Kadonneen sotilaan kotimatka

Katja Korkiakoski

Nivalan sankarihautausmaalla vietettiin elokuussa juhlahetkeä, kun talvisodan taisteluissa kaatuneen ja kentälle jääneen Aate Matias Hautamäen arkku laskettiin kirkkomaahan.

Hautamäki kaatui 15.2.1940 Karjalan kannaksella Muolaan Punnuksen kylässä, ja hänen kohtalonsa oli pitkään täysi mysteeri. Hautamäen ja viiden muun suomalaissotilaan jäännökset löydettiin vasta vuonna 2018.

Nivalassa vietettyihin hautajaisiin osallistui muutamia Hautamäen jalasjärveläisiä sukulaisia, muun muassa Päivi ja Olavi Samppala. Aate Matias Hautamäki oli Päivi Samppalan paapan nuorin veli.

–Aaten löytymistä voi pitää monien sattumien summana. Oli onnea, että hänet löydettiin näin pitkän ajan jälkeen. Tuntuu koskettavalta saada hänet kotimaan multiin, sanoo Aate Matias Hautamäen vanhimman veljen tyttärentytär Päivi Samppala (o.s. Sievi). Hänen vanhempansa ovat Rauha (o.s. Ventelä) ja Viljo Sievi.

Samppala sanoo olevansa onnellinen myös Aaten pojan Kalevi Kannuksen puolesta.

–Hän joutui odottamaan tietoa isänsä kohtalosta 80 vuotta.

Siunaustilaisuuden järjestelyistä vastasivat Nivalan seurakunta ja Puolustusvoimat. Hautajaiset pidettiin sotilaallisin kunnianosoituksin. Muistotilaisuudessa esiintyi muun muassa Matti Kohtamäen johtama Jalasjärven Veteraanikööri.

Juuret Ratikylässä

Samppalat olivat mukana hautajaisten jälkeen pidetyssä sukutapaamisessa. Aate Matias Hautamäen sukujuuret yltävät Jalasjärvelle, sillä hänen vanhempansa Liisa Ventelä (o.s. Räikkälä, Jalasjärvi) ja Anshelm Ventelä (Parkano) asuivat Hirvijärven Ratikylässä Liisan kotitilalla, jonka nimi oli Hautamäki.

Siihen aikaan ihmisiä kutsuttiin usein tilan nimellä, ja Liisa ja Anshelm ottivat sukunimekseen Hautamäki. Heille syntyi Jalasjärvellä kolme lasta, Hulda, Herman ja Susanna.

–Hulda ja Herman olivat kaksoset. Herman oli minun paappani, selvittää Päivi Samppala.

Liisan vanhemmat Anna ja Salomon Räikkälä ostivat tyttärensä perheelle Nivalasta maatilan. Maa oli siellä edullista ja se oli helposti raivattavissa. Nivalaan oli myös suora junayhteys Kurikasta, jossa lastattiin hevosvehkeet junan kyytiin. Tyttäret Hulda ja Susanna lähtivät vanhempiensa kanssa Nivalaan, tosin Susanna palasi aikuisiällä Jalasjärvelle.

–Herman, minun paappani, jäi silloin pikkupoikana Jalasjärvelle mummunsa ja paappansa hoiviin. Hänestä tuli myöhemmin Ratikylän Ventelän talon isäntä, muistelee Samppala 1.9.1887 syntynyttä isoisäänsä.

Nivalassa Liisa ja Anshelm Hautamäen perheeseen syntyi lisää lapsia. Heistä nuorin oli Aate Matias Hautamäki, joka oli syntynyt 8.2.1916.

–Hän oli paappani nuorin veli.

Rippikoulussa Jalasjärvellä

Anshelm kuoli Nivalassa vuonna 1928, kun perheen kuopus Aate oli 12-vuotias. Nivalassa on ollut silloin katovuosi.

–Paappani eli Aaten vanhin veli Hermanni ja vaimonsa Heta-Liisa Ventelä halusivat silloin Aaten Jalasjärvelle.

Poika kävi rippikoulun Jalasjärvellä vuonna 1932. Sukuseuralla on olemassa valokuva rippikoulutodistuksesta.

Jossain vaiheessa rippikoulun jälkeen Aate Hautamäki palasi Nivalaan, josta hän muutti syksyllä 1936 Iitin Mankalankoskelle, jossa Aate meni töihin Virtalan taloon. Hän tapasi myös Nivalasta lähtöisin olevan Tyyne Kannuksen, ja heille syntyi vuonna 1937 poika Kalevi Kannus. Lapsuutensa äitinsä sisaren perheessä Nivalassa viettänyt Kannus oli 3-vuotias, kun hänen isänsä katosi sodan melskeissä.

Iitissä Aate meni vuonna 1938 armeijaan Viipuriin, joka kuului vielä tuohon aikaan Suomelle.

Kentälle jäi 32 suomalaista

Talvisodan syttyessä Aate Hautamäki puolusti muiden sotilaiden rinnalla Suomea, kunnes hän kaatui helmikuussa 1940 Karjalan kannaksella Punnuksen kylässä puna-armeijan suurhyökkäyksessä. Taistelukentälle jäi 32 suomalaissotilasta. Hänet siunattiin 1.9.1940 Nivalan sankarihautausmaalle kentälle jääneenä.

Suomalaiset sotilaat yrittivät etsiä Hautamäkeä ja muita hänen kanssaan kadonneita sotilaita jatkosodan aikana, mutta heitä ei löydetty. Epäiltiin, että sotilaat olisivat Punnuksen koulun pihassa sijaitsevassa kaivossa, joka oli täytetty maalla.

Monien vaiheiden ja etsintöjen jälkeen jäänteet löytyivät vuonna 2018. Tuntolevyn ja DNA-tutkimukset varmistivat, että kyseessä oli Hautamäki. Nyt hän on päässyt kotiseurakunnan multaan.