A-
A+
Terhi Rintala
Jalasjärven uimakoulut järjestettiin tänä kesänä turvallisuusnäkökulma edellä. Lapsia oli mukana vähemmän, uimakoulua pidettiin vain kolmena päivänä viikossa ja sisälle uimahalliin ei päästetty lasten saattajia.
– Kokonaisuutena uimakoulusta jäi hyvä fiilis. Kun lapsia oli vähemmän, tuntui että oli enemmän aikaa jokaiselle erikseen, Joni Hulkko arvioi.
Hulkko on pitänyt tänä kesänä ulkouimakouluja Parkanossa ja Kihniössä.
– Uintivarmuus kehittyy hallissa opetellessä nopeammin. Luonnonvesissä on virtauksia ja tuuli vaikuttaa myös.
Hulkko toivoo, että uintitaitojen harjoittelua ei lopetettaisi liian aikaisin.
– Usein ajatellaan, että riittää, kun jaksaa uida esimerkiksi 50 metriä. Kun olosuhteet ovat vaativammat, kuten luonnonvesissä, se ei riitäkään. Tekniikoita riittävästi harjoitellessa tulee uintivarmuus hyväksi.
Joni Hulkko sanoo myös, että taitoa on kehitettävä vähitellen, jotta usko omiin uimataitoihin kasvaa realistisesti.
– Tietää mitä osaa ja mihin pystyy. Silloin osaa arvioida omien voimiensa riittävyyttä paremmin.
Jonin ohella uimakouluja ovat tänä kesänä vetäneet Salla Sveholm ja Riina Uimonen. Riinalle kesä on jo toinen uimaopettajana. Sallalle pesti on ensimmäinen kesätyöpaikka.
– Erilainen rytmi on omalla kohdallani näkynyt siinä, että uimakoulua on suunnitellut enemmän. Viimeisten merkkien pitkiä suorituksia täytyy valvoa tarkkaan, että tekniikka pysyy oikeana, Riina sanoo.
Uimakoulussa opettajan huomio ei saa herpaantua hetkeksikään.
– Ei saa unohtaa itseään, kun pitää huolehtia muista ihmisistä, Salla summaa.
– Kun silmiä ei ole selässä, täytyy pitää näkökentässä kaikki, Riina täydentää.
Riinalle uinti on oma laji.
– Vesi viehättää elementtinä. Uidessa koko kroppa tekee töitä.
Sallan ykköslaji on pesäpallo, mutta kerran viikossa ohjelmassa on uintia.
– Se avaa lihaksia ja toimii palauttavana liikuntana. Uinti on hyvä kunnon ylläpitäjä.
Uimaopettajat alleviivaavat uimataidon merkitystä.
– Perustaito pitäisi olla kaikilla, ehdottomasti, Riina sanoo.
– Ei haittaa, vaikka ei suorittaisi merkkejä. Tärkeintä on, että pysyy pinnalla, Salla jatkaa.
Uimakoululaisilta riittää kiitosta uimakoulusta.
– Täällä näkee kavereita ja on kiva uida, tiivistävät veljekset Luca ja Daniel Ala-Keturi.
Waltteri Lehto arvioi, että tämän kesän uimakoulu on jo järjestyksessä neljäs.
– Ehkä sekään ei riitä, vaan tämä on jo viides kerta.
Waltterille mieluisin laji on rintauinti.
– Uin aika paljon, kesällä myös luonnonvesissä.
Pikkusisko Elsa Lehto viihtyy paremmin selkäkroolin parissa.
– Hallissa uiminen on mukavampaa. Ulkona mereen tai järveen hyppääminen pelottaa enemmän, kun alla voi olla teräviä kiviä.
Lehdon sisarusten mielestä uimataito pitäisi olla kaikilla.
– Me on käyty vauvasta asti uimassa. Ensin vauvauinnissa ja sitten muuten. Se on myös perheen yhteinen juttu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Terhi Rintala
Jalasjärven uimakoulut järjestettiin tänä kesänä turvallisuusnäkökulma edellä. Lapsia oli mukana vähemmän, uimakoulua pidettiin vain kolmena päivänä viikossa ja sisälle uimahalliin ei päästetty lasten saattajia.
– Kokonaisuutena uimakoulusta jäi hyvä fiilis. Kun lapsia oli vähemmän, tuntui että oli enemmän aikaa jokaiselle erikseen, Joni Hulkko arvioi.
Hulkko on pitänyt tänä kesänä ulkouimakouluja Parkanossa ja Kihniössä.
– Uintivarmuus kehittyy hallissa opetellessä nopeammin. Luonnonvesissä on virtauksia ja tuuli vaikuttaa myös.
Hulkko toivoo, että uintitaitojen harjoittelua ei lopetettaisi liian aikaisin.
– Usein ajatellaan, että riittää, kun jaksaa uida esimerkiksi 50 metriä. Kun olosuhteet ovat vaativammat, kuten luonnonvesissä, se ei riitäkään. Tekniikoita riittävästi harjoitellessa tulee uintivarmuus hyväksi.
Joni Hulkko sanoo myös, että taitoa on kehitettävä vähitellen, jotta usko omiin uimataitoihin kasvaa realistisesti.
– Tietää mitä osaa ja mihin pystyy. Silloin osaa arvioida omien voimiensa riittävyyttä paremmin.
Jonin ohella uimakouluja ovat tänä kesänä vetäneet Salla Sveholm ja Riina Uimonen. Riinalle kesä on jo toinen uimaopettajana. Sallalle pesti on ensimmäinen kesätyöpaikka.
– Erilainen rytmi on omalla kohdallani näkynyt siinä, että uimakoulua on suunnitellut enemmän. Viimeisten merkkien pitkiä suorituksia täytyy valvoa tarkkaan, että tekniikka pysyy oikeana, Riina sanoo.
Uimakoulussa opettajan huomio ei saa herpaantua hetkeksikään.
– Ei saa unohtaa itseään, kun pitää huolehtia muista ihmisistä, Salla summaa.
– Kun silmiä ei ole selässä, täytyy pitää näkökentässä kaikki, Riina täydentää.
Riinalle uinti on oma laji.
– Vesi viehättää elementtinä. Uidessa koko kroppa tekee töitä.
Sallan ykköslaji on pesäpallo, mutta kerran viikossa ohjelmassa on uintia.
– Se avaa lihaksia ja toimii palauttavana liikuntana. Uinti on hyvä kunnon ylläpitäjä.
Uimaopettajat alleviivaavat uimataidon merkitystä.
– Perustaito pitäisi olla kaikilla, ehdottomasti, Riina sanoo.
– Ei haittaa, vaikka ei suorittaisi merkkejä. Tärkeintä on, että pysyy pinnalla, Salla jatkaa.
Uimakoululaisilta riittää kiitosta uimakoulusta.
– Täällä näkee kavereita ja on kiva uida, tiivistävät veljekset Luca ja Daniel Ala-Keturi.
Waltteri Lehto arvioi, että tämän kesän uimakoulu on jo järjestyksessä neljäs.
– Ehkä sekään ei riitä, vaan tämä on jo viides kerta.
Waltterille mieluisin laji on rintauinti.
– Uin aika paljon, kesällä myös luonnonvesissä.
Pikkusisko Elsa Lehto viihtyy paremmin selkäkroolin parissa.
– Hallissa uiminen on mukavampaa. Ulkona mereen tai järveen hyppääminen pelottaa enemmän, kun alla voi olla teräviä kiviä.
Lehdon sisarusten mielestä uimataito pitäisi olla kaikilla.
– Me on käyty vauvasta asti uimassa. Ensin vauvauinnissa ja sitten muuten. Se on myös perheen yhteinen juttu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Terhi Rintala
Jalasjärven uimakoulut järjestettiin tänä kesänä turvallisuusnäkökulma edellä. Lapsia oli mukana vähemmän, uimakoulua pidettiin vain kolmena päivänä viikossa ja sisälle uimahalliin ei päästetty lasten saattajia.
– Kokonaisuutena uimakoulusta jäi hyvä fiilis. Kun lapsia oli vähemmän, tuntui että oli enemmän aikaa jokaiselle erikseen, Joni Hulkko arvioi.
Hulkko on pitänyt tänä kesänä ulkouimakouluja Parkanossa ja Kihniössä.
– Uintivarmuus kehittyy hallissa opetellessä nopeammin. Luonnonvesissä on virtauksia ja tuuli vaikuttaa myös.
Hulkko toivoo, että uintitaitojen harjoittelua ei lopetettaisi liian aikaisin.
– Usein ajatellaan, että riittää, kun jaksaa uida esimerkiksi 50 metriä. Kun olosuhteet ovat vaativammat, kuten luonnonvesissä, se ei riitäkään. Tekniikoita riittävästi harjoitellessa tulee uintivarmuus hyväksi.
Joni Hulkko sanoo myös, että taitoa on kehitettävä vähitellen, jotta usko omiin uimataitoihin kasvaa realistisesti.
– Tietää mitä osaa ja mihin pystyy. Silloin osaa arvioida omien voimiensa riittävyyttä paremmin.
Jonin ohella uimakouluja ovat tänä kesänä vetäneet Salla Sveholm ja Riina Uimonen. Riinalle kesä on jo toinen uimaopettajana. Sallalle pesti on ensimmäinen kesätyöpaikka.
– Erilainen rytmi on omalla kohdallani näkynyt siinä, että uimakoulua on suunnitellut enemmän. Viimeisten merkkien pitkiä suorituksia täytyy valvoa tarkkaan, että tekniikka pysyy oikeana, Riina sanoo.
Uimakoulussa opettajan huomio ei saa herpaantua hetkeksikään.
– Ei saa unohtaa itseään, kun pitää huolehtia muista ihmisistä, Salla summaa.
– Kun silmiä ei ole selässä, täytyy pitää näkökentässä kaikki, Riina täydentää.
Riinalle uinti on oma laji.
– Vesi viehättää elementtinä. Uidessa koko kroppa tekee töitä.
Sallan ykköslaji on pesäpallo, mutta kerran viikossa ohjelmassa on uintia.
– Se avaa lihaksia ja toimii palauttavana liikuntana. Uinti on hyvä kunnon ylläpitäjä.
Uimaopettajat alleviivaavat uimataidon merkitystä.
– Perustaito pitäisi olla kaikilla, ehdottomasti, Riina sanoo.
– Ei haittaa, vaikka ei suorittaisi merkkejä. Tärkeintä on, että pysyy pinnalla, Salla jatkaa.
Uimakoululaisilta riittää kiitosta uimakoulusta.
– Täällä näkee kavereita ja on kiva uida, tiivistävät veljekset Luca ja Daniel Ala-Keturi.
Waltteri Lehto arvioi, että tämän kesän uimakoulu on jo järjestyksessä neljäs.
– Ehkä sekään ei riitä, vaan tämä on jo viides kerta.
Waltterille mieluisin laji on rintauinti.
– Uin aika paljon, kesällä myös luonnonvesissä.
Pikkusisko Elsa Lehto viihtyy paremmin selkäkroolin parissa.
– Hallissa uiminen on mukavampaa. Ulkona mereen tai järveen hyppääminen pelottaa enemmän, kun alla voi olla teräviä kiviä.
Lehdon sisarusten mielestä uimataito pitäisi olla kaikilla.
– Me on käyty vauvasta asti uimassa. Ensin vauvauinnissa ja sitten muuten. Se on myös perheen yhteinen juttu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely