Kurikan valtuusto pohti JIK:n taloudellista tilannetta ja osakeomistuksiaan

Terhi Rintala

Näinä aikoina valtuustojen puheenvuorot ympäri Suomen muistuttavat pitkälti toisiaan. Kuntasektori on lujilla ja huono ennustettavuus vaikeuttaa ensi vuoden talousarvion tekemistä. Lomautusten ja varovaisen kuluttamisen myötä kuntienkin verokertymät pienenevät.

Kurikan valtuuston puheenaiheet ovat jo pitkään kiertyneet talouden ympärille. Siihen on kolme suurta syytä. JIK:n rahatarpeet ja investointien myötä tapahtuva kaupungin velkaantuminen puhuttavat jo sellaisinaan. Kolmantena kestoaiheena on kaupungin osakesalkku. Tai oikeammin se, mitä sille pitäisi tehdä vai pitäisikö tehdä mitään.

Näiden aihepiirien ympärillä käytiin keskustelua jälleen maanantaina, kun Kurikan kaupunginvaltuusto kokoontui.

JIK:n alijäämiin kolme miljoonaa

JIK:n talousjohtaja Arvi Snäll kävi esittelemässä kuntayhtymän alkuvuoden tilannetta. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana toteutui hieman yli puolet koko vuoden suoritetavoitteista. Tällä hetkellä ennuste on, että JIK tehnee yli 7 miljoonaa alijäämäisen tuloksen.

– Ennusteeseen sisältyy aina paljon epävarmuuksia. Esimerkiksi Korona-kriisin jatkuminen syksyllä 2020 aiheuttaa sekä suoria että epäsuoria kuluja, joita nyt on vaikea arvioida.

Kotoplassin lakkauttamisen myötä palveluseteliasumisen kustannukset etenkin kanta-Kurikan alueella ovat nousseet. Valtuutettu Mervi Kujanpää-Mannila (kesk.) kaipasi tarkempia tietoja asiasta, mutta niitä ei ollut antaa. JIK:n suunnasta luvattiin palata asiaan myöhemmin.

Valtuutettu Merja Latvala (kd.) kysyi, miten Kurikka valvoo ikäihmisten hoitoa ja hoitajamitoitusta.

– Valvonta on JIK:n vastuulla. Oikea henkilö vastaamaan tähän olisi ikääntyneiden palvelujohtaja. AVI suorittaa tarkastuksia ja sen lisäksi meillä on omaa tarkastustoimintaa, selvitti vt. johtaja Hilkka Hakala.

Kurikka kattaa vuosina 2018–2019 kertyneitä JIK:n alijäämiä reilulla kolmella miljoonalla. Ilmajoen osuus alijäämistä on noin 1,5 miljoonaa euroa.

– Tästä on oltu tietoisia jo ainakin puoli vuotta. JIK:llä oli jo vakava kassakriisi. Näillä maksuilla JIK:n kassa kestänee alkukesään, arvioi Kurikan vs. talousjohtaja Petri Lammassaari.

Monia muutoksia

Valtuusto kävi läpi myös kaupungin talousarvion toteutumista alkuvuoden aikana. Vs. talousjohtaja Petri Lammassaari kommentoi alkuvuoden tilannetta hankalaksi, kun muutoksia tuli muutosten perään.

– Vasta kesäkuussa kuntien valtionosuuksia alettiin nostaa. Heiluri on ollut iso, 4-6 miljoonaa, joten ennustettavuus on ollut heikkoa.

Alkuvuoden aikana on lyhennetty 4,7 miljoonaa pitkäaikaisia lainoja. Lainatilanteen paranemisen keskeinen syy on ollut se, että suunniteltuja investointeja ei ole päästy aloittamaan.

Tämän vuoden tilinpäätöksessä varaudutaan jo JIK:n tämänvuotisten alijäämien kattamiseen.

Osakkeita ei hajauteta

Valtuusto päätti äänin 39-3, että Kurikan kaupungille laaditaan sijoitussuunnitelma ja mahdolliset ylimääräiset osingot uudelleensijoitetaan osakkeisiin. Jari Isohellan (kok.) lopulta muotoilemaa ehdotusta kannattivat Merja Latvala, Heidi Pihlaja, Martti Alkula, Olavi Kandolin ja Mikko Säntti. Vastaan äänestivät Voitto Parkkonen, Margit Parkkamäki ja Juhani Mäki. Jorma Varpula äänesti tyhjää.

Äänestystä edelsi pitkä keskustelu siitä, mitä Kurikan 200 miljoonan euron osakeomaisuudelle pitäisi tehdä. Osakesalkkua ei hajauteta. Sijoitussuunnitelmaa esitellyt vs. talousjohtaja Petri Lammassaari piti keskeisenä, että omistaja tietää riskinsä ja sen, mistä päättää.

– Sijoittaminen uusiin osakkeisiin perustuisi samanlaiseen ajatteluun kuin tälläkin hetkellä eli sijoituskohteet olisivat samankaltaisia. Kahden prosentin tuottovaade on kuitenkin kova tavoite negatiivisten korkojen maailmassa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rami Ala-Nisula (kesk.) linjasi Kurikan toimintamallia.

– Me ollaan omistajia eikä sijoittajia.

Valtuutettu Aku Autio (kok.) kaipasi sijoitussuunnitelmaan linjauksia siitä, millä tavoin toimitaan.

– Ei näitä asioita pidä tunteella ajatella. Tässä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten rahoista.