Ritva Aittasalo oli Jalasjärven uimahallin ensimmäinen työntekijä

Terhi Rintala

Kun Jalasjärven uimahallilla juhlittiin lauantaina 50-vuotista taivalta, ensimmäisten kakkukahveille saapuneiden joukossa oli Ritva Aittasalo.

– Tottakai tultiin, kun olin aikoinaan ensimmäinen Jalasjärven uimahalliin valittu työntekijä.

Isännöitsijänä toimi Henry Virtanen. Uimavalvojiksi valittiin Arja Junttila ja Tuure Rajaniemi. Baarissa työskentelivät myös Irene Vuorela ja Aino Salovaara. Siivoojana oli Aino Ala-Aho.

Uimataito tärkeä

Kesällä 1970 uimahallille haettiin vastaavaa baarinhoitajaa. Tehtävään valittiin Ritva Aittasalo.

– Silläkin ehkä oli merkitystä, että minulla oli hyvä uimataito. Se ei ollut siihen aikaan mikään itsestäänselvyys.

Emännän tehtäviin kuului myös uimavalvonta. Heikolla uimataidolla ei olisi pelastettu ketään.

– Onneksi vaaratilanteita ei ollut kertaakaan. Valppaana piti kuitenkin olla, että mitään ei satu.

Ritva Aittasalo oppi itse uimaan lapsuudessaan Virroilla, mistä hänen äitinsä oli kotoisin.

– Äiti oli hyvä uimaan ja piti huolen siitä, että mekin opimme. Vesistöjen keskellä kasvaneelle ne taidot olivat tärkeitä.

Kirkonkylä muuttuu

Vuosi 1970 oli Jalasjärven keskustassa monella tavalla merkittävä. Saman kesän aikana Säästöpankin kiinteistössä avattiin vierekkäin legendaarinen ravintola Antura ja Jalasjärven uimahalli.

– Säästöpankin johtaja Mauno Kentta oli ideanikkari, jonka vaikutus näkyi koko pitäjässä.

Ryhdyttiin rakentamaan ns. säästöpankinmäkeä eli uimahallin alapuolella olevaa kerrostaloaluetta. Jalasjärven kunnantalona palveli vielä niinä vuosina Vilhola. Uusi kunnantalo valmistui vasta vuonna 1975.

Uimahalli käynnistyi osakeyhtiönä, jonka osakkeita kaupattiin pitkin pitäjää. Muuten sen toteutuminen tuskin olisi ollut mahdollista vielä vuonna 1970.

– Kun Jalasjärven uimahalli aloitti, ei niitä vielä ollut paljon. Ei ollut ketään, jolta olisi voinut kysyä, miten teidän uimahallissa on toimittu. Monia asioita joutui ratkaisemaan omin päin, Ritva Aittasalo sanoo.

Seuraavina vuosina uimahalleja ryhdyttiin rakentamaan pitkin maakuntaa.

Uimaan ja saunaan

Hygienia oli tärkeää.

– Kaikki altaan reunatkin pyyhittiin päivittäin aamusiivouksessa. Halli ja pesutilat pidettiin siisteinä. Talonmiehet Lauri Vuorela ja Väinö Koivula ottivat joka päivä näytteitä fluoripitoisuudesta. Tarpeen mukaan lisättiin.

Koululaisuinnit käynnistyivät heti syyskuussa 1970. Lumiahon autot toivat koululaisia kaksi kertaa päivässä.

– Sitä ennen Jalasjärvellä oli järjestetty uimakouluja luonnonvesissä. Suuri osa lapsista ja nuorista ei osannut uida tai ainakaan uimataito ei ollut hyvä. Koululaisuintien myötä uimataito alkoi kohentua kaikilla.

Uimahallilla oli myös toinen merkittys kuntalaisille.

– Kaikilla ei ollut omaa saunaa tai se ei ollut hyväkuntoinen. Uimahallille tultiin perheittäin saunomaan kerran viikossa. Osa perheestä ui samalla, mutta eivät aina kaikki.

Ritva Aittasalo sanoo, että uimahallin valmistumisen myötä siitä tuli koko perheen harrastuspaikka.

– Uimaan tultiin perheittäin. Samalla aikuistenkin uimataidon kehittymiselle tuli mahdollisuus, kun lapset halusivat uimaan.

Koululaisuinteja ja uimakouluja

Uimahallin baarissa soi levyautomaatti ja pelattiin 50 pennin pajatsoa. Moni kävi kahvilla, vaikka ei uimaan tullutkaan.

– Uimahalli oli auki kuutena päivänä viikossa ja aukioloajat olivat pitkiä. Kävijämäärä kasvoi tasaisesti. Siitä huomasi, että uusi uimahalli oli ihmisille tärkeä asia.

Koululaisuintien lisäksi Jalasjärven kunta alkoi järjestää kesäisin uimakouluja, joissa uimataitoja opetettiin lapsille. Aittasalon tyttäret Vuokko ja Minna-Kaisa olivat kesän 1976 kesätöissä uinninvalvojina.

– Omaa uimataitoa oli jo entuudesta, mutta kyllä se uimahallilla vahvistui, Minna-Kaisa Aittasalo tiivistää.

Ritva Aittasalo oli kymmenisen vuotta töissä uimahallilla. Osan siitä ajasta hän työskenteli myös seinän toisella puolella Anturassa.

– Päivät venyivät pitkiksi, mutta työ oli mielenkiintoista.