Kotoisalle kirkolle

Terhi Rintala

Koskuen kyläkirkko seisoo kauniisti paikallaan Koskutjärven yläpuolella. Rukoushuoneeksi alunperin rakennettu tila saatiin valmiiksi syksyllä 1912. Käyttö oli alkuvuosina vähäistä, sillä lämmityslaitteiden puuttuessa siellä voitiin kokoontua vain kesäaikana.

Jalasjärven kirkkovaltuusto lunasti rukoushuoneen itselleen vuonna 1934. Seuraavana vuonna siitä tuli Koskuen kyläkirkko. Käytön lisääntyessä rakennuksen kunto koheni. Ympäristöä raivattiin talkoilla, ja taloa korjattiin muutenkin.

Kesällä 1947 aloitettiin ensimmäiset laajemmat korjaustyöt lähinnä kirkon sisällä. Kirkko sai ensimmäisen täydellisen sisämaalauksen, saarnastuolin ja merkittäviä parannuksia kirkonpenkkeihin.

Kun puitteet oli muuten saatu parempaan kuntoon, huomio kiinnittyi kirkon sisustukseen - ja etenkin siihen, että Koskuelta puuttui monia jumalanpalvelusta juhlistavia esineitä. Rukoushuone oli aikoinaan saatu alulle kyläläisten keräämillä varoilla. Nyt samoja keinoja käytettiin esineistön hankintaan.

Lahjoituksia
omalle kirkolle

Kun Koskuen kirkon esineistöön perehtyy tarkemmin, lahjoitettujen esineiden määrä kiinnittää huomiota. Lahjoituksia ovat tehneet yksittäiset ihmiset ja yhdistykset.

Maa- ja kotitalousnaiset ovat lahjoittaneet esimerkiksi kirkkotekstiilejä. Niistä viimeisimpiä on pääsiäisenä 1989 lahjoitettu messukasakka.

Kirkkotekstiilejä ovat valmistaneet myös yksityishenkilöt. Koskuen diakoniapiiri lahjoitti syksyllä 1978 kirkkoon kasteliinan, jonka oli valmistanut ja ommellut Vilma Pohjola. Sitä varten oli tehty pyöreä rasia, jonka oli lahjoittanut Aune Lintula.

Hopeiseen kastemaljaan on kaiverrettu teksti ” Seurakuntalaisten lahja v. 1955 kotoiselle Koskuen kirkolle.” Lahjoitus ajoittuu kirkon remontteihin. Ulkokuori foorattiin päältä ja kirkon pohjoispäätyyn rakennettiin eteinen. Samalla kirkko sai kellotapulin.

1950-luvun puolivälissä kirkkoon saatiin muitakin lahjoituksia. Loppiaisena 1956 Koskuen evankelinen nuorisoliitto lahjoitti kastemaljan jalustaksi enkelipatsaan. Sen oli veistänyt koskuelainen emäntä Helvi Nortula.

Alli Nummijoki kutoi vihkiryijyn, jonka Koskuen maa- ja kotitalousnaiset lahjoittivat kirkkoon. Sen lisäksi he lahjoittivat kaksi kukkavaasia alttarille.

Kirkossa näkyy myös koko seurakunnan alueella toteutettujen keräysten tuloksia. Vuonna 1947 Jalasjärvellä kerättiin rahaa Koskuen alttaritaulurahastoon. Saaduilla varoilla hankittiin kuvanveistäjä Johannes Haapasalolta pronssinen krusifiksi.

Varsinaisen alttaritaulun Koskuen kirkko sai vuonna 1998, kun sinne sijoitettiin Mikael Toppeliuksen pääkirkkoon aikanaan maalaama kaksiosainen alttaritaulu. Tummasävyinen taulu ei ensin miellyttänyt koskuelaisia, mutta kirkon sisämaalaus valaisi tilan. Taidehistoriallisesti arvokas alttaritaulu pääsi oikeuksiinsa.