Peräseinäjoki tikun nokassa

Jari Vierula

Peräseinäjoen Terästalossa järjestetyssä paneelikeskustelussa oli aiheena maaseudun ja alueen kehittäminen nimellä ”Maaseudun tulevaisuus kaupungin lähiönä”. Keskustelijoiksi oli kutsuttu Peräseinäjoen alueen kaupunginvaltuutetut Anne Flinkkilä, Noora Jussila, Veikko Koivisto, Kati Ojaniemi, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä sekä hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Paula Sihto. Kutsutuista valtuutetuista Jarkko Ala-Riihimäellä oli este, joten hän ei päässyt paikalle.

Keskustelua veti toimittaja Anssi Orrenmaa. Illan kuluessa niin keskustelijoiden puheenvuoroissa kuin yleisön kommenteissa nousivat esiin muun muassa Peräseinäjoen alueen lääkäripalvelut, asuntopolitiikka, joukkoliikenne, tietoverkkojen kehittäminen (valokuitu) sekä teiden kunto.

Kaupunginjohtaja Kiiskilä totesi Seinäjoen kaupungilla olevan hyvä tilanne vetovoimatekijöiden suhteen, sillä kaupungilla on tarjota sekä urbaania kaupunkimaisuutta keskustassa että laadukasta maaseutumaista asumista Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron alueilla.

Kaavoitukseen ei rakentaminen kaadu

Asuntopolitiikka on kaupungin keskiössä myös reuna-alueiden suhteen. Kiiskilä totesi, että mikäli joku haluaa rakentaa talon Peräseinäjoen alueelle, niin se ei tyssää ainakaan kaupungin kaavoitukseen.

– Kysyin asiaa kaavoitusjohtajalta ja hän totesi, että aina keinot keksitään, jos rakennushalukkuutta on.

Noora Jussila ja Kati Ojaniemi haluaisivat Peräseinäjoelle parempia vuokra-asuntoja. Tällä hetkellä asuntoja löytyy edullisillakin vuokrilla, mutta ne eivät ole hyväkuntoisia. Veikko Koivisto puolestaan ei ollut tyytyväinen tonttien markkinointiin.

– Kaupungilla on parannettavaa tonttikampanjoissa. Mielestäni on parempi antaa tontti vaikka ilmaiseksi kuin se, että rakentamattomat tontit kasvavat pajukkoa, hän sanoi.

Ne lääkäripalvelut

Lääkäripalvelut nousivat esiin yleisökommenteissa. Toiveena oli, kun saisi lääkärin alueelle edes kerran viikossa. Kiiskilä ja Paula Sihto painottivat, että lääkäripalvelut eivät ole täysin kaupungin omissa käsissä, sillä lääkärit päättävät itse, missä haluavat työskennellä ja reuna-alueet eivät tunnu kiinnostavan.

– Oma ajatukseni on, että kehitettäisiin liikkuvia lääkäripalveluita. Esimerkiksi kirjastoautoissa voisi olla myös lääkäri välillä mukana, sanoi Paula Sihto.

Anne Flinkkilä tiesi, että Peräseinäjoella käy lääkäri kotihoidossa ja palvelukeskuksessa.

– Voisiko lääkäri silloin samalla kertaa ottaa täällä vastaan muitakin, hän pohti.

Terveyspalveluiden tulevaisuus kaiken kaikkiaan on muutenkin vielä hämärän peitossa sote-uudistuksesta johtuen.

Joukkoliikenne ei kannata keskustassakaan

Myös Peräseinäjoen alueen julkinen liikenne oli murheen aiheena, sillä alueen vähäinenkin joukkoliikenne on täysin sidottu koulukuljetuksiin ja muina aikoina on hankala tilanne. Kiiskilä totesi, että nimensä mukaisesti joukkoliikenne tarvitsee joukkoja ja väkeä busseihin ei löydy edes kaupungin keskustassa.

– Seinäjoen joukkoliikenne on tällä hetkellä täysin kannattamatonta ja se toimii verovaroilla tuettuna. Ihmiset eivät vain käytä busseja. Palveluliikenne on eri asia ja sitä on järkevää tukea.

Aktiivisuus on tärkeää

Tilaisuudessa virisi keskustelua myös siitä, että kuullaanko Seinäjoen päätäntäkoneistossa Peräseinäjoen alueen murheita. Alueen valtuutetut olivat sitä mieltä, että kuunnellaan, mutta pitää muistaa myös olla äänessä.

Yleisön joukossa istunut hyvinvointilautakunnan jäsen Juha Julmala oli samaa mieltä.

– En ole huomannut kaupungin päätöselimissä minkäänlaista Peräseinäjoen vastaisuutta. Kyllä siellä kuunnellaan, mutta meidän pitää olla aktiivisia.

Myös muutamissa yleisöpuheenvuoroissa muistutettiin, että alueen asukkaiden oma aktiivisuus on tärkeässä roolissa Peräseinäjokea kehitettäessä.

Paneelikeskustelun järjesti Peräseinäjoen monipalvelukirjasto.