A-
A+
”On selvä vahvuus, että pitäjästä löytyy henkeä erilaisiin edustuspaikkoihin. Näin saadaan meidän ääntämme kuuluviin.”
Katja Korkiakoski
Maatalousyrittäjien tuottajayhdistyksen perustamisesta on kulunut Jalasjärvellä nyt sata vuotta. MTK-Jalasjärvi juhlistaa viikonloppuna yhdistyksen pitkää historiaa tarjoamalla jäsenistölle mahdollisuuden rentoutumiseen ja virkistäytymiseen.
Yhdistys viettää 100-vuotispäiväänsä muutamalla erilaisella tempauksella. Tuottajaperheiden pienimmät voivat osallistua päivällä lastenelokuvan näytökseen paikallisessa elokuvateatterissa.
Illansuussa aikuiset kokoontuvat Koskuen kylätalolle ruokailuun ja pieneen juhlaan. Iltatilaisuuden huipentavat Rehupiikles ja Tanssiorkesteri Wähäkosket. Koronarajoitusten vuoksi iltatilaisuuteen on ollut ennakkoilmoittautuminen, ja osallistujat esittävät koronapassin.
Sunnuntaina aamupäivällä Jalasjärven kirkossa pidetään MTK-Jalasjärven satavuotisjuhlintaan liittyvät kirkonmenot.
MTK-Jalasjärven 14. puheenjohtaja Paula Kurikka-Oja näkee MTK:n merkityksen maatalousyrittäjille edelleen isona niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.
–Onko muuta tahoa, joka huolehtii meidän edunvalvonnastamme ja pitää viljelijöiden puolia, ja on tekemässä erilaisia tempauksia?
Yhdistyksestä on ollut pitkään yhteys suoraan valtakunnan tasolle saakka. Aiemmin MTK:n nuorten valiokunnan puheenjohtajana toimi Seppo Korpi, jonka kausi päättyi vuosi sitten. Kaisa Rantasalon (o.s. Pihlaja) kausi MTK:n johtokunnassa maaseutunuorten edustajana on päättymässä. Päivi Kasari kuuluu edelleen liiton johtokuntaan ja Arto Huhtala MTK:n valtuuskuntaan.
–On selvä vahvuus, että pitäjästä löytyy henkeä erilaisiin edustuspaikkoihin. Näin saadaan meidän ääntämme kuuluviin.
Paikallistasolla jäsenmäärä on ollut aina iso: kolmisenkymmentä vuotta sitten jäseniä oli 1300–1400, nyt vähän yli tuhat.
–Toiminta on aina johtokunnan näköistä. Yritämme luoda viljelijöille yhteishenkeä ja pitää yllä maatalousalan tunnettavuutta, toteaa kymmenen vuotta puheenjohtajana toiminut Kurikka-Oja.
Hän näkee yrittäjien hyvinvoinnin, terveyden ja jaksamisen tukemisen yhtenä tuottajayhdistyksen tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä. Siksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kuntosalikäynteihin ja nuorempi väki pelaa salibandya. Liikunta virkistää ja tukee työkykyä.
–Järjestämme myös ulkoilutapahtumia. Näin saadaan ihmisiä irtaantumaan arjen parista työn keskeltä hetkeksi. Se tarjoaa vastapainoa arjelle ja työlle.
Ennen koronaa moni jäsen viihtyi vesijumpassa.
–Siitä sai työlle henkistä ja fyysistä vastapainoa. Samalla sai vaihtaa saunan lämmössä kuulumisia ja jakaa arkea saman alan ihmisten kanssa.
Kauhajoella oli toiminut Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin maataloustuottajain liitto jo marraskuusta 1917, mutta Jalasjärvellä toimintaa ei aloitettu vielä silloin maakunnan ensimmäisten joukossa ilmeisesti sodan ja kriisiajan vuoksi.
MTK-Jalasjärvi täytti 75 vuotta vuonna 1996, jolloin yhdistyksen historiaa koottiin yksiin kansiin. Silloin kootun historiikin mukaan Jalasjärven Maataloustuottajain paikallisyhdistys perustettiin tammi-helmikuussa 1921, mutta tarkkaa perustamispäivää ei tiedetä, sillä sitä ei ollut merkitty pöytäkirjaan. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Johannes Haapala, Tuomas Kattilamäki ja Iisakki Vuorenmaa, ja jäseniä oli aluksi 29.
Toiminta oli alkuvuosina hiljaista, ja yhdistys on laitettu yhdistysrekisteriinkin vasta vuonna 1933. Sotavuodet olivat hiljaisia, mutta sen jälkeen toiminta lähti uudelleen käyntiin. Jäsenmäärän korkein luku on vuodelta 1963, jolloin jäseniä oli yhteensä 4950.
Tuottajayhdistyksen sataan vuoteen mahtuu paljon asioita metsänhoitoyhdistyksen perustamisesta (1934) lakkoiluun (1956) ja katovuosiin (1959) ja Jalasjärven mty:n tilipalvelun perustamiseen (1968).
Tuottajayhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Johannes Haapala, Jaakko Viinamäki, Aatto Aittoniemi, Tuomas Kattilamäki, Juho E. Kurikka, Jaakko Haapaniemi, Olavi Koskinen, Pentti Viitala, Vilho Nuotio, Antti Kiviniemi, Taisto Petäys, Markku Hakamaa, Arto Huhtala ja Paula Kurikka-Oja.
MTK-Jalasjärven omistamaa MTY Tilipalvelua vuodesta 1986 yhteensä 35 vuotta luotsannut Rauno Annala korostaa maatalouden tärkeää merkitystä koko Jalasjärven alueelle.
–Jalasjärven alue kuuluu historian ja nykypäivän valossa Suomen suurimpiin maatalouspitäjiin kaikilla mittareilla mitattuna. Kuulumme maatalouden ykköskategoriaan, olemme fantastinen ja harvinainen maatalouspitäjä.
–Tätä ei ole Jalasjärvellä oikein kunnolla ymmärretty. Asia on jäänyt liian vähälle huomiolle eikä sille ole annettu sitä arvoa, joka asialle kuuluu, painottaa tehtävästään eläkkeelle jäänyt Annala.
Maatalouden tuomat tulot eivät lopu esimerkiksi viljan ja lihan tuotannosta saatuihin tuloihin. Annala haluaa muistuttaa myös maatalouden laajoista liitännäiselinkeinoista.
–Esimerkiksi erilaisella koneyrittäjyydellä on ollut ja tulee olemaan jatkossakin alueellamme erittäin suuri merkitys.
Kiitos vahvasta maataloudesta kuuluu Rauno Annalan mukaan maatalousyrittäjien lisäksi monelle eri taholle.
Yksi niistä on vahvasti toimiva MTK:n Jalasjärven yhdistys, johon on kuulunut jo vuosikymmenien ajan yli tuhat jäsentä.Tällä hetkellä jäseniä on 1001. Luku kuuluu Etelä-Pohjanmaan suurimpiin.
–Jalasjärvellä MTK:n johtokunnat ovat toimineet aina selkeästi ja rationaalisesti, ja vetäneet köyttä yhteen suuntaan. Erilaisista näkemyksistä on keskusteltu johtokunnissa hyvässä hengessä.
Rauno Annalan työuran aikana vuodesta 1986 lähtien MTK-Jalasjärven johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Antti Kiviniemi, Taisto Petäys, Markku Hakamaa, Arto Huhtala ja Paula Kurikka-Oja.
–Täältä on ollut jo pitkään myös vahvat suhteet MTK:n valtakunnalliseen liittoon.
Oman toimitilan tuottajayhdistys ja sen tilitoimisto saivat aivan 1980-luvun lopussa. Tilitoimisto toimii edelleen samassa rakennuksessa.
–Yhdistys sai silloin osakkeita myymällä niin hyvän myyntivoiton, että se kattoi rakennuskustannukset. Se oli hyvä sattumus.
Annalalta saavat kiitosta myös maatalousalan ammattilaiset ja virkamiehet.
–Mela-asiamiehenä toiminut Marjatta Koivisto oli mukana MTK:n johtokunnassa. Hänen ansiostaan maataloustuottajien järjestäytymisaste oli todella korkealla tasolla, jopa yli 90 prosenttia, Annala toteaa.
Kunnan maaseutuosastoa Annala kiittää suuresta ammattitaidosta. Jalasjärvellä osastoa johti Reijo Hämäläinen, joka toimii nykyisin Kurikan maaseutupäällikkönä.
–Yhteistyö maaseutuosaston kanssa on ollut saumatonta ja helppoa. Se on innostanut ja ohjannut viljelijöitä kehittämään maataloustuotantoa.
MTK-Jalasjärven tilitoimistossa on perustettu vuonna 1968. Toimistossa oli vuonna 1986 Rauno Annalan aloittaessa 2,5 työntekijää, ja hänen jäädessään muutama vuosi sitten eläkkeelle työntekijöitä oli kymmenen. Myös nämä luvut kertovat omaa tarinaansa jalasjärveläisen maatalouden voimasta.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”On selvä vahvuus, että pitäjästä löytyy henkeä erilaisiin edustuspaikkoihin. Näin saadaan meidän ääntämme kuuluviin.”
Katja Korkiakoski
Maatalousyrittäjien tuottajayhdistyksen perustamisesta on kulunut Jalasjärvellä nyt sata vuotta. MTK-Jalasjärvi juhlistaa viikonloppuna yhdistyksen pitkää historiaa tarjoamalla jäsenistölle mahdollisuuden rentoutumiseen ja virkistäytymiseen.
Yhdistys viettää 100-vuotispäiväänsä muutamalla erilaisella tempauksella. Tuottajaperheiden pienimmät voivat osallistua päivällä lastenelokuvan näytökseen paikallisessa elokuvateatterissa.
Illansuussa aikuiset kokoontuvat Koskuen kylätalolle ruokailuun ja pieneen juhlaan. Iltatilaisuuden huipentavat Rehupiikles ja Tanssiorkesteri Wähäkosket. Koronarajoitusten vuoksi iltatilaisuuteen on ollut ennakkoilmoittautuminen, ja osallistujat esittävät koronapassin.
Sunnuntaina aamupäivällä Jalasjärven kirkossa pidetään MTK-Jalasjärven satavuotisjuhlintaan liittyvät kirkonmenot.
MTK-Jalasjärven 14. puheenjohtaja Paula Kurikka-Oja näkee MTK:n merkityksen maatalousyrittäjille edelleen isona niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.
–Onko muuta tahoa, joka huolehtii meidän edunvalvonnastamme ja pitää viljelijöiden puolia, ja on tekemässä erilaisia tempauksia?
Yhdistyksestä on ollut pitkään yhteys suoraan valtakunnan tasolle saakka. Aiemmin MTK:n nuorten valiokunnan puheenjohtajana toimi Seppo Korpi, jonka kausi päättyi vuosi sitten. Kaisa Rantasalon (o.s. Pihlaja) kausi MTK:n johtokunnassa maaseutunuorten edustajana on päättymässä. Päivi Kasari kuuluu edelleen liiton johtokuntaan ja Arto Huhtala MTK:n valtuuskuntaan.
–On selvä vahvuus, että pitäjästä löytyy henkeä erilaisiin edustuspaikkoihin. Näin saadaan meidän ääntämme kuuluviin.
Paikallistasolla jäsenmäärä on ollut aina iso: kolmisenkymmentä vuotta sitten jäseniä oli 1300–1400, nyt vähän yli tuhat.
–Toiminta on aina johtokunnan näköistä. Yritämme luoda viljelijöille yhteishenkeä ja pitää yllä maatalousalan tunnettavuutta, toteaa kymmenen vuotta puheenjohtajana toiminut Kurikka-Oja.
Hän näkee yrittäjien hyvinvoinnin, terveyden ja jaksamisen tukemisen yhtenä tuottajayhdistyksen tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä. Siksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kuntosalikäynteihin ja nuorempi väki pelaa salibandya. Liikunta virkistää ja tukee työkykyä.
–Järjestämme myös ulkoilutapahtumia. Näin saadaan ihmisiä irtaantumaan arjen parista työn keskeltä hetkeksi. Se tarjoaa vastapainoa arjelle ja työlle.
Ennen koronaa moni jäsen viihtyi vesijumpassa.
–Siitä sai työlle henkistä ja fyysistä vastapainoa. Samalla sai vaihtaa saunan lämmössä kuulumisia ja jakaa arkea saman alan ihmisten kanssa.
Kauhajoella oli toiminut Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin maataloustuottajain liitto jo marraskuusta 1917, mutta Jalasjärvellä toimintaa ei aloitettu vielä silloin maakunnan ensimmäisten joukossa ilmeisesti sodan ja kriisiajan vuoksi.
MTK-Jalasjärvi täytti 75 vuotta vuonna 1996, jolloin yhdistyksen historiaa koottiin yksiin kansiin. Silloin kootun historiikin mukaan Jalasjärven Maataloustuottajain paikallisyhdistys perustettiin tammi-helmikuussa 1921, mutta tarkkaa perustamispäivää ei tiedetä, sillä sitä ei ollut merkitty pöytäkirjaan. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Johannes Haapala, Tuomas Kattilamäki ja Iisakki Vuorenmaa, ja jäseniä oli aluksi 29.
Toiminta oli alkuvuosina hiljaista, ja yhdistys on laitettu yhdistysrekisteriinkin vasta vuonna 1933. Sotavuodet olivat hiljaisia, mutta sen jälkeen toiminta lähti uudelleen käyntiin. Jäsenmäärän korkein luku on vuodelta 1963, jolloin jäseniä oli yhteensä 4950.
Tuottajayhdistyksen sataan vuoteen mahtuu paljon asioita metsänhoitoyhdistyksen perustamisesta (1934) lakkoiluun (1956) ja katovuosiin (1959) ja Jalasjärven mty:n tilipalvelun perustamiseen (1968).
Tuottajayhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Johannes Haapala, Jaakko Viinamäki, Aatto Aittoniemi, Tuomas Kattilamäki, Juho E. Kurikka, Jaakko Haapaniemi, Olavi Koskinen, Pentti Viitala, Vilho Nuotio, Antti Kiviniemi, Taisto Petäys, Markku Hakamaa, Arto Huhtala ja Paula Kurikka-Oja.
MTK-Jalasjärven omistamaa MTY Tilipalvelua vuodesta 1986 yhteensä 35 vuotta luotsannut Rauno Annala korostaa maatalouden tärkeää merkitystä koko Jalasjärven alueelle.
–Jalasjärven alue kuuluu historian ja nykypäivän valossa Suomen suurimpiin maatalouspitäjiin kaikilla mittareilla mitattuna. Kuulumme maatalouden ykköskategoriaan, olemme fantastinen ja harvinainen maatalouspitäjä.
–Tätä ei ole Jalasjärvellä oikein kunnolla ymmärretty. Asia on jäänyt liian vähälle huomiolle eikä sille ole annettu sitä arvoa, joka asialle kuuluu, painottaa tehtävästään eläkkeelle jäänyt Annala.
Maatalouden tuomat tulot eivät lopu esimerkiksi viljan ja lihan tuotannosta saatuihin tuloihin. Annala haluaa muistuttaa myös maatalouden laajoista liitännäiselinkeinoista.
–Esimerkiksi erilaisella koneyrittäjyydellä on ollut ja tulee olemaan jatkossakin alueellamme erittäin suuri merkitys.
Kiitos vahvasta maataloudesta kuuluu Rauno Annalan mukaan maatalousyrittäjien lisäksi monelle eri taholle.
Yksi niistä on vahvasti toimiva MTK:n Jalasjärven yhdistys, johon on kuulunut jo vuosikymmenien ajan yli tuhat jäsentä.Tällä hetkellä jäseniä on 1001. Luku kuuluu Etelä-Pohjanmaan suurimpiin.
–Jalasjärvellä MTK:n johtokunnat ovat toimineet aina selkeästi ja rationaalisesti, ja vetäneet köyttä yhteen suuntaan. Erilaisista näkemyksistä on keskusteltu johtokunnissa hyvässä hengessä.
Rauno Annalan työuran aikana vuodesta 1986 lähtien MTK-Jalasjärven johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Antti Kiviniemi, Taisto Petäys, Markku Hakamaa, Arto Huhtala ja Paula Kurikka-Oja.
–Täältä on ollut jo pitkään myös vahvat suhteet MTK:n valtakunnalliseen liittoon.
Oman toimitilan tuottajayhdistys ja sen tilitoimisto saivat aivan 1980-luvun lopussa. Tilitoimisto toimii edelleen samassa rakennuksessa.
–Yhdistys sai silloin osakkeita myymällä niin hyvän myyntivoiton, että se kattoi rakennuskustannukset. Se oli hyvä sattumus.
Annalalta saavat kiitosta myös maatalousalan ammattilaiset ja virkamiehet.
–Mela-asiamiehenä toiminut Marjatta Koivisto oli mukana MTK:n johtokunnassa. Hänen ansiostaan maataloustuottajien järjestäytymisaste oli todella korkealla tasolla, jopa yli 90 prosenttia, Annala toteaa.
Kunnan maaseutuosastoa Annala kiittää suuresta ammattitaidosta. Jalasjärvellä osastoa johti Reijo Hämäläinen, joka toimii nykyisin Kurikan maaseutupäällikkönä.
–Yhteistyö maaseutuosaston kanssa on ollut saumatonta ja helppoa. Se on innostanut ja ohjannut viljelijöitä kehittämään maataloustuotantoa.
MTK-Jalasjärven tilitoimistossa on perustettu vuonna 1968. Toimistossa oli vuonna 1986 Rauno Annalan aloittaessa 2,5 työntekijää, ja hänen jäädessään muutama vuosi sitten eläkkeelle työntekijöitä oli kymmenen. Myös nämä luvut kertovat omaa tarinaansa jalasjärveläisen maatalouden voimasta.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”On selvä vahvuus, että pitäjästä löytyy henkeä erilaisiin edustuspaikkoihin. Näin saadaan meidän ääntämme kuuluviin.”
Katja Korkiakoski
Maatalousyrittäjien tuottajayhdistyksen perustamisesta on kulunut Jalasjärvellä nyt sata vuotta. MTK-Jalasjärvi juhlistaa viikonloppuna yhdistyksen pitkää historiaa tarjoamalla jäsenistölle mahdollisuuden rentoutumiseen ja virkistäytymiseen.
Yhdistys viettää 100-vuotispäiväänsä muutamalla erilaisella tempauksella. Tuottajaperheiden pienimmät voivat osallistua päivällä lastenelokuvan näytökseen paikallisessa elokuvateatterissa.
Illansuussa aikuiset kokoontuvat Koskuen kylätalolle ruokailuun ja pieneen juhlaan. Iltatilaisuuden huipentavat Rehupiikles ja Tanssiorkesteri Wähäkosket. Koronarajoitusten vuoksi iltatilaisuuteen on ollut ennakkoilmoittautuminen, ja osallistujat esittävät koronapassin.
Sunnuntaina aamupäivällä Jalasjärven kirkossa pidetään MTK-Jalasjärven satavuotisjuhlintaan liittyvät kirkonmenot.
MTK-Jalasjärven 14. puheenjohtaja Paula Kurikka-Oja näkee MTK:n merkityksen maatalousyrittäjille edelleen isona niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.
–Onko muuta tahoa, joka huolehtii meidän edunvalvonnastamme ja pitää viljelijöiden puolia, ja on tekemässä erilaisia tempauksia?
Yhdistyksestä on ollut pitkään yhteys suoraan valtakunnan tasolle saakka. Aiemmin MTK:n nuorten valiokunnan puheenjohtajana toimi Seppo Korpi, jonka kausi päättyi vuosi sitten. Kaisa Rantasalon (o.s. Pihlaja) kausi MTK:n johtokunnassa maaseutunuorten edustajana on päättymässä. Päivi Kasari kuuluu edelleen liiton johtokuntaan ja Arto Huhtala MTK:n valtuuskuntaan.
–On selvä vahvuus, että pitäjästä löytyy henkeä erilaisiin edustuspaikkoihin. Näin saadaan meidän ääntämme kuuluviin.
Paikallistasolla jäsenmäärä on ollut aina iso: kolmisenkymmentä vuotta sitten jäseniä oli 1300–1400, nyt vähän yli tuhat.
–Toiminta on aina johtokunnan näköistä. Yritämme luoda viljelijöille yhteishenkeä ja pitää yllä maatalousalan tunnettavuutta, toteaa kymmenen vuotta puheenjohtajana toiminut Kurikka-Oja.
Hän näkee yrittäjien hyvinvoinnin, terveyden ja jaksamisen tukemisen yhtenä tuottajayhdistyksen tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä. Siksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kuntosalikäynteihin ja nuorempi väki pelaa salibandya. Liikunta virkistää ja tukee työkykyä.
–Järjestämme myös ulkoilutapahtumia. Näin saadaan ihmisiä irtaantumaan arjen parista työn keskeltä hetkeksi. Se tarjoaa vastapainoa arjelle ja työlle.
Ennen koronaa moni jäsen viihtyi vesijumpassa.
–Siitä sai työlle henkistä ja fyysistä vastapainoa. Samalla sai vaihtaa saunan lämmössä kuulumisia ja jakaa arkea saman alan ihmisten kanssa.
Kauhajoella oli toiminut Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin maataloustuottajain liitto jo marraskuusta 1917, mutta Jalasjärvellä toimintaa ei aloitettu vielä silloin maakunnan ensimmäisten joukossa ilmeisesti sodan ja kriisiajan vuoksi.
MTK-Jalasjärvi täytti 75 vuotta vuonna 1996, jolloin yhdistyksen historiaa koottiin yksiin kansiin. Silloin kootun historiikin mukaan Jalasjärven Maataloustuottajain paikallisyhdistys perustettiin tammi-helmikuussa 1921, mutta tarkkaa perustamispäivää ei tiedetä, sillä sitä ei ollut merkitty pöytäkirjaan. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Johannes Haapala, Tuomas Kattilamäki ja Iisakki Vuorenmaa, ja jäseniä oli aluksi 29.
Toiminta oli alkuvuosina hiljaista, ja yhdistys on laitettu yhdistysrekisteriinkin vasta vuonna 1933. Sotavuodet olivat hiljaisia, mutta sen jälkeen toiminta lähti uudelleen käyntiin. Jäsenmäärän korkein luku on vuodelta 1963, jolloin jäseniä oli yhteensä 4950.
Tuottajayhdistyksen sataan vuoteen mahtuu paljon asioita metsänhoitoyhdistyksen perustamisesta (1934) lakkoiluun (1956) ja katovuosiin (1959) ja Jalasjärven mty:n tilipalvelun perustamiseen (1968).
Tuottajayhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Johannes Haapala, Jaakko Viinamäki, Aatto Aittoniemi, Tuomas Kattilamäki, Juho E. Kurikka, Jaakko Haapaniemi, Olavi Koskinen, Pentti Viitala, Vilho Nuotio, Antti Kiviniemi, Taisto Petäys, Markku Hakamaa, Arto Huhtala ja Paula Kurikka-Oja.
MTK-Jalasjärven omistamaa MTY Tilipalvelua vuodesta 1986 yhteensä 35 vuotta luotsannut Rauno Annala korostaa maatalouden tärkeää merkitystä koko Jalasjärven alueelle.
–Jalasjärven alue kuuluu historian ja nykypäivän valossa Suomen suurimpiin maatalouspitäjiin kaikilla mittareilla mitattuna. Kuulumme maatalouden ykköskategoriaan, olemme fantastinen ja harvinainen maatalouspitäjä.
–Tätä ei ole Jalasjärvellä oikein kunnolla ymmärretty. Asia on jäänyt liian vähälle huomiolle eikä sille ole annettu sitä arvoa, joka asialle kuuluu, painottaa tehtävästään eläkkeelle jäänyt Annala.
Maatalouden tuomat tulot eivät lopu esimerkiksi viljan ja lihan tuotannosta saatuihin tuloihin. Annala haluaa muistuttaa myös maatalouden laajoista liitännäiselinkeinoista.
–Esimerkiksi erilaisella koneyrittäjyydellä on ollut ja tulee olemaan jatkossakin alueellamme erittäin suuri merkitys.
Kiitos vahvasta maataloudesta kuuluu Rauno Annalan mukaan maatalousyrittäjien lisäksi monelle eri taholle.
Yksi niistä on vahvasti toimiva MTK:n Jalasjärven yhdistys, johon on kuulunut jo vuosikymmenien ajan yli tuhat jäsentä.Tällä hetkellä jäseniä on 1001. Luku kuuluu Etelä-Pohjanmaan suurimpiin.
–Jalasjärvellä MTK:n johtokunnat ovat toimineet aina selkeästi ja rationaalisesti, ja vetäneet köyttä yhteen suuntaan. Erilaisista näkemyksistä on keskusteltu johtokunnissa hyvässä hengessä.
Rauno Annalan työuran aikana vuodesta 1986 lähtien MTK-Jalasjärven johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Antti Kiviniemi, Taisto Petäys, Markku Hakamaa, Arto Huhtala ja Paula Kurikka-Oja.
–Täältä on ollut jo pitkään myös vahvat suhteet MTK:n valtakunnalliseen liittoon.
Oman toimitilan tuottajayhdistys ja sen tilitoimisto saivat aivan 1980-luvun lopussa. Tilitoimisto toimii edelleen samassa rakennuksessa.
–Yhdistys sai silloin osakkeita myymällä niin hyvän myyntivoiton, että se kattoi rakennuskustannukset. Se oli hyvä sattumus.
Annalalta saavat kiitosta myös maatalousalan ammattilaiset ja virkamiehet.
–Mela-asiamiehenä toiminut Marjatta Koivisto oli mukana MTK:n johtokunnassa. Hänen ansiostaan maataloustuottajien järjestäytymisaste oli todella korkealla tasolla, jopa yli 90 prosenttia, Annala toteaa.
Kunnan maaseutuosastoa Annala kiittää suuresta ammattitaidosta. Jalasjärvellä osastoa johti Reijo Hämäläinen, joka toimii nykyisin Kurikan maaseutupäällikkönä.
–Yhteistyö maaseutuosaston kanssa on ollut saumatonta ja helppoa. Se on innostanut ja ohjannut viljelijöitä kehittämään maataloustuotantoa.
MTK-Jalasjärven tilitoimistossa on perustettu vuonna 1968. Toimistossa oli vuonna 1986 Rauno Annalan aloittaessa 2,5 työntekijää, ja hänen jäädessään muutama vuosi sitten eläkkeelle työntekijöitä oli kymmenen. Myös nämä luvut kertovat omaa tarinaansa jalasjärveläisen maatalouden voimasta.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely