suuremmat poissaolomäärät tuovat Kurikalle vuosittain noin 1,4 miljoonan euron lisäkustannukset.
– Mihin käytännön toimenpiteisiin kaupunki on ryhtynyt, kun sairaspoissaolojen määrä on näin suuri?
Osa poissaoloista selittyy koronaan liittyvällä sairastamisella ja varovaisuudella. Toinen iso syy on maatalouslomitus, joka henkilöstöpäällikkö Elise Rantasen sanoin on ”tapaturmaherkkä ala”. Osasyynä on se, että varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalla on eräänlaisena työhön sisältyvänä bonuksena mahdollisuus saada kaikki liikkeellä olevat taudit.
Samat syyt tosin pätevät muissakin kaupungeissa. Rantanen lupaili, että sairaspoissaolot otetaan tarkasteluun.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely