Kalajärvi Soi tänä vuonna päivän ajan

Kirsi Kuusisto

Elävä musiikki, aurinkoinen viikonloppu, järven ranta, tanssilava ja toisten seura – tästä kaikesta sai nauttia viime lauantaina pienimuotoisessa Kalajärvi Soi -tapahtumassa Peräseinäjoella. Tapahtuman järjestäjä Puskasoittajat ry oli nimennyt sen tällä kertaa nimellä ”Mini Kalajärvi”.

– Nimi tuli siitä, kun tapahtuma järjestettiin nyt vain yksipäiväisenä. Aikaisempina vuosina soitto on soinut jopa koko viikon. Tälläkin kertaa tosin puskasoitot soivat käytännössä eri puolilla aluetta jo eilen illalla, kertoi tapahtuman avannut ja juonnoista vastannut kauhajokelainen Birgitta Saarenpää SF Caravan -yhdistyksestä. Viime vuonna Kalajärvi Soi -tapahtumaa ei voitu koronan vuoksi järjestää.

Puskasoittajat ry:n sihteeri Leena Puro kertoi, että tapahtumaa oli kyselty paljon pitkin kesää. Se kannusti järjestäjiä toteuttamaan tapahtuman, vaikka sitten pienempimuotoisena. Lisäksi haluttiin antaa jokaiselle halukkaalle esiintymisen mahdollisuus.

Mini Kalajärvi helli varsinkin harmonikkamusiikin ystäviä, koska harmonikansoittajia oli tulossa Kalajärven Tanssipaviljongin lavalle esiintyjistä eniten. Toki estradi oli vapaa kaikille soittajille ja laulajille aamukymmenestä aina illan tansseihin saakka, joita tahditti muun muassa Jokipiin Harmonikkakerho Jalasjärveltä. Välillä laulettiin yhteislauluja Juhani ”Junnu” Korhosen vetämänä.

Iloa ja
heittäytymistä

Birgitta Saarenpään sanoin rakkaalla lapsella on monta nimeä, myös harmonikalla eli haitarilla eli kurtulla jne. Se myös taipuu moneen. Niinpä se sopi hyvin myös tapahtuman alkajaisiksi veisatun Suvivirren säestykseen. Säestyksestä huolehti karavaanareista koostuva ”Pertsa ja Kilut”, nurmolaisen Pertti Suokon mukaan nimetty soittajaporukka, joka esiintyy silloin, kun he tapaavat toisensa.

– Meillä esitysten ei tarvitse olla täydellisiä. Ajatuksena on heittäytyä ilolla mukaan, oli sitten soittaja, laulaja, tanssija tai kuuntelija, totesi Birgitta Saarenpää. Hän kiteytti avauksessaan myös musiikin merkitystä: musiikki on tunnetta, se voitelee sielua ja tuo terveyttä.

Koska Mini Kalajärvi oli hyvin vapaamuotoinen tapahtuma, ei vielä aamukymmeneltä tiedetty, kuinka monta esiintyjää lavalle tulisi nousemaan. Jo toisen tunnin aikana lavalla ilmestyi kuitenkin innokkaita soittajia pelkästä esiintymisen ilosta, ja myöhemmin musiikkia oli luvassa muun muassa huuliharpulla soitettuna. Yleisöllä oli tapahtumaan vapaa pääsy.

Pelimannit ottavat joukkoonsa

Karavaanareiden soittajien kokoonpanossa soitti haitaria Heikki Kuuppelomäki (73) Jalasjärveltä. Illemmalla oli tulossa toinen soittorupeama Jokipiin Harmonikkakerhon riveissä.

– Sain todellisen kipinän soittamiseen Lokakuun Loiskeet -tapahtumassa Lappajärvellä. Aloitin haitarinsoiton vanhana miehenä. Soittoharrastus antaa tosi paljon. On tullut ystäviä ja siitä saa aina mielihyvää, kun soitot menee yksiin. Meillä on karavaanareiden kanssa niin hyvä porukka ja syvät ystävyyssuhteet.

Haitarinsoiton innokkaana harrastajana ja haitareiden virittäjänäkin Heikki Kuuppelomäki mainitsee yhden tämänhetkisen huolen.

– Jalasjärvi on valtava musiikkipitäjä, mutta nuoria viisirivisten haitarien soittajia on harvassa. Heitä toivoisi mukaan enemmän. Pelimannit ottavat kyllä mielellään uusia soittajia joukkoonsa. Haitarilla pystyy luomaan tunnelmaa, kunhan soittajalla on tunne mukana ja soitto menee tahdilleen, totesi Heikki ja mainitsi omiksi suosikikseen slaavilaiset valssit.

Koska monet kesätapahtumat siirtyivät koronan vuoksi loppukesään, osui myös Mini Kalajärven kanssa samaan viikonloppuun useita lähialueen tapahtumia. Tämä verotti järjestäjien mukaan ainakin jonkin verran paikallisten pelimannien määrää.