Ennätyksiä rikottiin useampia

Terhi Rintala

Koronarajoitusten myötä Atrian historiassa siitosonnikauppa järjestettiin ensimmäistä kertaa sähköisenä. Kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja Atrialta kertoo, että sonnit olivat tarjouksia odottamassa 23. huhtikuuta lähtien. Kaupat päättyivät porrastetusti 29. ja 30. huhtikuuta.

– Jäljelle jääneet sonnit nostettiin vappuna vielä uudelle kierrokselle sähköiseen huutokauppaan, ja tämä jälkimyynti päättyi jälleen porrastaen 5.toukokuuta.

Tämä oli toinen kasvatus-erä Mikko Peuran kasvattamon tiloissa Jalasjärvellä. Sonneja oli kasvamassa 200, ja niistä valittiin siitokseen sopiviksi 111 sonnia viidestä eri liharodusta.

– Huutokauppaan valmistautumiseen tuli uutena sonnien videointi. Ennen huutokauppaa järjestettiin myös näyttöpäivä, jonka aikana ostajilla oli mahdollisuus käydä katsomassa sonneja, Mikko Peura kertoo.

Itse huutokauppapäivä oli kasvattajalle erilainen, kun huutokauppaa pystyi seuraamaan verkossa peltotöiden ohessa.

– Viime vuonna olin lajittelemassa sonneja navetassa kehää varten, enkä nähnyt itse huutokauppaa.

Tutkimustulokset lisäsivät kiinnostusta

Varsinaisella ensimmäisellä huutokauppakierroksella sonneja myytiin peräti 67, mikä on Atrian huutokauppaennätys. Vaikka myyntimäärä nousi, sonnien keskihinta nousi edellisvuodesta.

Ennätysmyynti ei ollut Vehkaojan mukaan yllätys, sillä muutkin tämän kevään nettisonnihuutokaupat Pohjoismaissa ovat onnistuneet.

– Meillä oli huiman paljon ennakkoon ostajaksi rekisteröityneitä tiloja. Tiesimme myös, että meillä on haluttuja sonneja, joilla on sellaisia tutkimustuloksia, joita muualla myynnissä olevilla ei ole. Osasimme odottaa limousin- ja charolaissonnien suurta suosiota, ja se toteutui.

Limousin-sonnit menivät kaikki erittäin korkealla keskihinnalla, ja kallein sonni Haukiniemen Pehtoori ylsi limousin-sonnien hintaennätykseen 5600 eurolla.

Charolais-sonnitkin menivät lähes kaikki ja tänä vuonna ostajia ei haitannut, vaikka ne eivät olisikaan olleet syntymänupoja. Kevään aikana on ruvettu seulomaan perinnöllisiä sairauksia rodun eläimiltä geenitestein, ja tämän vuoksi tarjonta on huonontunut.

– Huutokaupassa myimme tunnetuista sairauksista vapaaksi todettuja charolais-sonneja, joilla oli myös geneettinen sarvellisuustulos.

Hereford-sonneja Mikko Peuran kasvattamossa oli vähän ja vaikka niiden saatavuus maassamme on hyvä, olivat huutokaupan sonnit käyneet läpi muita sonneja enemmän erilaisia tutkimuksia. Hereford-sonnien kaikkien aikojen hintaennätys tuli Luoteen Rafaellolla 4900 euroa.

Angussonneja oli eniten, ja ne kasvoivat yli kasvutavoitteiden kasvukokeessa. Valittavana oli sukulinjoja ja -tyyppejä monenlaiseen tarkoitukseen.

– Selviä poikkeamia löytyi esimerkiksi rehuhyötysuhteesta, selkälihaksen koosta ja marmoroitumisasteesta sekä aikuiskoosta.

Angussonnilla tehtiin huutokaupan hintaennätys jo kolmannen kerran peräkkäin. Tällä kertaa ennätyshinnan sai Päivärinteen Ruttu 6200 euroa, mikä jäi viime vuonna saavutetusta kaikkien aikojen angusennätyksestä 300 euroa.

Rehuhyötysuhteen mittaus tuo hyötyjä

Aikaisemmin rehuhyötysuhdetta on mitattu vain tutkimusasemilla. Mikko Peuran siitosonnikasvatusasema on ainoa Ruotsin, Tanskan ja Suomen alueella, jossa mitataan rehuhyötysuhdetta tulevilta siitossonneilta.

– Jos ostaa sonnin, jolla rehuhyötysuhde on miinuksella, se tarkoittaa, että sonni syö vähemmän kuin siltä koon ja kasvun mukaan odotetaan, Mikko Peura taustoittaa.

Rehu on suurin kustannus nautojen pidossa. Peuran tilalla mitattu rehuhyötysuhde on perinnöllinen, joten toivotaan, että ostajien karjoissa sonnit saavat jälkeläisiä, jotka syövät vähemmän, mutta tuottavat silti saman verran tai enemmän kuin ennen.

– Vasikat saavat samat geenit ja vaikutus laajenee. Samalla päästöt ympäristöön vähenevät.