Olen ollut jokamoisissa hommissa

Jalasjärven Ylivallissa pitkään asunut Feeliks Haanpää täytti syyskuun ensimmäisenä perjantaina sata vuotta. Pyöreitä vuosia juhlistettiin Haanpään nykyisessä asuinpaikassa Iloniemenkodissa, jossa suureen saliin kannettiin kakkukahvit pöytään vieraiksi saapuneille sukulaisille ja ystäville.

Syntymäpäivävieraat pitivät juhlissa koronan vuoksi kertakäyttömaskeja, mutta se ei tunnelmaa latistanut. Pojan perheen lisäksi suvun vanhinta piipahti onnittelemassa joukko muitakin sukulaisia.

Sotavuodet kaukopartiossa

Haanpää on kotoisin Jalasjärven Ylivallista. Hän on asunut siellä suuren osan elämästään, mutta välillä on tullut kierreltyä muuallakin.

–Koko Suomen olen aikanaan kiertänyt ja sodan aikana puoli Venäjääkin, muisteli hyväkuntoinen Haanpää syntymäpäivänään.

Sotareissulla Haanpää sanoo olleensa yhteensä kolme vuotta ja 11 kuukautta.

–Olin kaukopartioporukassa, joka kiersi ympäri sota-aluetta Pohjois-Suomea myöden syrjäisissäkin paikoissa. Jalkaväkijoukoissa en ollut koskaan.

Uusi tupa ja
muita rakennuksia

Sotien jälkeen Feeliks Haanpää löysi kotikylästä puolisokseen Tyynen (o.s. Autio). Pariskunta meni naimisiin vuonna 1946 ja asettui asumaan vaimon kotikonnuille Autionmaahan.

Naimisiinmenon jälkeen elämässä riitti vipinää ja vilskettä rakentamisen parissa, kun Feeliks ja Tyyne rakensivat asuinpaikalleen uuden tuvan ja muut piharakennukset.

–Rakennettiin kotia ja tehtiin metsäkauppoja, Haanpää muistaa.

Avioparin perheeseen syntyi yksi poika, Vilho Haanpää.

– Vietimme Elsa-vaimon kanssa 50 vuotta Tampereella, mutta eläkepäiville muutimme tänne Jalasjärvelle. Tyttäremmekin asuu nyt Jalasjärvellä, kertoo isänsä satavuotispäivää juhlistamassa ollut Vilho Haanpää.

Leipää pöytään pienistä palasista

Työkseen Feeliks Haanpää on tehnyt pääasiassa metsätöitä, mutta polun varrelle mahtuu muitakin työtehtäviä. Vakituista työpaikkaa hänellä ei ole ollut, vaan leipä perheen pöytään on kertynyt sekatyömiehenä pienistä palasista.

–Olen ollut vähän jokamoisissa hommissa.

Metsätöissä tulivat tutuiksi kaikenlaiset metsänhoitotyöt istutuksesta puiden leimaamiseen ja kaatamiseen. Joskus hän oli töissä myös kivimurskalla. Kotona Tyyne-vaimo piti huolta muutamasta lehmästä, sioista, lampaista ja hevosesta.

Haanpään elämä muuttui vuonna 1996, jolloin hänen vaimonsa kuoli. Leskimies eleli vielä parikymmentä vuotta omassa kodissaan Ylivallissa, ennen kuin muutti vuonna 2016 Iloniemenkotiin.

Nykyisessä maailmanmenossa Haanpäätä harmittaa lähinnä se, että kaupat katoavat kylistä.

– Ennen vanhaan Ylivallissa oli kolme kauppaa, kaksi koulua, posti ja pankki. Nyt ei ole ainuttakaan Ylivallissa, Alavallissa eikä Hirvijärvellä. Kauppaankin piti lähteä Ylivallista kolmenkymmenen kilometrin päähän kirkonkylään, päivittelee mies nykyistä maailmanmenoa.

Hänellä ei ole ajokorttia, mutta kotona asuessaan Haanpää kulki kauppareissuilla muutaman kerran viikossa palvelukyydeillä.

Hoitajat hoitavat
hyvin yötä päivää

Feeliks Haanpää kuvailee elämän olleen moninaista. Välillä arki on sujunut omalla painollaan, toisinaan on ollut vaikeampia aikoja.

–Ennen sotia maailma oli ihan hyvässä mallissa. Sotien jälkeen oli aika heikkoa, mutta nykyään ollaan hyvässä mallissa taas.

Vaimonsa kuoleman jälkeen hän sanoo viettäneensä pitkät ajat yksikseen ennen muuttoa Iloniemenkotiin. Haanpää sanoo viihtyneensä Iloniemenkodissa hyvin.

–Täällä vanhuksia kohdellaan hyvin ja hoitajat hoitavat yötä päivää. Petipotilaitakin syötetään ja juotetaan. Hoitajat tekevät työnsä hyvin.

Vertailukohtiakin löytyy. Haanpäälle on jäänyt mieleen vierailu silloisessa vaivaistalossa, kun hän oli vasta kymmenenvuotias pojankoltiainen.

–Vaivaistalon ajoista ei kannata puhua mitään. Siellä oli vilua ja nälkää. Paljon on muuttunut yhdeksässäkymmenessä vuodessa siitä, kun olin itse kakara. Täällä hoito on sataprosenttista, ei minkäänlaista murehtimista asiasta.

Penkkiurheilua

Feeliks Haanpäällä on ikää nyt toistasataa vuotta. Poika Vilho Haanpää arvioi isänsä olevan fyysisesti hyvässä kunnossa, vaikka sydämen pitää oikeassa rytmissä tahdistin. Muisti pelaa, mutta kuulon avuksi tarvitaan kuulolaitetta.

Iloniemenkodin arki täyttyy tavallisista askareista. Nuorempana Haanpää seurasi mielellään urheilutapahtumia ja hiihtokilpailuita, mutta nykyään niiden seuraaminen on jäänyt. Nyt kiinnostavat lähinnä uutistapahtumat ja säätila.

Matkan varrella harrastuksiin ovat kuuluneet myös kalastus ja metsästys, jotka toivat samalla perheelle ruokaa pöytään.

Katja Korkiakoski