Kuusen- ja katajanoksat, varvut ja kanervat kransseiksi

Katja Korkiakoski

Tuoreet havut tuoksuivat Jalasjärven Toimintakeskuksessa viime viikolla, kun vapaaehtoisväki pyöräyttelivät luonnonmateriaaleista jouluisia kransseja. Kuusten ja katajien havut, kanervat sekä mustikoiden ja puolukoiden varvut muotoutuivat illan aikana pariksikymmeneksi kranssiksi, jotka tuovat omistajilleen jouluista tunnelmaa.

Kranssitalkoot järjesti Jalasjärven Kehitysvammaisten Tuki ry, joka piti lauantaina paikallisen K-Supermarketin aulassa hyväntekeväisyysmyyjäiset.

–Kranssien askartelemisesta ja joulunalusmyyjäisistä on tullut meille kiva perinne. En edes muista miten monta kertaa olemme jo nämä järjestäneet, mutta monta kertaa, naurahtaa katajan oksia oksasaksilla sopivan pituisiksi leikkelevä tukiyhdistyksen puheenjohtaja Tuulikki Saari.

Hän on pyöräyttänyt koivun- ja pajunoksista rautalangalla valmiiksi pyöreät kranssipohjat ja noutanut perheensä metsästä luonnonmateriaalit kranssien tekoon. Havuja, varpuja, sammalia tai muita luonnonmateriaaleja saa kerätä metsästä ainoastaan maanomistajan luvalla.

–Kaadoimme yhden komeahavuisen kuusen, sillä havuja tarvitaan yllättävän paljon. Kranssista tulee sitä kauniimpi, mitä runsaampi se on.

Oikeat otteet

Ensimmäistä kertaa kranssia tekevää voi mietityttää, miten havujen kiinnittäminen kranssipohjaan rautalangan avulla sujuu.

–Kaikki ovat kyllä krassien tekemisen taidon oppineet. Laitan viimeiseksi itse joka kranssiin rusetin paikoilleen ja siinä saa varmistettua, että oksat pysyvät kiinni, Tuulikki Saari rohkaisee.

Hän näyttää talkooväelle kädestä pitäen oikeat otteet. Napakat ja istuvat työhansikkaat suojaavat käsiä pisteleviltä havuilta.

Pöydän ääressä vierekkäin havuja asettelevat Sari Vesavuori ja Sirkka Pernaa ovat olleet aiemminkin monet kerrat kranssitalkoissa. Vesavuoren kranssiin kietoutuu kuusta ja katajaa, puolukkaa ja kanervaa, Pernaa pitää erityisesti katajakransseista.

–Teen itsellenikin aina ulko-oveen katajakranssin, Pernaa selvittää.

Naisten vieressä omaa kranssiaan vääntää Pirjo Lamminkoski osallistui talkoisiin toista kertaa.

–Isännällä on kyllä meidän huushollissa paremmat kädentaidot kuin minulla, Lamminkoski naurahtaa.

Sujuu myös ensikertalaiselta

Luopajärveläinen Tuija Annala oli ystävänsä innostamana ensimmäistä kertaa mukana kranssitalkoissa.

–Olisin halunnut mukaan jo aiempina vuosina, mutta töiden vuoksi en ole päässyt.

Hän oli tehnyt aikaisemmin paperinarukransseja, ja myös havujen kiinnittäminen kranssin muotoon sujui helposti.

–Olihan se vähän erilaista kuin paperinarukranssin tekeminen. Havukranssien tekeminen ei loppujen lopuksi ole niin vaikeaa.

Annalan mukaan tärkeintä on tarkkailla sitä, että kiinnittää havut tai varvut kranssiin tasaisesti niin, ettei työhön tule liian tiheitä tai harvoja kohtia.

– Ehdin tehdä illan aikana kolme kranssia. Kipinä hauskaan tekemiseen jäi palamaan ja ajattelin kokeilla tehdä kransseja kotonakin, hän suunnitteli.

Tuotto ilahduttaa teemaviikolla

Viime vuonna talkooväki pyöräytti yhdessä illassa 23 kranssia, ja viime torstain saldo oli 25.

–Se on yhdessä illassa kova saavutus, kiittää Tuulikki saari.

Lähes kaikki kranssit tekivät viime lauantain myyjäisissä kauppansa, ja niiden lisäksi tarjolla oli myös jouluisia askarteluita ja käsitöitä joulukorteista patalappuihin, sekä leivonnaisia.

Myyjäisten tuotto lämmittää eri-ikäisiä paikallisia kehitysvammaisia, sillä varat käytetään 1.–8. joulukuuta järjestettävän kehitysvammaisten viikon virkistystoimintaan Jalasjärvellä. Tuottoa kertyi yhteensä 670 euroa.

Luvassa on ainakin heti viikon aluksi Toimintakeskuksessa järjestettävä joulubingo, joka on ollut Saaren mukaan suosittu.

–Viikko päättyy itsenäisyyspäivän juhliin ja omalla väellä vietettäviin tanssiaisiin. Siellä kaikki vieraamme saavat ruusut rintaan tai hiuksiin ja maistelemme täytekakkukahvit.

Tanssiaisissa esiintyy kehitysvammapuolella työskentelevä Tomi Kortesluoma.