A-
A+
Jarmo Tanskanen (vas.), Minna Juhala, Tero Vuorenmäki, Marianne Hongisto ja Marjo Hautaluoma toivovat, että ilvesjokelaiset vastaavat ahkerasti kyläkyselyyn. Se antaa kyläyhdistykselle ja nuorisoseuralle ajatuksia, joihin tarttua.
Terhi Rintala
”Kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten kyläläiset haluavat Ilvesjoen kylää kehittää sekä millaisia palvelutarpeita ja ideoita kyläläisiltä löytyy.”
Terhi Rintala
Ilvesjoella on vahvaa hankeosaamista, jota kertyi erityisesti Sunetin kanssa toteutetun valokuituhankkeen yhteydessä. Nyt kylä on valittu yhdeksi kuudesta pilottikylästä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin YTYÄkylä-hankkeeseen.
– Virallinen nimi on Yhteisölähtöinen Yhteiskunnallinen Yrittäjyys Kylissä -hanke, mutta on aika paljon helpompaa puhua YTYÄkylä-hankkeesta, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Hongisto naurahtaa.
Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on pitkä termi, mutta sisältö on täyttä asiaa.
– Se tarkoittaa meidän tapauksessamme yhdessä tehtyä toimintaa, jonka mahdollinen liikevoitto käytetään yhteisön hyväksi. Ykköstavoitteena ei kuitenkaan ole, että perustetaan uusi yritys, Marianne Hongisto tähdentää.
Sellainen syntyy, jos sille on aidosti tarvetta ja kysyntää.
Hankkeen tarkoituksena on viedä pilottikylien kanssa läpi jokin niiden tarpeisiin pohjautuva asia. Ilvesjoella työ on aloitettu laatimalla asukkaille suunnattu palvelu- ja kehittämistarvekysely.
– Hankkeen eteneminen on siitä kiinni, mitä kyläläiset haluavat, Ilvesjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tero Vuorenmäki tiivistää.
– Toivomme, että jokainen kyläläinen vastaisi kyselyyn, Marianne Hongisto sanoo,.
Kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten kyläläiset haluavat Ilvesjoen kylää kehittää sekä millaisia palvelutarpeita ja ideoita kyläläisiltä löytyy. Kysely jaetaan syksyn mittaan ilvesjokelaisten postilaatikkoihin.
– Sitä jaetaan kylän tapahtumissa. Lomakkeen voi täyttää myös parturi-kampaamo Minna-Maariassa, hoitola Kuuttaressa sekä Kauppilan Autohajottamon asiamiespostissa.
Paperiversion lisäksi kysely löytyy myös verkosta. Vastaukset pyydetään 15. joulukuuta mennessä.
– Kyselyn tuloksia hyödynnetään kylän tulevaisuuden kehittämistyössä sekä hankkeen toiminnoissa vuosien 2021-2022 aikana.
Lapset ja nuoret huomioidaan myös.
– Lapsilla on usein uusia ja ennakkoluulottomia ajatuksia, Hongisto perustelee.
Lapsille tehdään ihan oma kysely yhteistyössä Koskuen koulun kanssa.
– He saavat toki vastata myös varsinaiseen kyselyyn.
Nuoret löytävät paremmin itse nettikyselyn ja pystyvät vastaamaan siellä.
Ilvesjoella hanke antaa mahdollisuuden selvittää, onko halukkuutta liittyä vuonna 2017 valmistuneeseen valokuituverkkoon.
– Ilman hanketta liittymiskustannus on yksittäiselle taloudelle turhan kallis. Tässä voidaan kartoittaa, mikä nykytilanne on.
Marianne Hongisto uskoo, että pilottikylien työstä on hyötyä myös muille.
– Pilottikylien kokemukset auttavat myös muita kyliä kehittämään palvelutoimintaansa ja löytämään heille sopivia ratkaisuja.
Ruralia-istituutin tutkijoiden kautta hankkeen tulokset tulevat leviämään eri puolille maata.
Muut pilottikylät ovat Hakojärvi (Töysä, Alavus), Kainasto (Ylistaro, Seinäjoki), Kukonkylä (Soini), Luoma-aho (Alajärvi) ja Nummijärvi (Kauhajoki).
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jarmo Tanskanen (vas.), Minna Juhala, Tero Vuorenmäki, Marianne Hongisto ja Marjo Hautaluoma toivovat, että ilvesjokelaiset vastaavat ahkerasti kyläkyselyyn. Se antaa kyläyhdistykselle ja nuorisoseuralle ajatuksia, joihin tarttua.
Terhi Rintala
”Kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten kyläläiset haluavat Ilvesjoen kylää kehittää sekä millaisia palvelutarpeita ja ideoita kyläläisiltä löytyy.”
Terhi Rintala
Ilvesjoella on vahvaa hankeosaamista, jota kertyi erityisesti Sunetin kanssa toteutetun valokuituhankkeen yhteydessä. Nyt kylä on valittu yhdeksi kuudesta pilottikylästä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin YTYÄkylä-hankkeeseen.
– Virallinen nimi on Yhteisölähtöinen Yhteiskunnallinen Yrittäjyys Kylissä -hanke, mutta on aika paljon helpompaa puhua YTYÄkylä-hankkeesta, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Hongisto naurahtaa.
Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on pitkä termi, mutta sisältö on täyttä asiaa.
– Se tarkoittaa meidän tapauksessamme yhdessä tehtyä toimintaa, jonka mahdollinen liikevoitto käytetään yhteisön hyväksi. Ykköstavoitteena ei kuitenkaan ole, että perustetaan uusi yritys, Marianne Hongisto tähdentää.
Sellainen syntyy, jos sille on aidosti tarvetta ja kysyntää.
Hankkeen tarkoituksena on viedä pilottikylien kanssa läpi jokin niiden tarpeisiin pohjautuva asia. Ilvesjoella työ on aloitettu laatimalla asukkaille suunnattu palvelu- ja kehittämistarvekysely.
– Hankkeen eteneminen on siitä kiinni, mitä kyläläiset haluavat, Ilvesjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tero Vuorenmäki tiivistää.
– Toivomme, että jokainen kyläläinen vastaisi kyselyyn, Marianne Hongisto sanoo,.
Kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten kyläläiset haluavat Ilvesjoen kylää kehittää sekä millaisia palvelutarpeita ja ideoita kyläläisiltä löytyy. Kysely jaetaan syksyn mittaan ilvesjokelaisten postilaatikkoihin.
– Sitä jaetaan kylän tapahtumissa. Lomakkeen voi täyttää myös parturi-kampaamo Minna-Maariassa, hoitola Kuuttaressa sekä Kauppilan Autohajottamon asiamiespostissa.
Paperiversion lisäksi kysely löytyy myös verkosta. Vastaukset pyydetään 15. joulukuuta mennessä.
– Kyselyn tuloksia hyödynnetään kylän tulevaisuuden kehittämistyössä sekä hankkeen toiminnoissa vuosien 2021-2022 aikana.
Lapset ja nuoret huomioidaan myös.
– Lapsilla on usein uusia ja ennakkoluulottomia ajatuksia, Hongisto perustelee.
Lapsille tehdään ihan oma kysely yhteistyössä Koskuen koulun kanssa.
– He saavat toki vastata myös varsinaiseen kyselyyn.
Nuoret löytävät paremmin itse nettikyselyn ja pystyvät vastaamaan siellä.
Ilvesjoella hanke antaa mahdollisuuden selvittää, onko halukkuutta liittyä vuonna 2017 valmistuneeseen valokuituverkkoon.
– Ilman hanketta liittymiskustannus on yksittäiselle taloudelle turhan kallis. Tässä voidaan kartoittaa, mikä nykytilanne on.
Marianne Hongisto uskoo, että pilottikylien työstä on hyötyä myös muille.
– Pilottikylien kokemukset auttavat myös muita kyliä kehittämään palvelutoimintaansa ja löytämään heille sopivia ratkaisuja.
Ruralia-istituutin tutkijoiden kautta hankkeen tulokset tulevat leviämään eri puolille maata.
Muut pilottikylät ovat Hakojärvi (Töysä, Alavus), Kainasto (Ylistaro, Seinäjoki), Kukonkylä (Soini), Luoma-aho (Alajärvi) ja Nummijärvi (Kauhajoki).
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jarmo Tanskanen (vas.), Minna Juhala, Tero Vuorenmäki, Marianne Hongisto ja Marjo Hautaluoma toivovat, että ilvesjokelaiset vastaavat ahkerasti kyläkyselyyn. Se antaa kyläyhdistykselle ja nuorisoseuralle ajatuksia, joihin tarttua.
Terhi Rintala
”Kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten kyläläiset haluavat Ilvesjoen kylää kehittää sekä millaisia palvelutarpeita ja ideoita kyläläisiltä löytyy.”
Terhi Rintala
Ilvesjoella on vahvaa hankeosaamista, jota kertyi erityisesti Sunetin kanssa toteutetun valokuituhankkeen yhteydessä. Nyt kylä on valittu yhdeksi kuudesta pilottikylästä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin YTYÄkylä-hankkeeseen.
– Virallinen nimi on Yhteisölähtöinen Yhteiskunnallinen Yrittäjyys Kylissä -hanke, mutta on aika paljon helpompaa puhua YTYÄkylä-hankkeesta, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Hongisto naurahtaa.
Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on pitkä termi, mutta sisältö on täyttä asiaa.
– Se tarkoittaa meidän tapauksessamme yhdessä tehtyä toimintaa, jonka mahdollinen liikevoitto käytetään yhteisön hyväksi. Ykköstavoitteena ei kuitenkaan ole, että perustetaan uusi yritys, Marianne Hongisto tähdentää.
Sellainen syntyy, jos sille on aidosti tarvetta ja kysyntää.
Hankkeen tarkoituksena on viedä pilottikylien kanssa läpi jokin niiden tarpeisiin pohjautuva asia. Ilvesjoella työ on aloitettu laatimalla asukkaille suunnattu palvelu- ja kehittämistarvekysely.
– Hankkeen eteneminen on siitä kiinni, mitä kyläläiset haluavat, Ilvesjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tero Vuorenmäki tiivistää.
– Toivomme, että jokainen kyläläinen vastaisi kyselyyn, Marianne Hongisto sanoo,.
Kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten kyläläiset haluavat Ilvesjoen kylää kehittää sekä millaisia palvelutarpeita ja ideoita kyläläisiltä löytyy. Kysely jaetaan syksyn mittaan ilvesjokelaisten postilaatikkoihin.
– Sitä jaetaan kylän tapahtumissa. Lomakkeen voi täyttää myös parturi-kampaamo Minna-Maariassa, hoitola Kuuttaressa sekä Kauppilan Autohajottamon asiamiespostissa.
Paperiversion lisäksi kysely löytyy myös verkosta. Vastaukset pyydetään 15. joulukuuta mennessä.
– Kyselyn tuloksia hyödynnetään kylän tulevaisuuden kehittämistyössä sekä hankkeen toiminnoissa vuosien 2021-2022 aikana.
Lapset ja nuoret huomioidaan myös.
– Lapsilla on usein uusia ja ennakkoluulottomia ajatuksia, Hongisto perustelee.
Lapsille tehdään ihan oma kysely yhteistyössä Koskuen koulun kanssa.
– He saavat toki vastata myös varsinaiseen kyselyyn.
Nuoret löytävät paremmin itse nettikyselyn ja pystyvät vastaamaan siellä.
Ilvesjoella hanke antaa mahdollisuuden selvittää, onko halukkuutta liittyä vuonna 2017 valmistuneeseen valokuituverkkoon.
– Ilman hanketta liittymiskustannus on yksittäiselle taloudelle turhan kallis. Tässä voidaan kartoittaa, mikä nykytilanne on.
Marianne Hongisto uskoo, että pilottikylien työstä on hyötyä myös muille.
– Pilottikylien kokemukset auttavat myös muita kyliä kehittämään palvelutoimintaansa ja löytämään heille sopivia ratkaisuja.
Ruralia-istituutin tutkijoiden kautta hankkeen tulokset tulevat leviämään eri puolille maata.
Muut pilottikylät ovat Hakojärvi (Töysä, Alavus), Kainasto (Ylistaro, Seinäjoki), Kukonkylä (Soini), Luoma-aho (Alajärvi) ja Nummijärvi (Kauhajoki).
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely