Terve talous vaatii uudistumista

Jari Vierula

Seinäjoen ensi vuoden tulos on kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen 2022 mukaan nousemassa plusmerkkiseksi, sillä viivan alle jäisi 4,6 miljoonan euron ylijäämä. Vuosikate ensi vuodelle olisi 27,6 miljoonaa euroa, joka kattaa poistot 120-prosenttisesti.

Kaupungin talous on menossa myönteiseen suuntaan, sillä tämän vuoden tilinpäätösennuste osoittaa vielä 5,3 miljoonan omien tervehdyttämistoimien ja harkinnanvaraisen 1,5 miljoonan valtionosuuskorotuksen jälkeenkin 1,5 miljoonan alijäämää.

Kaupungin keskeisin tavoite ensi vuoden talousarviossa on tasapainoinen ja kestävä talous. Tavoitetta helpottavat Seinäjoen vahva kasvu ja hyvä työllisyyskehitys.

– Terve talous mahdollistaa hyvät peruspalvelut ja kasvun jatkumisen, mutta niin ensi vuoden kuin erityisesti tulevien vuosien kestävä talous vaatii kaupungilta rakenteellisiakin muutoksia ja uudistumista, muistuttaa kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.

Veroja ei nosteta

Kaupunginhallitus asetti talousarvion laadinnassa tavoitteeksi vähintään 3,1 miljoonan euron ylijäämän siten, että veroprosentteja ei nosteta.

– Veroprosentit pysyvät ennallaan, eli niitä ei nosteta. Asetettu tulostavoite nyt jopa ylittyy, tosin 4,6 miljoonan euron ylijäämään sisältyy kertaluonteisia myyntituloja, tarkensi rahoitusjohtaja Mika Itänen.

Seinäjoen lainamäärä on yhteensä 340 miljoonaa euroa, joka tekee 5199 euroa asukasta kohden. Oletuksena on, että korot pysyvät jatkossakin matalalla tasolla, mutta muutokseen on varauduttu.

– Korkoriskiltä suojautuminen on tärkeä osa kaupungin rahoitustointa. Lainamäärästä 54 prosenttia on korkosuojattua, painotti Itänen.

Kasvu sen kun jatkuu

Kaupungin asukasmäärä jatkaa edelleen kasvuaan, kuten se on tehnyt joka vuosi aina vuodesta 1960 lähtien. Kasvua ennustetaan ensi vuodelle 1 prosentilla, eli 65 000 asukkaan raja menisi rikki. Kasvu tarkoittaa myös investointeja, joita Seinäjoki tekee ensi vuonna 35,6 miljoonalla eurolla. Siitä talonrakennuksen osuus on 10,98 miljoonaa ja kadunrakentamisen 10,8 miljoonaa.

Isoin talonrakentamisen investointikohde on yhteiskoulun salisiiven muutosrakentaminen luokkatiloiksi (3,5 milj. e), maa-alueita ostetaan noin miljoonalla eurolla, Aseman seudun suunnitelmiin osoitetaan 2,1 miljoonaa, Aalto-keskuksen korjaustöiden viimeisiin vaiheisiin 1,0 miljoonaa ja Joupin päiväkodin peruskorjaukseen 0,9 miljoonaa.

Urheilukenttiä kohennetaan: Jouppilanvuoren tekonurmikentän huoltorakennus (500 000 e), Oma SP stadionin nurmi (350 000 e) ja pesäpallostadionin nurmi ja kunnostus (300 000 e).

Lisää käsiä sote-puolelle

Kasvu tarkoittaa lisää töitä myös kaupungin henkilöstölle. Henkilöstömäärä viime vuoden lopussa oli 4389 henkilöä. Ensi vuodelle kaupunkiin perustetaan 51 uutta virkaa/tointa.

– Sillä vastataan sosiaali- ja terveyspuolen tarpeisiin. Uudet virat tulevat muun muassa kotihoitoon, ikäihmisten palveluihin ja lastensuojeluun, listasivat Itänen ja Kiiskilä.

Hyvinvointialue tuo ison muutoksen

Kaupunki laati talousarviotaan hivenen epävarmoissa muutostunnelmissa, sillä tulossa on kaupungin historian suurin toimintaympäristön muutos, kun sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alussa sote-uudistuksen myötä maakunnalliseen hyvinvointialueeseen.

Yhteensä kaupungin palveluksesta 1200–1300 henkilöä ja 850 sopimuspalokuntalaista sekä noin puolet kaupungin budjetista siirtyy silloin hyvinvointialueelle.