Taidelaulukvartetti lupaa haastaa kuulijansa

Terhi Rintala

Helteisenä kesäkuun päivänä puiden katveesta kuuluu laulua. Ihan keskivertokipaleesta ei ole kyse, sen tunnistaa heti.

– No ei ole, tämän nimi on Apurahataidetta epämusikaalisille, Joose Tammelin hörähtää.

Vapaaherraksi kouluvuoden päätteeksi jäänyt Joose on koonnut kvartetin, jolle paremman puutteessa on annettu nimeksi Taidelaulukvartetti.

– Se on riittävän röyhkeä nimi.

Raaka laji

Kokoonpanossa ovat mukana Tarja Mustalammi (sopraano), Jonna Anttila (altto) ja Keijo Vättö (basso). Joose itse on äänialaltaan tenori.

– Jos kriteerinä on se, että mahdutaan yhdessä soutuveneeseen, kvartetti on suurin, minkä voi perustaa.

Joose kuvailee ryhmää tasaiseksi.

– Kvartetissa pitää äänien ja luonteiden sopia yksiin. Siinä jokainen on omillaan. Siinä mielessä kvartettina laulaminen on raaka laji. Kvartetissa ei ole minkäänlaista turvaverkkoa. Laulaja on niin riisuttu, että on kuin olisi lavalla ilman vaatteita.

Keijo Vättö on ensimmäistä kertaa mukana kvartetissa.

– Me molemmat olemme johtaneet Keijon kanssa kuoroja, nyt ollaan rivissä. Uusia kokemuksia molemmille.

Puutarhakonsertti

Ensimmäisen konserttinsa kvartetti järjestää heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina Joosen villan puutarhassa. Jos sade yllättää, konsertti siirtyy vieressä olevan Iloniemen vanhan koulun saliin.

– Varmuuden vuoksi käytämme puutarhassa mikkejä, sillä äänet voivat hukkua ohiajavan liikenteen jalkoihin.

– Traktori ajaa ohi, lisää Keijo.

Mikitys tuo lauluihin hieman jatsahtavan sävyn.

– Jokaisella kuuntelijalla on oma alueensa. Onneksi on iso piha.

Konsertin nimenä on Elämän ja kuoleman lauluja.

– Se sopii sunnuntaihin. Meillä on useampi pyhäpäivän laulukin mukana.

Tuttua tavaraa ja sopivasti yllätyksiä

Musiikin tekemisen keskeisenä lähtökohtana on Joosella tässäkin se, että voi tehdä tosissaan, mutta ei liian vakavasti.

– Me pyrimme kuitenkin taiteeseen, Joose vakavoituu.

Taidelaulukvartetti ei ole lähdössä soitellen sotaan.

– Viikoittain on treenattu, Jonna vakuuttaa.

Uuden kokoonpanon kanssa eka keikka on aina vähän heikoilla jäillä. Siksi biiseissäkin täytyy olla sopivasti tuttua ja outoa. Ensimmäinen konsertti jakautuu kahteen osaan. Ensin kuullaan kotimaista musiikkia ja sitten Joosen omaa tuotantoa.

– Klassikkoja, tuttuja kappaleita ja jotain yllättävääkin. Melkoinen kattaus.

Kvartetti joutuu kuulostelemaan, mikä sopii omalle kokoonpanolle ja laulajien äänille.

– Esimerkiksi Otto Palmgrenin Heijastus tuntui nuottina pliisulta, mutta toimiikin meidän äänillä hyvin. On myös vastakkaisia esimerkkejä.

Lisää makupaloja syksyllä

Syksyllä Taidelaulukvartetti järjestää seuraavan konsertin, joka rakentuu kansanmusiikkiin ympäri maailman. Sen konsertin nimeksi Joose on suunnitellut Reissua.

– Aloitamme a cappella -painotteisesti, mutta myöhemmin mukaan voi ottaa vaikka mitä soittimia, Joose sanoo ja viittaa sahaa soittavaan Jonnaan.

Suunnitelmia jatkosta on jo pidemmällekin. Vappuna laulettiin joululauluja.

– Harvoin on helmikuussa ruvennut odottamaan joulua, mutta nyt kävi niin. Joululauluja oli niin hienoa laulaa yhdessä, Jonna tunnustaa.