A-
A+
Kirjaston yleisölle puhunut Antti Tuuri on ajankohtainen Peräseinäjoella, sillä Peräseinäjoen Pennihäät esittää Tuurin kirjoittamaa näytelmää Maakunnan mies.
Jari Vierula
”Kaiken naurun keskellä on hyvä olla jotain fiksuakin ajatusta, joka saa katsojan miettimään vielä näytelmän jälkeenkin.”
Jari Vierula
Peräseinäjoen kirjaston kirjailijavieraana oli Antti Tuuri, joka on yksi Suomen suosituimmista ja myös tuotteliaimmista kirjailijoista. Tuuri on Peräseinäjoella myös ajankohtainen, sillä Peräseinäjoen Pennihäät -harrastajateatteri esittää hänen kirjoittamaansa näytelmää Maakunnan mies. Tuuri pahoitteli, ettei päässyt ensi-iltaan, mutta lupasi tulla katsomaan Pennihäiden versiota näytelmästään.
Tuuri kertoi Maakunnan mies -näytelmän taustoista. Hän kirjoitti sen alun perin Lappajärven Halkosaaren kesäteatterille. Hänellä oli siihen aikaan meneillään siirtolaisuuteen liittyvää kirjoittamista ja matkoja Amerikkaan. Siitä hän sai idean sijoittaa näytelmään veljen yllättävän paluun Amerikasta kotikonnuille.
– Se toi mukavasti jännitettä näytelmään. Kauhavalla on tositapahtuma, jossa veli tuli vuosien jälkeen Amerikasta vaatimaan kotitilasta osuutta itselleen. Siinä kävi niin, että tilaa isännöivä veli surmasi Amerikasta tulleen kirveellä, Tuuri kertoi.
Maakunnan mies on hauska näytelmä, mutta Tuuri haluaa sisällyttää hauskuuden keskelle myös vakavaa sanomaa.
– Kaiken naurun keskellä on hyvä olla jotain fiksuakin ajatusta, joka saa katsojan miettimään vielä näytelmän jälkeenkin.
Tuuri kertoi uusimmasta kirjastaan Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä, joka on koskettava kuvaus hänen kehitysvammaisen ystävänsä elämänvaiheista. Jukka Jalmari Wahlroos oli hänen tulevan vaimonsa pikkuveli, jolla on Downin oireyhtymä. Tuuri tutustui häneen tämän ollessa 9-vuotias ja ystävyys on jatkunut yli viiden vuosikymmenen ajan. Tuuri on myös nykyisin hoivakodissa asuvan, dementiaa potevan Wahlroosin edunvalvoja.
Wahlroosin syntymän aikoihin ei Suomessa ollut mitenkään tavallista, että kehitysvammaista lasta ei laitettu laitoshoitoon.
– Lääkäri suositteli häntä laitokseen, jotta kehitysvammainen lapsi ei pilaisi perheen elämää. Perhe päätti toisin ja Wahlroos sai elää aivan tavallista lapsen perhe-elämää.
Wahlroos on tehnyt Tuuriin vuosien saatossa vaikutuksen positiivisuudellaan, tyytyväisyydellään ja kohteliaisuudellaan. Wahlroos on myös käsistään kätevä ja työskenteli työkodissa taitavana mattojen ja ryijyjen kutojana. Tuuri on ystävänsä elämää seuranneena vahvasti sitä mieltä, että maailma tarvitsee Down-ihmisiä.
Yleisöä kiinnosti Kauhavalla syntyneen ja Vimpelissä ylioppilaaksi kirjoittaneen Tuurin murre. Mikä on hänen kotimurteensa?
– Kyllä se on eteläpohjalainen murre, mutta Vimpelissä pesäpallon katsojana puheeni vaihtuu nopeasti järviseutulaiseen.
Tuurin Pohjanmaa-sarja on suosittu ja tuttu myös elokuvista. Yleisökysymyksessä tiedusteltiin, että jos sittenkin sarja saisi vielä jatkoa.
– Enpä ole enää ajatellut Hakalan perheen tapahtumille jatkoa. Kyllä Lakeuden kutsu päätti sen sarjan.
Tuuri on halunnut osaltaan auttaa Ukrainan sodassa kärsiviä. Hänen Talvisota-kirjastaan on tulossa uusi painos, jonka myynnistä kustantajan ja tekijän palkkiot lahjoitetaan Punaiselle Ristille Ukrainaan.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kirjaston yleisölle puhunut Antti Tuuri on ajankohtainen Peräseinäjoella, sillä Peräseinäjoen Pennihäät esittää Tuurin kirjoittamaa näytelmää Maakunnan mies.
Jari Vierula
”Kaiken naurun keskellä on hyvä olla jotain fiksuakin ajatusta, joka saa katsojan miettimään vielä näytelmän jälkeenkin.”
Jari Vierula
Peräseinäjoen kirjaston kirjailijavieraana oli Antti Tuuri, joka on yksi Suomen suosituimmista ja myös tuotteliaimmista kirjailijoista. Tuuri on Peräseinäjoella myös ajankohtainen, sillä Peräseinäjoen Pennihäät -harrastajateatteri esittää hänen kirjoittamaansa näytelmää Maakunnan mies. Tuuri pahoitteli, ettei päässyt ensi-iltaan, mutta lupasi tulla katsomaan Pennihäiden versiota näytelmästään.
Tuuri kertoi Maakunnan mies -näytelmän taustoista. Hän kirjoitti sen alun perin Lappajärven Halkosaaren kesäteatterille. Hänellä oli siihen aikaan meneillään siirtolaisuuteen liittyvää kirjoittamista ja matkoja Amerikkaan. Siitä hän sai idean sijoittaa näytelmään veljen yllättävän paluun Amerikasta kotikonnuille.
– Se toi mukavasti jännitettä näytelmään. Kauhavalla on tositapahtuma, jossa veli tuli vuosien jälkeen Amerikasta vaatimaan kotitilasta osuutta itselleen. Siinä kävi niin, että tilaa isännöivä veli surmasi Amerikasta tulleen kirveellä, Tuuri kertoi.
Maakunnan mies on hauska näytelmä, mutta Tuuri haluaa sisällyttää hauskuuden keskelle myös vakavaa sanomaa.
– Kaiken naurun keskellä on hyvä olla jotain fiksuakin ajatusta, joka saa katsojan miettimään vielä näytelmän jälkeenkin.
Tuuri kertoi uusimmasta kirjastaan Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä, joka on koskettava kuvaus hänen kehitysvammaisen ystävänsä elämänvaiheista. Jukka Jalmari Wahlroos oli hänen tulevan vaimonsa pikkuveli, jolla on Downin oireyhtymä. Tuuri tutustui häneen tämän ollessa 9-vuotias ja ystävyys on jatkunut yli viiden vuosikymmenen ajan. Tuuri on myös nykyisin hoivakodissa asuvan, dementiaa potevan Wahlroosin edunvalvoja.
Wahlroosin syntymän aikoihin ei Suomessa ollut mitenkään tavallista, että kehitysvammaista lasta ei laitettu laitoshoitoon.
– Lääkäri suositteli häntä laitokseen, jotta kehitysvammainen lapsi ei pilaisi perheen elämää. Perhe päätti toisin ja Wahlroos sai elää aivan tavallista lapsen perhe-elämää.
Wahlroos on tehnyt Tuuriin vuosien saatossa vaikutuksen positiivisuudellaan, tyytyväisyydellään ja kohteliaisuudellaan. Wahlroos on myös käsistään kätevä ja työskenteli työkodissa taitavana mattojen ja ryijyjen kutojana. Tuuri on ystävänsä elämää seuranneena vahvasti sitä mieltä, että maailma tarvitsee Down-ihmisiä.
Yleisöä kiinnosti Kauhavalla syntyneen ja Vimpelissä ylioppilaaksi kirjoittaneen Tuurin murre. Mikä on hänen kotimurteensa?
– Kyllä se on eteläpohjalainen murre, mutta Vimpelissä pesäpallon katsojana puheeni vaihtuu nopeasti järviseutulaiseen.
Tuurin Pohjanmaa-sarja on suosittu ja tuttu myös elokuvista. Yleisökysymyksessä tiedusteltiin, että jos sittenkin sarja saisi vielä jatkoa.
– Enpä ole enää ajatellut Hakalan perheen tapahtumille jatkoa. Kyllä Lakeuden kutsu päätti sen sarjan.
Tuuri on halunnut osaltaan auttaa Ukrainan sodassa kärsiviä. Hänen Talvisota-kirjastaan on tulossa uusi painos, jonka myynnistä kustantajan ja tekijän palkkiot lahjoitetaan Punaiselle Ristille Ukrainaan.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kirjaston yleisölle puhunut Antti Tuuri on ajankohtainen Peräseinäjoella, sillä Peräseinäjoen Pennihäät esittää Tuurin kirjoittamaa näytelmää Maakunnan mies.
Jari Vierula
”Kaiken naurun keskellä on hyvä olla jotain fiksuakin ajatusta, joka saa katsojan miettimään vielä näytelmän jälkeenkin.”
Jari Vierula
Peräseinäjoen kirjaston kirjailijavieraana oli Antti Tuuri, joka on yksi Suomen suosituimmista ja myös tuotteliaimmista kirjailijoista. Tuuri on Peräseinäjoella myös ajankohtainen, sillä Peräseinäjoen Pennihäät -harrastajateatteri esittää hänen kirjoittamaansa näytelmää Maakunnan mies. Tuuri pahoitteli, ettei päässyt ensi-iltaan, mutta lupasi tulla katsomaan Pennihäiden versiota näytelmästään.
Tuuri kertoi Maakunnan mies -näytelmän taustoista. Hän kirjoitti sen alun perin Lappajärven Halkosaaren kesäteatterille. Hänellä oli siihen aikaan meneillään siirtolaisuuteen liittyvää kirjoittamista ja matkoja Amerikkaan. Siitä hän sai idean sijoittaa näytelmään veljen yllättävän paluun Amerikasta kotikonnuille.
– Se toi mukavasti jännitettä näytelmään. Kauhavalla on tositapahtuma, jossa veli tuli vuosien jälkeen Amerikasta vaatimaan kotitilasta osuutta itselleen. Siinä kävi niin, että tilaa isännöivä veli surmasi Amerikasta tulleen kirveellä, Tuuri kertoi.
Maakunnan mies on hauska näytelmä, mutta Tuuri haluaa sisällyttää hauskuuden keskelle myös vakavaa sanomaa.
– Kaiken naurun keskellä on hyvä olla jotain fiksuakin ajatusta, joka saa katsojan miettimään vielä näytelmän jälkeenkin.
Tuuri kertoi uusimmasta kirjastaan Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä, joka on koskettava kuvaus hänen kehitysvammaisen ystävänsä elämänvaiheista. Jukka Jalmari Wahlroos oli hänen tulevan vaimonsa pikkuveli, jolla on Downin oireyhtymä. Tuuri tutustui häneen tämän ollessa 9-vuotias ja ystävyys on jatkunut yli viiden vuosikymmenen ajan. Tuuri on myös nykyisin hoivakodissa asuvan, dementiaa potevan Wahlroosin edunvalvoja.
Wahlroosin syntymän aikoihin ei Suomessa ollut mitenkään tavallista, että kehitysvammaista lasta ei laitettu laitoshoitoon.
– Lääkäri suositteli häntä laitokseen, jotta kehitysvammainen lapsi ei pilaisi perheen elämää. Perhe päätti toisin ja Wahlroos sai elää aivan tavallista lapsen perhe-elämää.
Wahlroos on tehnyt Tuuriin vuosien saatossa vaikutuksen positiivisuudellaan, tyytyväisyydellään ja kohteliaisuudellaan. Wahlroos on myös käsistään kätevä ja työskenteli työkodissa taitavana mattojen ja ryijyjen kutojana. Tuuri on ystävänsä elämää seuranneena vahvasti sitä mieltä, että maailma tarvitsee Down-ihmisiä.
Yleisöä kiinnosti Kauhavalla syntyneen ja Vimpelissä ylioppilaaksi kirjoittaneen Tuurin murre. Mikä on hänen kotimurteensa?
– Kyllä se on eteläpohjalainen murre, mutta Vimpelissä pesäpallon katsojana puheeni vaihtuu nopeasti järviseutulaiseen.
Tuurin Pohjanmaa-sarja on suosittu ja tuttu myös elokuvista. Yleisökysymyksessä tiedusteltiin, että jos sittenkin sarja saisi vielä jatkoa.
– Enpä ole enää ajatellut Hakalan perheen tapahtumille jatkoa. Kyllä Lakeuden kutsu päätti sen sarjan.
Tuuri on halunnut osaltaan auttaa Ukrainan sodassa kärsiviä. Hänen Talvisota-kirjastaan on tulossa uusi painos, jonka myynnistä kustantajan ja tekijän palkkiot lahjoitetaan Punaiselle Ristille Ukrainaan.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely