Seinäjoki käänsi
talouden plussalle

Jari Vierula

– Tämä ei ole leikkaus eikä kuppausbudjetti, vaan torjuntavoitto poikkeuksellisissa oloissa. Talousarvioehdotus ei sisällä veronkorotuksia eikä lomautusten kautta haettavia säästöjä, sanoivat kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä ja rahoitusjohtaja Mika Itänen ensi vuoden talousarvioehdotuksen julkistamistilaisuudessa.

Talousarvion laadinnan lähtökohtana oli tasapainoisen tuloksen saavuttaminen, jossa kovalla työllä myös onnistuttiin. Tilikauden tulos on 149 900 euroa plussalla ja vuosikate 22,7 miljoonaa euroa. Se kattaa poistot sataprosenttisesti.

Epävarmoista oloista huolimatta Seinäjoki katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Kasvu ja kehitys on jatkunut kuluvana vuotena ja asukasluvun kasvuarvio on noin 500 asukasta.

– Seinäjoki on edelleen elinvoimainen ja kasvava kaupunki, jonka palvelut ovat maan huippua. Lähtökohtamme ensi vuodelle ovat strategian ja toteutuneen kehityksen johdosta hyvät, painottaa Kiiskilä.

Rahoitusjohtaja Mika Itäsen mukaan taloudessa pysytään oikealla suunnalla, kun toimintakate kasvaa maksimissaan kaksi prosenttia. Talousarvioehdotuksessa toimintakatteessa (373 milj. e) on kasvua tilinpäätösennusteeseen vain 0,6 prosenttia.

Verotuloissa saatiin tänä vuonna 4,0 miljoonan euron parannus, kun valtionosuus kasvoi korona-avustusten johdosta. Talousarvioehdotuksessa verotulot on arvioitu realistiselta pohjalta.

– Nyt eletään valtakunnan ja Euroopankin tasolla taantumassa ja koronan aiheuttamassa epävarmuudessa. Verotulot on arvioitu realistisesti eikä toiveiden tynnyristä, Itänen sanoi.

Seinäjoen kokonaislainamäärä on yhteensä 343,9 miljoonaa euroa. Lainamäärä on 5 299 euroa asukasta kohden. Ensimmäistä kertaa vuosiin ennakoitu lainamäärä laskee per asukas, laskua on 14 euroa asukasta kohden.

Investoinnit aisoihin

Kasvukaupunki investoi edelleen voimakkaasti, mutta huippuvuosia maltillisemmin. Investoinnit ovat ensi vuodelle yhteensä 28,3 milj. euroa, kun huippuvuosina investointitahti on ollut jopa 50 miljoonan euron hujakoilla.

– Investoinneissa onnistuttiin pysymään tavoitteessa, joka on alle 30 miljoonaa euroa.

Suurimmat investointimenot ovat talonrakentamisessa (10,0 milj. e) ja kadunrakentamisessa (8,3 milj. e). Suurimmat yksittäiset talonrakennusinvestoinnit ovat Seinäjoen yhteiskoulun Honkavaaran korvaavat tilat ja liikuntahalli (3,0 milj. e) ja Kertunlaakson koulun valmistuminen (2,2 milj. e). Nurmo-talon peruskorjaus nielee 1,3 milj. e.

Peräseinäjoen investoinnit

Peräseinäjoelle on talousarviossa herunut Terästalon IV ja automaatioon 200 000 euroa sekä nuorisotalo Dixin pihamaahan 50 000 euroa, Peräseinäjoen keskuskeittiön yhdistelmäuuni ja padat 94 000 euroa, Alaviitalan koulun yhdistelmäuuni 15 000 euroa, Kalajärven matkailualueen puistotoimet 20 000 euroa.

Torjuntavoitto epävarmana aikana

Kaupunginjohtaja Kiiskilä summaa ensi vuoden talousarvioehdotuksen torjuntavoitoksi näinä poikkeuksellisina aikoina. Seinäjoki tekee tänä vuonna alijäämäisen tuloksen kuten edellisvuosinakin.

Talousarvioehdotuksessa kaupunkilaivan kokka on kuitenkin saatu käännettyä kohti ylijäämäistä tuloskehitystä.

– Tavoite on saada talous kestävälle pohjalle myös pidemmälle ajalle. Mikäli hyvä kehitys saadaan pidettyä suunnitelmavuosina 2022–24, niin kaupungin velkaantuminen saadaan taittumaan. Kun talous on kunnossa, voidaan myös kaupunkilaisia ja yrityksiä palvella parhaiten.

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion loka-marraskuussa ja valtuustoon asia etenee 9. marraskuuta.