A-
A+
Jalasjärvi-talo on rakennettu vuonna 1975 Jalasjärven kunnantaloksi.
Terhi Rintala
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginhallitus ja sitä ennen tekninen lautakunta ovat marraskuun aikana käsitelleet Jalasjärvi-talon kuntokartoitusta. Entinen Jalasjärven kunnantalo on rakennettu vuonna 1975, ja osa rakennustekniikasta on alkuperäistä.
Kuntoarvion lähtökohtana on ollut muodostaa kokonaiskäsitys kiinteistön nykyisestä kunnosta ja järjestelmiin kohdistuvista korjaustarpeista seuraavan 10 vuoden aikana.
Kiinteistön rakennustekniikan kunto vaihtelee rakenneosittain. Kiireisin merkittävä peruskorjaustarve kohdistuu vesikattoon. Se on vuodelta 1991 ja lähestyy elinkaarensa loppua. Raportissa todetaan, että vesikaton kokonaisvaltaiseen peruskorjaukseen on syytä varautua lähivuosina.
Tasakattoisella rakennuksella on tunnetusti omat ongelmansa. Jalasjärvi-talon vesikatot ovat loivasti sisäänpäin kallistettuja ja sisäänpäin viemäröityjä.
Kunnanvaltuuston salin eli nykyisen Jalasjärvi-salin kohdalla vesikatolla on harjamainen osuus, joka on tehty vanhan kattoikkunan paikalle noin vuonna 2009.
Mikäli vesikaton korjausta ei käynnistetä lähivuosina, tulee varautua voimakkaasti kasvavaan vesivahinkoriskiin.
Julkisivun pääkuntoluokka on tyydyttävä. Rakentamisajalle tyypillisesti tiilimuurauksen takana ei todennäköisesti ole toimivaa tuuletusväliä, jolloin mineraalivillaeristys voi kosteusvaurioitua esimerkiksi viistosateesta johtuvasta kastumisesta johtuen.
Vuonna 2017 uusittiin Jalasjärvi-talon ikkunat ja ulko-ovet. Kuntoraportissa arvioidaan, että ikkunoiden rakenneliittymien ilmatiiveys on todennäköisesti hyvä, mutta muutoin ulkoseinän sisäkuoren ilmatiiveys on todennäköisesti puutteellinen.
Ennen seuraavaa peruskorjausta kosteus- ja sisäilmateknisellä kuntotutkimuksella pitäisi selvittää ulkoseinärakenteiden kosteus- ja sisäilmatekninen kunto.
LVI-tekniikan osalta on raskaita korjaustarpeita jo noin viiden vuoden kuluessa. Kuntoraportissa suositellaankin, että kiinteistön kokonaisvaltainen peruskorjaus olisi taloudellisteknisesti suositeltavaa toteuttaa samassa yhteydessä.
Kaukolämmön ajokeskus on vuodelta 2017, mutta esimerkiksi kiinteistön LVI-putkistot sekä vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä 1970-luvun puolivälistä. Käyttövesi- ja viemäriverkostot sekä ilmanvaihtokoneet ovat ylittäneet tai ylittävät tarkastelujakson aikana teknisen käyttöikänsä.
Ilmanvaihtokoneiden tarkemman kunnon ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan selvittämiseksi raportissa suositellaan ilmanvaihtoteknistä kuntotarkastusta jo kymmenen vuoden tarkastelujakson alussa. Ilmanvaihtokanavistossa on mahdollisesti mineraalivillalla eristettyjä kanavaosia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmariskin.
Ilman laatuun vaikuttavat muutkin tekijät. Kellarien seinien ja alapohjien kosteusteknisisessä toimivuudessa ei nykytilanteessa havaittu merkittäviä puutteita. Rakenteiden ilmatiiviys on kuitenkin todennäköisesti heikko, ja sisäilman laatuun kohdistuvat riskit ja korjaustarpeet suositellaan selvittämään ennen peruskorjausta.
Myös kaikki sähkökeskukset ovat peräisin rakentamisajalta, vuodelta 1975. Korjaustarvetta alkaa olla lähes kaikissa sähköjärjestelmissä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jalasjärvi-talo on rakennettu vuonna 1975 Jalasjärven kunnantaloksi.
Terhi Rintala
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginhallitus ja sitä ennen tekninen lautakunta ovat marraskuun aikana käsitelleet Jalasjärvi-talon kuntokartoitusta. Entinen Jalasjärven kunnantalo on rakennettu vuonna 1975, ja osa rakennustekniikasta on alkuperäistä.
Kuntoarvion lähtökohtana on ollut muodostaa kokonaiskäsitys kiinteistön nykyisestä kunnosta ja järjestelmiin kohdistuvista korjaustarpeista seuraavan 10 vuoden aikana.
Kiinteistön rakennustekniikan kunto vaihtelee rakenneosittain. Kiireisin merkittävä peruskorjaustarve kohdistuu vesikattoon. Se on vuodelta 1991 ja lähestyy elinkaarensa loppua. Raportissa todetaan, että vesikaton kokonaisvaltaiseen peruskorjaukseen on syytä varautua lähivuosina.
Tasakattoisella rakennuksella on tunnetusti omat ongelmansa. Jalasjärvi-talon vesikatot ovat loivasti sisäänpäin kallistettuja ja sisäänpäin viemäröityjä.
Kunnanvaltuuston salin eli nykyisen Jalasjärvi-salin kohdalla vesikatolla on harjamainen osuus, joka on tehty vanhan kattoikkunan paikalle noin vuonna 2009.
Mikäli vesikaton korjausta ei käynnistetä lähivuosina, tulee varautua voimakkaasti kasvavaan vesivahinkoriskiin.
Julkisivun pääkuntoluokka on tyydyttävä. Rakentamisajalle tyypillisesti tiilimuurauksen takana ei todennäköisesti ole toimivaa tuuletusväliä, jolloin mineraalivillaeristys voi kosteusvaurioitua esimerkiksi viistosateesta johtuvasta kastumisesta johtuen.
Vuonna 2017 uusittiin Jalasjärvi-talon ikkunat ja ulko-ovet. Kuntoraportissa arvioidaan, että ikkunoiden rakenneliittymien ilmatiiveys on todennäköisesti hyvä, mutta muutoin ulkoseinän sisäkuoren ilmatiiveys on todennäköisesti puutteellinen.
Ennen seuraavaa peruskorjausta kosteus- ja sisäilmateknisellä kuntotutkimuksella pitäisi selvittää ulkoseinärakenteiden kosteus- ja sisäilmatekninen kunto.
LVI-tekniikan osalta on raskaita korjaustarpeita jo noin viiden vuoden kuluessa. Kuntoraportissa suositellaankin, että kiinteistön kokonaisvaltainen peruskorjaus olisi taloudellisteknisesti suositeltavaa toteuttaa samassa yhteydessä.
Kaukolämmön ajokeskus on vuodelta 2017, mutta esimerkiksi kiinteistön LVI-putkistot sekä vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä 1970-luvun puolivälistä. Käyttövesi- ja viemäriverkostot sekä ilmanvaihtokoneet ovat ylittäneet tai ylittävät tarkastelujakson aikana teknisen käyttöikänsä.
Ilmanvaihtokoneiden tarkemman kunnon ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan selvittämiseksi raportissa suositellaan ilmanvaihtoteknistä kuntotarkastusta jo kymmenen vuoden tarkastelujakson alussa. Ilmanvaihtokanavistossa on mahdollisesti mineraalivillalla eristettyjä kanavaosia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmariskin.
Ilman laatuun vaikuttavat muutkin tekijät. Kellarien seinien ja alapohjien kosteusteknisisessä toimivuudessa ei nykytilanteessa havaittu merkittäviä puutteita. Rakenteiden ilmatiiviys on kuitenkin todennäköisesti heikko, ja sisäilman laatuun kohdistuvat riskit ja korjaustarpeet suositellaan selvittämään ennen peruskorjausta.
Myös kaikki sähkökeskukset ovat peräisin rakentamisajalta, vuodelta 1975. Korjaustarvetta alkaa olla lähes kaikissa sähköjärjestelmissä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jalasjärvi-talo on rakennettu vuonna 1975 Jalasjärven kunnantaloksi.
Terhi Rintala
Terhi Rintala
Kurikan kaupunginhallitus ja sitä ennen tekninen lautakunta ovat marraskuun aikana käsitelleet Jalasjärvi-talon kuntokartoitusta. Entinen Jalasjärven kunnantalo on rakennettu vuonna 1975, ja osa rakennustekniikasta on alkuperäistä.
Kuntoarvion lähtökohtana on ollut muodostaa kokonaiskäsitys kiinteistön nykyisestä kunnosta ja järjestelmiin kohdistuvista korjaustarpeista seuraavan 10 vuoden aikana.
Kiinteistön rakennustekniikan kunto vaihtelee rakenneosittain. Kiireisin merkittävä peruskorjaustarve kohdistuu vesikattoon. Se on vuodelta 1991 ja lähestyy elinkaarensa loppua. Raportissa todetaan, että vesikaton kokonaisvaltaiseen peruskorjaukseen on syytä varautua lähivuosina.
Tasakattoisella rakennuksella on tunnetusti omat ongelmansa. Jalasjärvi-talon vesikatot ovat loivasti sisäänpäin kallistettuja ja sisäänpäin viemäröityjä.
Kunnanvaltuuston salin eli nykyisen Jalasjärvi-salin kohdalla vesikatolla on harjamainen osuus, joka on tehty vanhan kattoikkunan paikalle noin vuonna 2009.
Mikäli vesikaton korjausta ei käynnistetä lähivuosina, tulee varautua voimakkaasti kasvavaan vesivahinkoriskiin.
Julkisivun pääkuntoluokka on tyydyttävä. Rakentamisajalle tyypillisesti tiilimuurauksen takana ei todennäköisesti ole toimivaa tuuletusväliä, jolloin mineraalivillaeristys voi kosteusvaurioitua esimerkiksi viistosateesta johtuvasta kastumisesta johtuen.
Vuonna 2017 uusittiin Jalasjärvi-talon ikkunat ja ulko-ovet. Kuntoraportissa arvioidaan, että ikkunoiden rakenneliittymien ilmatiiveys on todennäköisesti hyvä, mutta muutoin ulkoseinän sisäkuoren ilmatiiveys on todennäköisesti puutteellinen.
Ennen seuraavaa peruskorjausta kosteus- ja sisäilmateknisellä kuntotutkimuksella pitäisi selvittää ulkoseinärakenteiden kosteus- ja sisäilmatekninen kunto.
LVI-tekniikan osalta on raskaita korjaustarpeita jo noin viiden vuoden kuluessa. Kuntoraportissa suositellaankin, että kiinteistön kokonaisvaltainen peruskorjaus olisi taloudellisteknisesti suositeltavaa toteuttaa samassa yhteydessä.
Kaukolämmön ajokeskus on vuodelta 2017, mutta esimerkiksi kiinteistön LVI-putkistot sekä vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä 1970-luvun puolivälistä. Käyttövesi- ja viemäriverkostot sekä ilmanvaihtokoneet ovat ylittäneet tai ylittävät tarkastelujakson aikana teknisen käyttöikänsä.
Ilmanvaihtokoneiden tarkemman kunnon ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan selvittämiseksi raportissa suositellaan ilmanvaihtoteknistä kuntotarkastusta jo kymmenen vuoden tarkastelujakson alussa. Ilmanvaihtokanavistossa on mahdollisesti mineraalivillalla eristettyjä kanavaosia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmariskin.
Ilman laatuun vaikuttavat muutkin tekijät. Kellarien seinien ja alapohjien kosteusteknisisessä toimivuudessa ei nykytilanteessa havaittu merkittäviä puutteita. Rakenteiden ilmatiiviys on kuitenkin todennäköisesti heikko, ja sisäilman laatuun kohdistuvat riskit ja korjaustarpeet suositellaan selvittämään ennen peruskorjausta.
Myös kaikki sähkökeskukset ovat peräisin rakentamisajalta, vuodelta 1975. Korjaustarvetta alkaa olla lähes kaikissa sähköjärjestelmissä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely