Lahnaa ja särkeä nousi tonnikaupalla

Jari Vierula

Jalasjärven Hirvijärvestä ja Jalasjärvestä nousi viime viikolla varsinainen Pietarin kalansaalis, kun järviä hoitokalastettiin nuotalla. Nuottaa vetivät Arto Hautala ja Aulis Kiiskillä lestijärveläisestä hoito- ja tehokalastuspalveluja tarjoavasta yrityksestä, mukana oli Jalasjärven kalastuskunnasta Marko Raja.

Arto Hautala sanoi pohjanuotan mitoiksi 300 metriä x 6 metriä, eli nuotta yltää reippaasti pohjaan asti. Hoitokalastuksen pääkohteena ovat särkikalat, eli lahna ja särki. Ja niitä Hirvijärvessä ja Jalasjärvessä riittää.

– Hirvijärvestä nousi nyt ensimmäisellä nuotanvedolla noin 1 600 kiloa särkikalaa. Vielä on tarkoitus tehdä toinen nuotanveto.

Jalasjärvessä hoitokalastus
on jo tehonnut

Jalasjärvestä oli eilispäivänä vedetty nuotalla 1 100 kiloa särkikalaa. Se on kuitenkin pieni määrä siihen verrattuna, mitä Jalasjärvestä nousi viime syksynä.

– Silloin nuottasaalis oli yli 7 000 kiloa. Aivan selkeästi särkikalakanta on sittemmin Jalasjärvestä vähentynyt.

Kalakanta Jalasjärvessä ja Hirvijärvessä ei ole pelkkää särkikalaa, sillä nuotalla nousi veneeseen myös isoja kuhia, haukia ja ahvenia. Hautala kertoi, että Hirvijärven ensimmäisestä nuotanvedosta päästettiin takaisin järveen kuhaa ja haukea molempia 70 kappaletta. Jalasjärvestä on noussut melkoisia kuhanvonkaleita.

Hoitokalastuksen lähtökohtana on nimenomaan särkikalojen poistaminen vesistöstä ja se kaikkein tärkein poistettava on lahna. Lahna elää järven pohjamudassa, jota se torvimaisella suullaan tonkii ja imee ravinnokseen pohjaeläimiä.

– Olemme tehneet hoitokalastuksia ympäri Suomea. Mihin tahansa järveen nuotta lasketaan, niin kyllä lahnaa ja särkeä nousee.

Valtaosa särkikaloista saatava pois

Särkikalaston vähentäminen rehevöityneessä järvessä voi johtaa näkösyvyyden kasvuun, sekä fosforikuormituksen ja leväkukintojen vähenemiseen. Jotta vedenlaatua pystytään parantamaan, pitäisi järven särkikalastosta saada valtaosa (75 %) pyydettyä pois.

Jalasjärven kalastuskunnan puheenjohtaja Jari-Pekka Korhonen oli seuraamassa Hirvijärvellä nuotanvetoa. Hän kertoi kalastuskunnan olevan työntilaaja, mutta rahoitus saadaan Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.

– Jos se Jalasjärven kalastuskunnasta olisi kiinni, niin hoitokalastusta tehtäisiin joka kesä. Katsotaan nyt, jos tulevaisuudessa myös Madesjärvellä päästäisiin tekemään tehokalastusta, hän suunnitteli.