Kartoittajalla on oma käsiala

Terhi Rintala

Pirunpesän alueesta Jalasjärven Ylivallissa tehtiin karttaa edellisen kerran kymmenisen vuotta sitten. Kartoittaja Timo Hoskari sanoo, että mitään aikamääriä kartan uusimiselle ei sinänsä ole.

– Kymmenen vuotta on aika tyypillinen, sillä siinä ajassa muuttuu paitsi maasto myös tapa jolla karttaa tehdään. Kuvausohjeisiin tulee teknisiä muutoksia.

Jonkinasteisia päivityksiä tehdään vuosittain.

– Kartta olisi hyvä käydä läpi, kun ratamestari vie iltarasteja varten rastit maastoon. Samalla voi arvioida, onko alueen kartta ajan tasalla.

Kartan pitää
olla luettava

Pirunpesältä kartoitetaan noin neljän neliökilometrin aluetta.

– Se on tyypillinen koko, sillä karttaa tulostettaessa se mahtuu yhdelle A4-kokoiselle paperille.

Kartta tulostetaan koossa 1: 10 000. Milli kartalla vastaa kymmentä metriä maastossa.

– Kartoittaja joutuu tekemään monia käytännön ratkaisuja. Kymmenen metrin matkalle voi mahtua rykelmä kiviä, jotka ovat vierekkäin. Jos jokaisen kiven merkitsee erikseen, rykelmä voi kartalla laajeta 100 metrin kiviröykkiöksi, Hoskari antaa esimerkin.

Kartantekijä voi kiertää samaa mäkialuetta useampaankin kertaan, kun miettii miten sen saa kuvattua parhaiten.

– Suunnistaja lähestyy paikkaa vain yhdestä suunnasta, joten on ajateltava asiaa monesta näkökulmasta.

Hoskari pyrkii siihen, että kartta on luettava.

– Minulle se on keskeinen tavoite. Karttaa tehdessä pitää yleistää, mutta sitä ei saa tehdä liikaa. Suunnistajilta tulee helposti palautetta, jos kartta ei ole tarpeeksi tarkka.

Suunnistajasta kartantekijäksi

Ammatikseen Timo Hoskari on laatinut karttoja nyt puolitoista vuotta. Sitä ennen hän toimi maatalousyrittäjänä Alavudella 30 vuoden ajan.

– Meillä oli 10 vuotta lypsykarjatila ja sen jälkeen 20 vuotta lihanautayhtiö. Kun löytyi innokas ostaja, kannatti myydä. Sekin helpotti ratkaisua, että lihanautoja ei kasvatettu kodin pihapiirissä.

Karttoja Hoskari on tehnyt harrastusmielessä parikymmentä vuotta – yleensä syksyisin, kun peltotyöt on tehty.

– Olin vähän yllättynyt, miten paljon töitä on päätoimiselle tekijälle. Seuroilla on omia kartoittajia, jotka saattavat päivittää karttoja, mutta muuten kartoittajia ei Etelä-Pohjanmaalta löydy paljon.

Kartantekijäksi päätyy yleensä suunnistamalla. Se on ollut Hoskarinkin reitti.

– Olen suunnistanut 7-vuotiaasta asti. Jukolan viestin olen juossut 39 kertaa. Nyt selkä ei enää salli sitä.

Iltarasteilla voisi käydä kävelemässä reitin läpi tai sitten voi ryhtyä kartoittajaksi.

– Kun teen karttaa, pääsen nauttimaan metsässä olemisesta. Kiropraktikko kielsi juoksemasta, eikä kartantekijän tarvitse.

Avokallio on herkkua

Kartoittaja hyödyntää ohjelmassa olevia symboleita, jotka näyttäytyvät suunnistajalle karttamerkkeinä. Hoskarilla on käytössä sveitsiläinen OCAD-ohjelma.

Maastokartoitus vie aikaa 20–50 tuntia neliökilometriä kohden riippuen maastosta. Pirunpesän alueella kartoittajalta kuluu aikaa noin 30 tuntia neliökilometriä kohden ja maastokartoituksen päälle toimistotyöt.

– Jos on pienipiirteistä maastoa, jossa on paljon korkeuseroja, tuntejakin tulee.

Karkeasti arvioiden yhteen alueeseen menee aikaa kuukauden verran.

– Tällainen avokallio kuin Pirunpesällä on mahtavaa kartoittaa. Se on herkkua kartantekijälle ja myöhemmin suunnistajalle.

Alueen eteläosassa on tiheikköä.

– Se on tämän kartan hitainta aluetta käydä läpi.

Hoskarin matkassa kulkevat maastokannettava ja gps. Ennen maastotyötä tilataan maanmittauslaitokselta karttoja ja ilmakuvia tausta-aineistoksi. Alueen vanhoista suunnistuskartoista saa hyvin lisätietoa.

– Jokaisella kartoittajalla on oma käsialansa. Se näkyy siinä, miten ilmaisee korkeuskäyrät. Ne voi kuvata karttaan monella eri tavalla. Tässä tulee parhaiten näkyviin kartoittajien taiteellinen luovuus.

Joskus ratkaisua voi joutua miettimään pidempään.

– Oikein hankala kohde kannattaa jättää seuraavaan päivään ja palata sitten katsomaan sitä uudelleen. Usein ratkaisu on jo muhinut mielessä siihen mennessä.